Kerrataan syitä, jotka ovat aiheuttaneet huiman nousun maailman parhaan jääkiekkoliigan pisteissä edellisen viiden vuoden aikana.
Suoritetaan aikahyppy kevääseen 2015 ja NHL:n runkosarjan viimeiseen pelipäivään. Pittsburgh Penguinsin Sidney Crosby ja New York Islandersin John Tavares olivat tasoissa liigan pistepörssissä 84 pisteellä. Heistä pisteen päässä vaani kuitenkin Jamie Benn, Dallas Starsin kapteeni. Koko kolmikko pelasi tuona päivänä ja pistepörssin voitto saattoi kuulua kelle tahansa. Ensimmäisten erien jälkeen kolmikosta ainoastaan Benn oli onnistunut pisteiden teossa, iskien kaksi maalia Nashville Predatorsin verkkoon ja näin ollen nappasi johtoaseman kovassa kilpailussa.
Islandersin ottelussa Columbus Blue Jacketsia vastaan Tavares ei ollut onnistunut kahdessa ensimmäisessä erässä pisteiden iskemisessä, mutta päätöserässä tilanne muuttui. Hän iski ensin maalin ja sen jälkeen saalisti syöttöpisteen venäläishyökkääjä Nikolai Kuljominin osumaan ja näin ollen otti pistepörssin kärkipaikan haltuunsa. Crosby puolestaan ei onnistunut pisteiden teossa Buffalo Sabresia vastaan ja tämän myötä tippui ulos tiukasta kilpailusta. Tavaresin tehtyä kaudella enemmän maaleja Benn tarvitsisi vähintään kaksi pistettä kolmannessa erässä pistepörssin voittoon.
Vasta kolmannen erän lopulla Benn onnistui iskemään ottelun kolmannen maalinsa tyhjään verkkoon ja tasoittamaan kilpailun. Dramaattisten vaiheiden jälkeen hän onnistui nappaamaan kakkossyötön puolustaja Trevor Daleyn maaliin ja voittamaan Art Ross -trophyn vain kahdeksan ja puoli sekuntia ennen päätössummerin soimista. Huomionarvoista oli kuitenkin se, että hän voitti pörssin vain 87 pisteellä.
Vain neljä vuotta myöhemmin Tampa Bay Lightningin supertähtihyökkääjä Nikita Kutšerov voitti pistepörssin 128 pisteellä, keräten 41 pistettä enemmän kuin Benn aikoinaan. Mitkä asiat vaikuttivat tähän pisteiden hurjaan kasvuun vain neljän vuoden aikana?
NHL kertoo avoimesti haluavansa nähdä otteluissa enemmän pisteitä
Marraskuun 11. päivänä vuonna 2015 NHL:n virallinen verkkosivusto julkaisi artikkelin, jossa kerrottiin joukkueiden GM:ien kokoontuneen keskustelemaan siitä, miten maalimäärät saataisiin nousuun.
– Aiomme tutkia asiaa, oli kyse sitten maalivahtien varusteiden koosta, maalien koosta tai pelaajien pelitavasta, kertoi tuolloinen Florida Panthersin GM Dale Tallon.
– Aiomme miettiä muutaman kuukauden, ennen kuin kokoonnumme jälleen maaliskuussa. Käytännössä itselleni se tarkoittaa tulosten muuttumista. Onko peli parempaa tulosten muuttuessa vai onko se nykyisellään hyvää? Ne ovat asioita joita mietimme ja joista keskustelemme, Tallon lisäsi.
Colin Campbell, liigan vanhempi jääkiekkotoiminnan johtaja, ei ollut varma, oliko maalien syntyminen suuri ongelma. Hänen mielestään tappioasemassa olevilla joukkueilla piti olla parempi mahdollisuus voittoon. Joukkueilla, jotka olivat tappioasemassa kolmanteen erään lähdettäessä, oli liian suuri mahdollisuus häviöön.
– Omasta mielestäni maalinteko ei ole ongelma, vaan mielestäni joukkueilla pitäisi olla suuremmat mahdollisuudet voittoon tappioasemasta, Campbell kommentoi asiaa tuolloin.
Sääntömuutokset
Kaudelle 2015-16 NHL tiedotti kolmesta isosta sääntömuutoksesta. Ensimmäinen niistä oli se, että jatkossa jatkoaika pelattaisiin kolmella kolmea vastaan. Syynä tähän oli se, että liian moni ottelu päättyi vasta rangaistuslaukauskilpailussa, josta haluttiin päästä eroon. Myös pelin viihdyttävyyden uskottiin kasvavan sääntömuutoksen myötä.
Tämä myös toimi: lokakuun loppuun mennessä 27 ottelua oli päätynyt jatkoajalle ja näistä vain yhdeksän edennyt voittolaukauksille saakka.
Toinen sääntömuutos koski aloituksia. Aikaisemmin vierasjoukkueen aloittajan oli pitänyt laskea mailansa jäähän ensimmäisenä ennen jokaista aloitusta. Nyt johtoasemaansa puolustavan joukkueen piti tehdä tämä joka tilanteessa. Tämä antoi tappiolla olevalle joukkueelle edun aloituksiin ja siten myös paremmat mahdollisuudet iskeä maaleja.
Kolmas muutos oli valmentajan haasto. Jos vastustava joukkue onnistui tekemään maalin, jota ei olisi pitänyt hyväksyä, valmentaja sai haastaa tilanteen ja näin pyrkiä muuttamaan pelin kulkua. Tällä pyrittiin karsimaan pois maaleja, jotka syntyivät esimerkiksi paitsiosta.
Pisteet lähtivätkin pieneen nousuun, kun pistepörssin voittajaksi kruunattiin Chicago Blackhawksin supertähti Patrick Kane, joka iski runkosarjassa 106 tehopistettä.
Pelitavan muuttuminen
Kaudella 2014-15 vielä 16 pelaajaa kellotti runkosarjassa yli 100 jäähyminuuttia. Heistä ylivoimaisesti erottui Pittsburgh Penguinsin Steve Downie, joka keräsi hurjat 238 minuuttia rangaistusaitiossa. Neljä vuotta myöhemmin lukema oli tippunut kuudestatoista kuuteen. San Jose Sharksin voimahyökkääjä Evander Kane kellotti 153 jäähyminuuttia, eniten koko liigassa, mutta lähes sata minuuttia vähemmän kuin Downie.
NHL on muuttunut siinäkin suhteessa. Kovaotteiset tappelijat ovat hävinneet lajista ja heidät on korvattu taidokkaammilla pelaajilla, jotka kykenevät myös pisteiden tekoon. Kaudella 2014-15 NHL:ssä tapeltiin keskimäärin 0,32 kertaa ottelua kohden, kun taas kauden 2018-19 loppuun mennessä lukema oli tippunut 0,19:stä.
Pistemäärien näkyminen käytännössä
Palataan jälleen kauteen 2014-15. Tuolloin NHL:n pistepörssin kärkikymmenikköön mahtumiseen riitti 73 pistettä, johon tuolla kaudella pystyi St.Louis Bluesin Vladimir Tarasenko. Kaudella 2018-19 tuohon sijoitukseen vaadittiin peräti 96 pistettä, jotka pystyi iskemään Florida Panthersin suomalaistähti Aleksander Barkov. Tässäkin lukemassa ero on silmiin pistävä ja kertoo selvää kieltään maalimäärien noususta.
Pistekeskiarvon puitteissa vuonna 2015 kymmenen kärkeen mahtui 0,97 pisteellä per ottelu, johon pystyi Calgary Flamesin tsekkiläishyökkääjä Jiří Hudler, joka iski 78 ottelussa 76 pistettä. Koronaviruksen keskeyttämällä kaudella 2019-20 kymmenenneksi sijoittui Patrick Kane, joka iski keskimäärin 1,2 pistettä ottelua kohden. 0,23 pisteen nousu ei kuulosta paljolta, mutta se on helppo selittää käytännössä. Se vastaa St.Louis Bluesin puolustaja Justin Faulkin pistekeskiarvoa kaudella 2019-20, kun hän iski 65 ottelussa 16 pistettä.
Yhteen summattuna maailman parhaan jääkiekkoliigan piste- ja maalimäärät ovat olleet viiden edellisen vuoden otannalla erittäin hyvässä nousussa. Kuitenkin kannattaa pitää jalat maassa, koska tuskin palaamme enää ikinä aikaan, jolloin NHL:ssä nähtiin yhden kauden aikana peräti 21 pelaajaa, jotka rikkovat saman kauden (1992-93) aikana 100 pisteen rajapyykin. Suunta on kuitenkin oikea.
Valtteri Lähtinen
Kuva: Clyde/Flickr