• MASENNUKSESTA ELÄMÄNILOON – Työkalu jokaisen elämään.

    Mielenterveysongelmat saattavat siirtyä huomaamatta sukupolvelta toiselle, kun paha olo lähtee kiertoon. Päihteet, yksinäisyys, traumat, sota- ja korona-aika voivat olla pidempiaikaisten mielenterveysongelmien laukaisijoita. Mielenterveysongelmien kanssa kamppaileekin joka vuosi jopa 20-25% aikuisista. 

     

    Me too. Olin yksi niistä. Talven tullen olin pannut merkille maailmankatsomukseni pahasti synkenteyneen ja siihen aikaan olin vakuuttunut, että kaikki elämässäni olivat vaan huonosti. 

     

    En nähnyt lainkaan niitä hyviä asioita, mitä minulla oli elämässäni ja mistä joku toinen olisi voinut olla ikionnellinen. Tuntui etten olisi halunnutkaan nähdä missään mitään hyvää, kun katsoin maailmaa näiden masis-lasien läpi. Huomasin että omakuvani, tulevaisuudennäkymät, oma uskomukseni osaamisestani ja kyvykkyydestäni olivat kuihtuneet eikä huominen enää innostanut. Elämäniloni oli poissa. 

     

    Kun lääkäri sanoi minulla olevan keskivaikea masennus -se herätti minut. Tajusin, että olin keskittynyt elämäni puutteisiin löytäen elämästäni jatkuvasti aina lisää huonosti olevia asioita ja näin masennus minussa voimistui.

     

    Krooninen tyytymättömyys elämään on ihmiskunnassa ennemminkin sääntö kuin poikkeus.


    “En ole tarpeeksi menestynyt.”

    “Minulla ei ole tarpeeksi hienoja vaatteita/tavaroita tai tarpeeksi isoa kotia.”

    “Parisuhteeni on työtä eikä tarpeeksi tyydyttävä.”

    “En ole tarpeeksi laiha/lihaksikas/hyvännäköinen/energinen/osaava/viisas.”

    “Ulkona on huono sää eikä ole mitään tekemistä.”

     

     

    Sosiaalinen media, eli some on usein tekijänä meidän kroonisen tyytymättömyyden ylläpitämisessä. Vertaamme itseämme usein huomaamattamme muihin joilla menee some-näennäisesti paremmin kuin meillä esimerkiksi Instagramissa, Facebookissa tai TikTokissa.


    “Hänellä on enemmän seuraajia kuin minulla.”

    “Hän matkustelee useammin kuin minä.”

    “Hän on parempi/lahjakkaampi/kauniimpi/viisaampi kuin minä.”

    “Hänen parisuhde on täydellinen.”

    Somessa korostuu usein elämämme tähtihetket. Totuus voikin olla aivan toisenlainen.

    Masennuslääkkeillä voi päästä pahasti tulehtuneen tilanteen yli, ja alan ammattiauttajalta saa työkaluja joilla pystyy avaamaan näitä mielen solmuja. Suomessa vain 50% mielenterveysongelmien kanssa kamppailevista saavat tarvitsemaansa hoitoa. Ja vaikka pääsisi terapiaan, todellinen parantumisen matka ja työ täytyy tehdä jokaisen itse.

     

    Minulle tuli ajatus. Voisinko saada elämänilon ja runsauden tunteen elämääni samalla tavalla kuin olin myös saanut masennuksen?  Onko mahdollista parantua masennuksesta ilman lääkkeitä ja terapiaa? 

     

    Onnellinen ihminen on kiitollinen. Kiitollinen ihminen on onnellinen.

     

    Työkaluni on…

    KIITOLLISUUS

     

    Aloitin hyvin pienestä. Kirjoitin paperille aluksi helpompia yleismaallisia asioita joista voisin olla kiitollinen. Aluksi tuntui että jokin osa minusta (masennus) halusi pitää kiinni siitä huonosta olosta, eikä siirtyä eteenpäin. Askel askeleelta, viikko viikolta kiitollisuuden listani saivat enemmän syvyyttä ja huomasin olotilani neutralisoituneen.



    Kun juna liikkuu 130km yhteen suuntaan ja haluat muuttaa sen suuntaa – on ensin hiljennettävä vauhtia, pysähdyttävä ja sitten vasta pystyt vaihtamaan sen suunnan.

     

    Tämä kannattaa pitää mielessä työskennellessä irti masennuksesta. Prosessi vaatii paljon toistoja ja aikaa. Mitä enemmän tekee asian eteen töitä, sitä nopeampaa saa suunnan muutettua.

     

    Sama neuvo pätee kuntosaliin sekä mielen punttisaliin.

     

    Aloin huomaamaan elämässäni hiljalleen enemmän positiivisia asioita. Toistojen ja vaivannäön tuloksena hyvä oloni kasvoi ja huomasin jatkuvasti lisää aiheita mistä olla kiitollinen. Omakuvani sekä tulevaisuuden näkymät olivat tehneet täyskäännöksen. 

     

    Olin päässyt masennuksesta ja saanut elämäniloni takaisin!

     

    Voisiko kiitollisuus-työkalu olla tarpeellinen sinun elämässäsi?

     

    Hanna Molari

    molari.hanna@gmail.com

    www.ainoamedia.fi

  • Post Image

    Pikku pupun kotiutuminen

    Huhtikuussa perheeseemme tuli pieni Hermeliini rotuinen lemmikkikani nimeltä Sulo. Pupua oli toivottu pitkään, ja hartaasti. Ensi viikot ovat kuluneet tutustuessa ja sisäsiistiksi opetellessa, mutta pieni kiltti ja kaverillinen pupupoika on sulattanut koko perheen sydämet. Kuvissa esiintyy Sulo neljä kuukautta ja onnellinen omistaja. 

     

    Lemmikkikani Sulo

     

    Sulon käymälä. Välillä menee jo nappiin, usein miten ei.

     

    Papanakoneen tuotoksia.

     

    Omistajan jaloissa on turvallista.

     

    Onko täällä herkkuja tarjolla?

     

    Sä oot niin ihana.

     

    Laura Lehtonen

     

    Tämä kuvareportaasi on osa Trombitin kuvatoimituksen Arjen kauneus -reportaasisarjaa.

  • Post Image

    Salille, mutta mihin?

    Kuntosalit olivat sulku-uhan alla kevättalvella ja aktiivinen ihminen tarvitsee tekemistä. Moni tuntuu unohtavan, että kaupungit tarjoat nykyään mahdollisuuden monipuoliseen liikunnan harrastamiseen myös ulkona, joten kuntosalien sulkeutuminen ei välttämättä pilaa harrastusta. Mukavuudesta tosin joutuu tinkimään. Oheisessa kuvareportaasissa katsellaan millaisia vaihtoehtoja ihmiselle on suotu ulkona tapahtuvaan treenaamiseen.

     

    Länsimäki tarjoaa liikkujalle hyvän peruspaketin.

     

    Mellunmäestä löytyy vanhahtavaa kalustoa, mutta sekin on täysin käyttökelpoista. Käyttäjämäärät ovat myös hyvin maltilliset.

     

    Ettei vallitseva pandemia unohtuisi..

     

    Puotilan kentältä löytyy monipuolinen paikka treenata ulkona, käyttäjämäärät nousevat kuitenkin tavallisesti hyvin korkeaksi.

     

    Puotilasta löytyy jokaiselle jotakin.

     

    Antti Patrikainen

  • Post Image

    Kevään kuiskaus

     

     

     

     

     

     

     

  • Kaivonkannet Helsingissä

    Minne kaduille satava vesi menee? Havainnoin huomiota herättämätöntä, mutta tärkeää osaa kaupunkia.

     

    Pienikokoinen sadevesiviemäri on usein piha-alueella.

     

    Iso ritiläkansi kadulla lienee toimittanut virkaansa jo vuosia.

     

    Nordenskiöldinkatu.

     

    Myös roskaa kulkeutuu viemäreihin veden mukana.

     

    Töölön kirjaston pihassa.

     

     

    Aksu Pollari

  • Post Image

    Historialliset asuinalueet

    Kävin kuvaamassa puutaloasuinalueita Porvoossa, Puu-Vallilassa, Käpylässä ja Kumpulassa.

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

    Katri Korhonen

  • Idän Eldorado

    Idän Eldorado on kuvasarja Mellunmäestä. Tuosta idän nukkuvasta helmestä, johon tuntuu yleensä liittyvän varsin vahva tunnelataus ihmisillä. Silkasta pelosta pelkkään rakkauteen, itselleni tuo on jälkimmäistä. Mellunmäen hauskuus piilee sen todellisessa rauhallisuudessa ja siinä, että asuinalue on monimuotoinen rakennuksiltaan. Löytyy vanhaa neukkukuutiota, 80-luvun hirvityksiä ja nykyaikaista osamaksuhuvilaa ja nousukausilarppausta. Ihmisten ennakkoluulot ovat kuitenkin vahvasti läsnä mitä tulee Mellunmäkeen, mutta mdgaf.

     

     

     

     

     

     

     

     

    Antti Patrikainen

  • Saimaan vesistöjen ylitykset

     

    Suur-Saimaan vesistö on laaja kokonaisuus itäisessä Suomessa, vesistön kanavia
    pitkin on mahdollista matkustaa niin pohjoiseen Keski-Suomeen, kuin myös Viipurin
    kautta itämerelle.

    Vesistöjen ylittämiseen on rakennettu niin suuria kuin pieniä siltoja läpi historian.
    Kanavaa suunniteltiin rakennettavaksi jo 1500 luvulla, mutta varsinaiset rakennustyöt
    alkoivat 1850 luvulla. Venäjän puolen Saimaan kanavat ovat suomella pitkäaikaisella
    vuokralla.

    Lähdin kiertämään Saimaata etsien suurimmasta pienimpään veden ylitystä itäisellä puolella.
    Kanavan ohessa on useita saaristoreittejä pyöräilijöille ja retkeilijöille joihin pääsee siltojen
    kautta, sekä siltojen lähettyvillä on nähtävissä veneiden lasku paikkoja, lintutorni alueita sekä
    virkistysalueita luontopoluilla. Saimaalla on yhä muutamia lyhyiden matkojen lossi
    liikennettä kesäisin, vaikka sillat ovat korvanneet suurelta osin vesistöjen ylitykset. Siltojen
    rakennus tulee Saimaalla jatkumaan, sillä monet 1940- 1960 luvulla rakennetut sillat aiotaan
    lähitulevaisuudessa purkaa ja korvata modernin rakennustekniikan silloilla.

     

    Vehkataipaleen kanavan vesi pysyy puhtaana Saimaalla sijaitsevan pumppulaitoksen avulla.

     

    Luukkaansalmensilta rakennettiin 1988 korvaten aiemmin toimineen lossiliikenteen.

     

    Luukkaansalmensillan alituskorkeus on 25 metriä.

     

    Saimaan syväväylän varrella on useita ulkoilureittejä.

     

    Taipalsaaressa on n. 700 saarta ja viisikymmentä kylää.

     

    500 asukkaan Vehkataipaleessa on ennen talvisotaa rakennetut vesikanavat.

     

    Kimi Kanervo

     

    Tämä kuvareportaasi on osa Trombitin kuvatoimituksen Suomen vesi -reportaasisarjaa.

  • Post Image

    Veden historialliset jäljet

    Olen kuvannut reportaasiini kahta Suomen vanhinta Hiidenkirnua Pihlajanmäellä keväällä 2021. Hiidenkirnut ovat syntyneet ennen viimeistä jääkauden jaksoa, eli ne ovat noin 50 000 vuotta vanhoja. Näiden pitkän historian aikana veden muovaamien luonnonilmiöiden nimet ovat Aarnipata ja Raunin­malja.

    Toinen jääkauden aikana syntynyt luonnonilmiö reportaasissa on nimeltään Pirunpelto. Kuvissani näkyy Meri-Rastilan muinaisrantakivikko, johon vesi on aikoinaan huuhtonut lohkareita ja vedenpinnan laskettua nämä lohkareet ovat jääneet sisämaahan.

     

    Pihlajanmäellä sijaitsee kaksi Suomen vanhinta Hiidenkirnua.

     

    Pienempi Hiidenkirnu, Rauninmalja.

     

    Suuremman Hiidenkirnun Aarnipadan kallion reunalta riippuvaa jäätä.

     

    Kevään alkua Hiidenkirnujen seinämillä.
    Meri-Rastilan Pirunpellolle suuntaava metsätie.

     

    Laajakuvaa Pirunpelloksi kutsutusta muinaisrannasta kevätpäivänä.

     

    Lähikuvaa Pirunpellon suurista lohkareista.

     

    Pitkän historian aikana vesi on muovannut kivet pyöreiksi.

     

     

    Klio Georgalas

     

    Tämä kuvareportaasi on osa Trombitin kuvatoimituksen Suome vesi -reportaasisarjaa.

  • Saimaan kevätjää

    ”Maaliskuinen utu hämärtää kameran linssiä.
    Järvi vielä uinuu, nään pieniä elonmerkkejä.
    Kaislat viheltää, havunneulat vihertää.
    Kevät tuloansa tekee. ” – J.K. 2021

     

    Avaus

     

    Usva

     

    Pilkkijät

     

    Hetki

     

    Luonnon heräämö

     

    Kevättanssi

     

    Kuiskaus

     

    Näyttämö

     

    Tyhjyys

     

    Jäljet

     

    Eero Mänttäri

     

    Tämä kuvareportaasi on osa Trombitin kuvatoimituksen Suomen vesi -reportaasisarjaa.

Køb Cialis på nettet https://tntark.dk/viase.html Köpa Cialis på nätet https://tntark.dk/ciafi.html http://www.konepajasurvonen.fi/tmp/viase.html http://www.putkirakentajat.fi/js/viano.html http://smedehytten.dk/kamagdk.html http://kenneludda.se/kamagse.html