• Näkökulmia veistoksiin Helsingissä

    Sama teos voi eri valossa ja eri kohdasta antaa erilaisia elämyksiä. Tässä kuvasarjassa on esittelyssä:

    Ville Vallgrenin Havis Amanda, 1906, johon suihkulähteen altaan on suunnitellut Eliel Saarinen. Sijaitsee Esplanadin puiston ja Kauppatorin välissä.

    Reijo Hukkasen, Laulupuut, 2012. Sijaitsee Musiikkitalon edustalla.

    Eila Hiltusen, Menneiden aikojen ritarit, 2005. Sijaitsee Pikkuparlamentin pihalla.

    Kari Juvan, Thalia ja Pegasos, 1970. Sijaitsee Helsingin Kaupunginteatterin pihalla.

    Kuvasarja: Anja Nysten

     

     

  • Kohti kevättä

    ”Kohti kevättä” -kuvasarjassa seuraamme kevään edistymistä Helsingissä.

  • Siitepölyvaroitus

    Hatshii. Kohta taas nenät tuhisevat. Kaikenlaista pölyä ja myös siitepölyjä on ilmassa jo melkoisesti. Leppä ja pähkinäpensas tupruttelevat jo täyttä häkää.  Koivu ei ole vielä päässyt kunnolla vauhtiin. Sen aika taitaa tulla vasta toukokuun puolella.

    Tämä puiden kaunis kukinta ei kaikille ole pelkkää nautintoa. Vaikka ihan kaikki siitepölyt eivät olekaan erityisen allergisoivia.

    Tässä muutama selkeä ohje suojautumiseen:

    – kortisonipohjainen suihke säännöllisesti käytettynä. Kahden viikon jälkeen voi arvioida saako avun.

    – nenäkannulla huuhtelu sekä kosteuttaa että puhdistaa nenän limakalvoja

    – kangasmaisen siitepölysuodattimen voi asentaa tuuletusikkunaansa. Niitä saa tavallisesta rautakaupasta.

    – kuivata pyykki sisällä

    – huuhtelemalla hiukset iltaisin, estät siitepölyn siirtymisen hiuksista tyynyliinallesi

    – iltaisin ja aamuisin on viileämpää ja näin ollen vähemmän siitepölyä ilmassa. Ajoita ulkoilusi näihin aikoihin.

    Teksti ja kuvat: Anja Nysten

     

     

  • Robert Stigellin Haaksirikkoiset-veistos

    Tähtitornin vuorella, tarkasti harkitulla paikalla, sijaitsee komea Robert Stigellin vuonna 1898 valmistunut Haaksirikkoiset-veistos.  Kokonaisuudessaan veistos kurkottelee kohti länttä ja tämä oli omiaan nostattamaan isänmaallisia ajatuksia sen pystyttämisajankohdan Suomessa. Nykyisin, jos veistosta katsoo lännestä itäänpäin, näkyy taustalla satamassa oleva Silja- varustamon matkustajalaiva. Tämä voi tuoda mieleen suurille laivoille tapahtuneet onnettomuudet. Idästä länteen katsottaessa iltapäivällä voi nähdä laskevan aurinkon piirtävän kauniisti patsaan siluetin katsojan silmiin.

    Patsas muodostuu useammasta henkilöstä, jotka kaikki kuin kouristuksen omaisesti pyrkivät kohti elämää tai vapautta riippuen siitä millaisia mielleyhtymiä haluamme tälle taideteokselle antaa. Usein teoksia tulkitaan hyvinkin eri tavalla kuin taiteilija on alunperin tarkoittanut. Siksipä päätinkin esittää joitakin nykyaikaamme viittaavia vapaita symbolisia tulkintoja.

    Suomalaisen veistoskantamme yhteydet venäläisyyteen ja nykyinen Venäjän tilanne saivat pohtimaan asiaa ihmisoikeuksien kannalta.  Kasan alimmaisena näen lehtijournalisti Anna Politkovskajan, joka sinnikkäästi rakensi pohjaa sananvapaudelle ja tutki myös tsetsenien tilannetta huolimatta aiheutuvasta epäsuosiosta. Annasta alkoi tavallaan näkyvämmin esiin tulleiden poliittisten murhien ketju. Nämä tapahtumat eivät ole jättäneet välinpitämättömäksi, vaan huomio ihmisoikeuksia ja sanavapautta kohtaan on vain lisääntynyt.

    Veistoksen pieni lapsi voisi hyvin olla orastava kasvamaan pyrkivä demokratian lapsi, jonka on vaikeata saada suojaa tuulisessa ympäristössä. Jopa nuori mies on vahvemman jalkojen suojassa toivoen selviytyvänsä tilanteesta. Onko vahvimman miehen käsivarsi riittävän vahva ja kuka hän oikeastaan on?  Hän ei ainakaan näytä lainkaan Putinilta.

    Samainen alimmaisena oleva nainen roikottaa päätään ja hiuksiaan alaspäin epätoivoisena kuin ukrainalainen äiti. Pelastus saattaa tulla siitä, että kaikki tukevat toisiaan ja inhimillinen lämpö saadaan näin säilytettyä.

    Kuvasarjani visuaalinen tehtävä on tehdä näkyväksi, miten yhdestä hyvästä veistoksesta voi löytää lähes loputtomasti erilaisia näkökulmia ja tunnelmia.

    Kuvat ja teksti: Anja Nysten

     

     

  • Halvat Huvit Helsingissä: Ulkoilua Seurasaaressa

    Onko Tinder-treffit jo sovittu, mutta unohdit ottaa huomioon huomisen luottokortin suoraveloituksen? Hätä ei ole tämän näköinen, sillä HEO:n kuvajournalistilinjan opiskelijat päättivät tänä vuonna listata yhteistuumin hieman vaihtoehtoisia ajanviettotapoja, luonnollisesti kuvareportaasien muodossa. Sit back, relax ja valmistaudu vetämään deitiltäsi matto jalkojen alta. Tai itseltäsi, voit toki mennä yksinkin. Tai äidin kanssa.

    Tällä viikolla viemme elämysmatkalle Seurasaareen ulkoilemaan.  Seurasaaren Ulkomuseo avautuu 15.5. ja tuosta päivästä lähtien maksat myös pääsymaksun päästäksesi museoalueelle. Toukokuussa museo on avoinna arkisin virka-aikana eli klo 15.00 asti ja viikonloppuisin klo 11.00-17.00.  Kesäkuun alusta aukiolo on viikon jokaisena päivänä 11.00-17.00.  Pääsymaksut ulkomuseoon ovat : Aikuiset 8,00 euroa, Alennuslippu 6,00 euroa, Lapset 7-17v 3,00 euroa, Perhelippu 18,00 euroa ja Alle 7-vuotiaat aikuisen kanssa ilmaiseksi.

    Huomaa kuitenkin, että Seurasaaressa on koko saaren kiertävä ulkoilupolku, jota voit käyttää kaikkina aikoina. Tällä hetkellä museon ollessa kiinni voit tietenkin kulkea vapaasti myös museoalueella. Siellä olevat rakennukset ovat tosin suljettuna mutta toisaalta rakennuksista saa silti melko hyvän käsityksen.

    Seurasaaressa järjestetään erilaisia tapahtumia erityisesti kesäaikaan. Pääsiäislauantaina siellä on perinteisesti poltettu pääsiäiskokkoja. Lauantaina 4.4.2015 Saaressa oli melko paljon innokkaita turisteja huolimatta rankasta räntäsateesta.  He ottivat toisistaan muun muassa ”Happy Easter from Finland” -valokuvia.

    Pääsiäisen jälkeen 7.4. Seurasaaressa oli kohtuullisen paljon lenkkeilijöitä ja joutsenet ovat asettuneet sillankupeeseen vastaanottamaan ihmisten antimia. Joutsenpariskunta oli paikalla jo 4.4. ja lähestyi luottavaisesti turisteja.

    Aivan Seurasaaren sillan viereen pääsee bussilla 24, jonka toinen päätepysäkki on Eirassa. Jos on valmis kävelemään Paciuksenkadulta rantaan, on jo enemmän vaihtoehtoja busseissa. Paikoitustilaa on vähän ja saaressa on ajokielto. Ainoastaan huoltoajo on sallittua. Siksi raitis meri-ilma on varmasti tavoitettavissa.

    Teksti ja kuvat: Anja Nysten

  • Alkutuonannon äärellä: The Helsinki Distilling Co.

    ”Äiti, äiti, mistä banaanit tulee?!”. Trombit ei valitettavasti kyennyt-budjetin niukkuuteen vedoten – tähän vastaamaan, mutta yritimme kuitenkin parhaamme. Tänä vuonna HEO:n kuvajournalismilinjan opiskelijat pyrkivät kuvareportaaseillaan näyttämään, mitä kulutusyhteiskuntamme kulisseissa tapahtuu; kuka tai mikä on joutunut naapuri-Alepan hyllyltä mukaan poimimaasi jauhelihapakettiin, mistä lohet ovat kotoisin, tehdäänkö viski oikeasti yksisarvisen selkäydinnesteestä?

    Me länsimaiset, urbaanit kuluttajat joudumme hyvin harvoin pohtimaan kaikkea sitä työtä ja sen seurauksia, jotka mahdollistavat elämäntyylimme nykyisellään. Lähikaupan viimeisen päälle brändätyt ”vapaan” kanan munat ja Atrian perhetilan jyväporsaan sisäfilepaketit hymyilevine Babe-porsaineen eivät anna kovin kattavaa kuvaa asioiden todellisesta laidasta. On hyvin helppoa sulkea silmänsä todellisuudelta, kun lähin kontakti, johon oman ruokamme kanssa joudumme, on paketin kylkeen painettu lastenkirjamainen animaatioeläin, joka kaiken lisäksi näyttää onnellisemmalta kuin me itse. Välillä voi tehdä hyvää säilyttää edes jonkinlainen kosketuspinta omaan ravintoomme, jonka vuoksi Trombit päättikin tänä vuonna tutustua hieman tarkemmin ravintoketjumme alkutuotantopään toimijoihin.

    Alkutuotannon äärellä -sarjamme neljännessä osassa tutustumme Helsingin Kalasataman Teurastamolla, Työpajankadun tontilla sijaitsevaan tislaamoon.

    Kai Kilpisen, Mikko Mykkäsen ja irlantilaistaustaisen Séamus Holohanin perustama tislaamo sai alkunsa rakkaudesta viskiin ja giniin. Kun he huomasivat, että Helsingistä puuttui tislaamo, oli päätös selvä, Helsingin oli saatava tislaamonsa. Polte luoda jotain ainutlaatuista pisti työurat uusiksi – Séamus jätti IT-alan, Mikko virkamiesuransa ja Kai säätiökentällä tekemänsä työn.

    Helsingin ensimmäinen moderni tislaamo avattiin elokuussa 2014. Ensimmäiset ruisviskit valmistuvat kolmen vuoden kypsymisajan kuluttua. Jo nyt on saatavilla giniä ja Applejackia. Kaikki juomat valmistetaan kotimaisista raaka-aineista.

    Viski: Käsityönä tislattua ruisviskiä on laitettu kypsymään. Viski valmistetaan rukiista ja ohrasta, hiivasta ja vedestä ja tislataan kuparitislaimessa.

    Tammitynnyrit: HDCO:n kypsytystynnyrit ovat uusia ranskalaisia tammitynnyreitä keskivahvalla poltolla. Kyseinen polttotaso antaa juomaan kauniin värin ja tuo tasapainoisia vaniljaisia, hunajaisia ja mausteisia makuvivahteita.

    Säännösten mukaan viskin täytyy kypsyä vähintään 3 vuotta tammitynnyreissä. Pienissä tynnyreissä tämä aika riittää hienon viskin kypsymiseen. Suuremmissa tynnyreissä kypsytys vie kauemmin, voi viedä jopa 5 vuotta.

    Helsinki Dry Gin: Gini saa ainutlaatuisen makunsa käsin poimituista mausteista ja yrteistä sekä kotimaisesta puolukasta. Puolukan lisäksi makua antavat Balkanin aromikkaat katajanmarjat sekä välimeren sitruunan ja pomeranssin kuoret. Mukana maustamassa on myös fenkooli, korianteri, iiriksen ja väinönputken juuret sekä ruusun terälehti.

    HDCO järjestää esittelykierroksia yleisölle ja mahdollisuuden tutustua tuotantoon. HEO:n valokuvaajalle järjestettiin ystävällisesti mahdollisuus yksilölliseen esittelyyn ja kuvaukseen. Kiitämme vieraanvaraisuudesta.

    Kuvat: Kira Lumme

    Kuvavalinnat ja tekstimateriaalien editointi: Anja Nysten

     

  • Halvat huvit Helsingissä: Veistoksia Helsingissä

    Helsingistä löytyy paljon erilaisia julkisia veistoksia, jotka on asetettu vuosien mittaan viihtyvyyttä lisäämään. Kuvasarjassani olen kuvannut pääosin yksityiskohtia veistoksista. Monet on kuvattu luonnonvalossa ja osassa on käytetty salamavaloa. Hyvästä veistoksesta voikin löytyä useita erilaisia näkökulmia ja olen tuonut esille kustakin veistoksesta vain jonkin kiinnostavan osan tai katsomissuunnan.

    Faktoja veistoksista löytää helpoiten Taidemuseon sivustoilta tai luettelosta Julkiset veistokset Helsingissä.

    Kuvat ja teksti: Anja Nysten

    [nggallery id=43]

  • Kohti kevättä

    ”Kohti Kevättä” -kuvasarjassa seuraamme kevään edistymistä Helsingissä.

    Kuvaaja: Kira Lumme (Heo Trombit 2015)
    Kuvaaja: Kira Lumme (Heo Trombit 2015)
  • Alkutuotannon äärellä: Kahvinpaahtimo, Kaffa Roastery

     

    ”Äiti, äiti, mistä banaanit tulee?!”  Trombit ei valitettavasti kyennyt – budjetin niukkuuteen vedoten – tähän vastaamaan, mutta yritimme kuitenkin parhaamme.  Tänä vuonna HEO:n kuvajournalismilinjan opiskelijat pyrkivät kuvareportaaseillaan näyttämään, mitä kulutusyhteiskuntamme kulisseissa tapahtuu, kuka tai mikä on joutunut naapuri-Alepan hyllyltä mukaan poimimaasi jauhelihapakettiin, mistä lohet ovat kotoisin, tehdäänkö viski oikeasti yksisarvisen selkäytimestä?

    Me länsimaalaiset, urbaanit kuluttajat joudumme hyvin harvoin pohtimaan kaikkea sitä työtä ja sen seurauksia, jotka mahdollistavat elämäntyylimme nykyisellään. Välillä voi tehdä hyvää säilyttää edes jonkinlainen kosketuspinta omaan ravintoomme, jonka vuoksi Trombit päättikin tänä vuonna tutustua hieman tarkemmin ravintoketjumme alkutuotantopään toimijoihin.

    Kahvia tuskin voi varsinaisesti luokitella ravinnoksi, mutta hengen ravintoa ja mitä parhainta mindfullnessia se voi olla. Kahvihetkeen pysähtyminen ja sen kokonaisvaltaisesta aistikokemuksesta nauttiminen on ennen muuta hyvinvointia. Suomalaiset ovat maailman ahkerimpia kahvinjuojia asukasta kohti: suomalainen kuluttaa paahdettua kahvia keskimäärin 10 kilogrammaa vuodessa.

    Helsingin Punavuoressa sijaitsevassa Kaffa Roasteryssa paahdetaan kahvia käsityönä ja kehitetään erilaisia kahvisekoituksia. Tuotteet pakataan käsin, pienissä erissä,  ja toimitetaan vastapaahdettuna.

    Paahtimon yhteydessä on myös pieni mutta eloisa kahvila, joka toimii osana kahvituotteiden kehittelytyötä. Kahvilassa on paljon vakioasiakkaita, jotka antavat jatkuvaa palautetta kahveista.

    Kaffa Roastery on vuonna 2007 perustettu suomalainen pienpaahtimo. Paahtokone on kiistatta vintagea, peräisin 1960-luvulta ja jykevää tekoa. Paahtajalle jää vielä useita erilaisia työvaiheita ja paahdon seurantaa.

    Nykyinen Punavuoren paahtimo on ollut toiminnassa vuodesta 2009 lähtien ja paahtovauhti on enimmillään yli 4000 kg viikossa. Kaffa Roastery työllistää 22 henkeä. Toimintafilosofia on  ”Kahvin on tehtävä vaikutus”.

    Raakapavut Kaffa Roastery:n tulevat useilta eri tuottajilta kaikkialta eri puolilta maapalloa, missä vain kahvi kasvaa.

    Taustatietona mainittakoon, että kahvipensas on kotoisin Afrikasta ja kahvin arabiankielinen nimi on saatettu lainata Etiopian Kaffan maakunnan nimestä. Nykyisin kahvia viljellään yli 60 maassa subtrooppisella, lauhkealla ja trooppisella vyöhykkeellä.  Suurin kahvintuottajamaa on Brasilia.

    Teksti: Uwa Iduozee ja Anja Nysten

    Kuvat: Anja Nysten

     

  • Kohti kevättä

    Kohti kevättä sarjassamme seuraamme kevään edistymistä Helsingissä.

    Anja Nysten / HEO Trombit 2015
    Anja Nysten / HEO Trombit 2015
Köpa Cialis på nätet Sverige Köpa viagra på nätet utan recept Kjøpe Cialis på nett Køb Cialis på nettet Osta Cialis Suomi Køb Viagra på nettet i Danmark Comprar Priligy por internet Kjøpe Viagra reseptfritt på nett i Norge