30, 30, 23, 26, 31. Nämä ovat Buffalo Sabresin sijoitukset NHL:n runkosarjassa viimeisen viiden vuoden ajalta. Sabres on ollut liigan pisteautomaatti. Heittopussi. Hylkiö. Pikkuhiljaa on kuitenkin huomattavissa merkkejä paremmasta. Lähes puolet joukkueesta uusittiin viime kesänä ja Buffalossa itkettiin suorastaan ilosta, kun lottovoitto osui kohdalleen ja Sabres saisi varata seuraavassa varaustilaisuudessa ensimmäisenä.
Eletään kesäkuun 22. päivää vuonna 2018, kun American Airlines Centerissä Dallasissa kuulutetaan nuoren ruotsalaispuolustajan, 18-vuotiaan Rasmus Dahlinin nimi. Tämän superlupauksen piti olla uusi Nicklas Lidström ja Erik Karlsson. 2010- luvun yksi heikoimmista joukkueista sai vihdoin valoa tunnelin päähän, kun heinäkuun alussa Dahlin allekirjoitti tulokassopimuksen Buffalo Sabresin kanssa.
Buffalon koko kesä oli Jason Botterillin (Seuran GM) johdolla erittäin aktiivinen ja he saivatkin tehtyä hyviä hankintoja niin hyökkäys- kuin maalivahtipeliin. Jeff Skinnerin hankinta Carolinasta lähes puoli-ilmaiseksi, Pennsylvaniassa oppinsa saanut Conor Sheary, nuori lupaus Tage Thompson ja kokeneet Matt Hunwick, Vladimir Sobotka ja Patrik Berglund. Maalivahtiosastolle Sabres hankki 32-vuotiaan Carter Huttonin, joka tilastollisesti oli viime kauden runkosarjan lopussa yksi sarjan parhaimmista maalivahdeista.
Menetyksiä olivat pitkään luottosentterinä toiminut Ryan O´Reilly, ykkösvahtina flopannut Robin Lehner ja prospekti Cliff Pu. O´Reillyn tyytymättömyys seuraa kohtaan viime kauden mittaan oli alkusoittoa hänen kauppaamiselleen ja kun se kesällä St. Louis Bluesin kanssa toteutui, oli se molemmille joukkueille vain hyvä uutinen.
Buffalo Sabres on saanut aina luottaa ainakin yhteen asiaan. Faneihin. Sabresin kotiareenan, KeyBank Centerin yleisömäärä on lähes aina ollut kauden päätyttyä liigan keskimääräistä yleisömäärää katsoessa Top 10:ssä. Fanit ovat siis uskollisia, vaikka joukkueella ei ole niin hyvin mennytkään. Mistä tämä vankka kannatuspohja on sitten saanut alkunsa?
Sabres liittyi NHL:ään vuonna 1970, ja vuoteen 2000 mennessä joukkue oli jäänyt pudotuspeleistä pois vain kuusi kertaa. Saldona siis 24 pudotuspelipaikkaa, joista parhaimmat sijoitukset vuoden 1975 Stanley Cup-finaali Philadelphiaa vastaan (Flyers voitti 4-2), ja 1999 finaali Dallasia vastaan (Stars voitti 4-2). Kausina 2000-2011 Sabres saavutti kuusi pudotuspelipaikkaa ja kautena 2006-07 sapelipaidat voittivat Presidents´ Trophyn, joka annetaan joukkueelle, joka on saavuttanut runkosarjassa eniten pisteitä.
New Yorkin osavaltion luoteisosassa ollaan siis totuttu menestymään. 2010- luku on kuitenkin ollut Buffalo Sabresin historian heikointa aikaa ja GM Tim Murrayn (2014-17) mitäänsaamattomuus puhveleiden peräsimessä oli sukellus koko organisaatiolle. Murrayn parhaimmaksi sijoitukseksi kolmen kauden aikana jäi Itäisen konferenssin 14. sija. Elettiin aikaa, jolloin runkosarjan viimeisissä peleissä Sabres-fanit jopa hurrasivat kotiluolassa, kun vastustaja teki maalin.

Buffalossa on tehty jälleenrakennusta koko 2010- luvun ajan ja fanit ovat odottaneet kiihkeästi merkkejä paremmasta. Vasta muutaman viime vuoden aikana seurassa on saatu sapeleita kasaan ja uuden GM:n, Jason Botterillin (2017- ), muutokset alkavat jo tuottaa hetki hetkeltä hedelmää. Viime kesän hankinnat ja nuoret lupaukset tuovat joukkueelle uudenlaiset kasvot ja projekti kohti parempaa on alkanut.
Joukkue on todellakin nuori ja kokematon. Siitä kertoo se, että kapteeniksi kaudelle 2018-19 valittiin nuori 22-vuotias Jack Eichel, josta odotetaan pelaajaa, joka raahaa puhvelinutut historian ensimmäiseen Stanley Cupiin. Se ei ehkä tapahdu vielä tällä kaudella, eikä seuraavalla, mutta tulevina vuosina tullaan näkemään joukkue, joka todellakin taistelee jääkiekon Graalin maljasta – Stanley Cupista.
Matka edellä mainittuun saavutukseen on kuitenkin pitkä ja kivinen. Se vaatii kokemusta ja intohimoa; oppimista voitoista ja häviöistä. Kesän haastatteluista ja kommenteista kuitenkin paistoi, että Sabres on kyllästynyt vain häviämään. Joukkue onkin kerännyt itseluottamusta ja se on näkynyt heti syksyn ensimmäisistä peleistä lähtien. Marraskuussa nuori joukkue voitti 10 ottelua putkeen ennen häviötään Tampa Baylle vieraskentällä. Saavutus jakaa seuraennätystä pisimmästä voittoputkesta. Viimeksi samanlainen putki nähtiin kaudella 2006-07, joka on Buffalon historian paras kausi runkosarjassa. Sabres johti marraskuun voittoputken lopulla Itäistä konferenssia ja koko NHL:ää. Alku on siis näyttänyt todella lupaavalta.
Buffalon peli on ollut modernia ja raikasta. Se luottaa nopeaan tempokiekkoon ja puolustaa tiiviisti. 54-vuotias päävalmentaja ja Hall of Fame- puolustaja Phil Housley on nyt toista kauttaan puhveleiden peräsimessä ykkösluotsina ja on saanut miehistönsä pelaamaan vakuuttavaa jääkiekkoa. Enää ei heitellä kiekkoa ränniin ja toivota, että omissa ei soi. Niin monta vuotta on ennen joulua Buffalossa tiedetty, että playoffeihin ei ole mitään asiaa. Tänä vuonna tilanne on toisin. Kun mikä tahansa NHL-joukkue asettuu Sabresia vastaan askiin, kamppailee puhvelimiehistö voitosta.
Pelaajista tasoa on nostanut vihdoin toisena vuoden 2014 draftissa varattu Sam Reinhart, joka ykköskentässä yhdessä Eichelin ja Skinnerin kanssa muodostaa todella vaarallisen kolmikon. Puolustuksessa isokokoinen turkulainen Rasmus Ristolainen on fyysinen uhka ja on ennen joulua NHL:än taklaustilastossa viidentenä. Myös johtavan kiekollisen puolustajan roolia kantanut Ristolainen näyttää koko ajan mallia nuorelle Dahlinille, joka on hänkin peli peliltä oppinut pelaamaan maailman parhaimmassa jääkiekkoliigassa. 18-vuotiaan nuorukaisen luistelutaitoa ja kiekonkäsittelyä on myös ihailtavaa katsoa. Tällä kaudella varmasti nähdään vielä highlight-tason maali, jota pyöritellään uusintana suut ammollaan ympäri maailmaa. Muutamaan kertaan ollaan oltu jo lähellä.
Puhvelifanit voivat nyt astua KeyBank Centerin ovista sisään ja he tietävät, että illasta toiseen nähdään vakuuttava Sabres-miehistö. Muutkin joukkueet tietävät Sabresin potentiaalin. Enää ei olla heittopusseja. Buffalossa sapelipaitoja kaivetaan kaapeista esiin – uuden ajan aluksi.

Kuva: Tiina Becker