Share

Huippu-urheilu, historia ja nykyhetki kohtaavat Eläintarhankentän juoksutunnelissa

 

Eläintarhan yleisurheilukenttä tarjoaa lajin ystäville ympärivuotisen harjoittelumahdollisuuden. Itse kenttä on toki talvisin nietosten peitossa ja täten talviteloilla, mutta talviharjoittelu tapahtuukin viereisessä juoksutunnelissa.

Tunnelin sisäänkäynti sijaitsee kentän pääkatsomon takana pukukoppitilojen välissä. Hieman ränsistyneen palo-oven kaltaisen sisäänkäynnin takaa aukeaa, yleisurheilijoille kyllästymiseen asti tutulla, mondolla päällystetty alaspäin viettävä käytävä. Alhaalla, juoksuradan juurella, ensimmäisenä huomaa ilman olevan raskasta, ikään kuin hengittäisi ohutta vuoristoilmaa. Hengitettävä ilma ei ole kuitenkaan millään tavalla raikasta – päinvastoin.

Tunnelin kokonaispituus on noin 270 metriä, josta juoksuradaksi on päällystetty 140 metriä.

 

Tie vie juoksuradan ja pituushyppyn hiekkamontun lävitse pelkistetylle, tunnelin perällä sijaitsevaan punttisalille. Jos tilaan lisäisi nyrkkeilysäkin, olisi tilanne kuin suoraan Sylvester Stallonen Rocky-elokuvasta. Nuorten urheilutoimittajien teutarointi punttien kanssa, tekee vaikutuksen vanhemman ikäpolven urheilijaan.

Ja näin aiemmin hieman hakusessa ollut haastateltava on löytynyt. Kyseessä on kävelevä Eläintarhankentän tietopankki, 71-vuotias pituushyppääjä Heikki Heiniö. Mies on vakituisesti käyttänyt tunnelia harjoituspaikkanaan jo lähes 30 vuotta.

Mistä kaikki sai alkunsa

”Alun perin tunneli rakennettiin yhdystunneliksi Eläintarhan kentän ja Olympiastadionin välille vuoden 1983 yleisurheilun MM-kisoja varten, jolloin eläintarhan kenttä toimi urheilijoiden lämmittelyalueena” , Heiniö kertoo.

Vuoden 1983 kisojen jälkeen on tunneli ollut arvokisakäytössä vielä kolmesti. Vuoden 2005 MM-kisoissa sekä vuosien 1994 ja 2012 EM-kisoissa. Tunnelilla oli alun alkujaan myös negatiivisessa valossa itsensä esittävä käyttötarkoitus. Se oli nimittäin yksi hätäuloskäynneistä mahdollisen terroriteon sattuessa. Ensimmäisissä kisoissaan tunneli itsessään oli vain kulkuväylä eivätkä urheilijat lämmitelleet siellä lainkaan. Väylä pinnoitettiin vasta myöhemmin.

”Siinä on nyt ollut kolme juoksurataa. Ensin oli vanha tartan-pinnoite, sittemmin on ollut kaksi mondo-pinnoitetta. Nykyinen mondo on vaihdettu edellisten kisojen aikoihin.”

 

”Punttisalikin on ollut mukana alkuajoista asti. Arto Bryggare alunperin hommasi ensimmäiset salin laitteet. Bryggare myös harjoitteli täällä aktiiviurallaan” Heiniö kertoo.

Tunneli ahkerassa myös arvokisojen ulkopuolella

Kun arvokisoja ei ole, on tunneli yleisessä käytössä. Urheiluseurat voivat varata tilat omaan käyttöönsä. Heiniön mukaan aamupäivät ja päivät, jolloin hän itse käy paikan päällä, ovat hiljaisia. Vasta iltapäivällä alkaa tunnelissa eri seurojen varaamat vuorot. Tunneli on avoinna myös kesällä. Vaikka silloin tunnelin palveluita käytetään varsin vähän. Kesäisin suurin käyttö koostuu kuntoaslin palveluista.

Vaikka tunnelin ovet ovat avoinna arkisin aamukahdeksasta iltakymmeneen on ilkivallalta vältytty. Pahinta mitä on tapahtunut, on jalkapallon iskusta rikkoontumut lamppu ja muutamat koiran jätökset. Mutta varsinaista ilkivaltaa ei ole tapahtunut. Siihenkin on varauduttu, sillä radalle ja punttisalille on asennettu valvontakamerat.

Haastattelu päättyy ja Heiniö jatkaa matkaa. Neljät arvokisat kokenut juoksutunneli jatkaa hiljaiseloaan omissa oloissaan. Mutta olympiastadion vielä jonain päivänä valmistuu remontistaan ja ehkä tunnelikin saa jälleen tavata huippu-urheilijoiden tähtiloiston.

 

Toimittaja: Matti Rantala, Jonathan Kajander

Kuvat: Roosa Sallila

Please follow and like us:
RSS
Follow by Email
Facebook
Twitter
Instagram
  • Kommentit pois päältä artikkelissa Huippu-urheilu, historia ja nykyhetki kohtaavat Eläintarhankentän juoksutunnelissa