• Trombi pyyhkäisi yli

    Trombi on pieni, hyvin voimakas pyörremyrsky. Se on yleensä halkaisijaltaan kymmeniä metrejä, ja sen elinikä on normaalisti alle 10 minuuttia.

    HEOn medialinjojen lopputyö, verkkojulkaisu Trombit, oli eliniältään vähän yli tuon 10 minuuttia, oikeastaan viisi viikkoa.

    Trombitissa opiskelijat päästettiin irti tekemään ihan legitiimiä journalismia. Se on ollut erinomainen kurkistus oikean toimituksen saloihin, iloihin ja ongelmiin.

    Tämän vuoden Trombit noudatti projektillista draamankaarta. Ensin tuli hektinen ja stressaava alkuinnostus, sitä seurasi suvantovaihe ja loppu väännettiin apinan raivolla.

    Radio- ja tv-journalistit ovat laukoneet eetteriin hauskoja juttuja, erikoisohjelmia ja kantaaottavia yhteiskunnallisia mielipiteitä samettisen pehmeillä äänillään.

    ”Trombitin tekeminen on ollut yllättävän rankkaa. Ja juuri kun tähän alkaa tottua, se loppuu! Olen oppinut uusia puolia niin radiotyöstä, itsestäni kuin luokkakavereistanikin”, kertoo radio- ja tv-journalismin opiskelija Emilia ”Kettu” Toivanen, Trombitin nettitoimittaja.

    Urheilutoimittajat ovat kirjoittaneet viiltäviä analyyseja ja kolumneja jalkapallosta, jääkiekosta ja urheilusta yleensä. Heitä saimme kuulla myös radioaalloilla.

    ”Koulun parasta aikaa, kun sai vapaasti päättää asioiden sisällöistä ja kulusta. Ryhmän pieni koko tuotti haasteita joidenkin juttujen tekemisessä, mutta kaiken kaikkiaan mukava kokemus. Tästä on hyvä jatkaa kohti työharjoittelua”, sanoo urheilutoimituksen päätoimittaja Miikka Lahtinen.

    Kirjoittavat journalistit ovat pureutuneet uutisiin, tieteeseen ja kulttuuriin. Urheilumiesten tavoin kirjoittajilta ilmestyi myös kolumneja ja henkilöjuttuja.

    ”Koin Trombitin hyvänä kokemuksena. Sai tutustua erilaisiin juttutyyppeihin ja kirjoittamisen lisäksi jutun teon rutiini kehittyi. Yhteistyö kuvaajien kanssa sujui hyvin. Koen kaiken kaikkiaan kehittyneeni journalistisen tekstin tuottajana viimeisen viiden viikon aikana merkittävästi”, analysoi kirjoittavan journalismin opiskelija Marko Korosuo.

    Kaikkeen tähän olemme tarvinneet kuvaajia, jotka ovat ikuistaneet juttukeikkojen tunnelmia, kuvareportaaseja, sekä pitäneet toimituksessa elämää yllä.

    ”Trombit on ollut yllättävän kiva projekti. On ollut kiinnostavaa nähdä omia juttujaan ja kuviaan julkaistuna, ja toisaalta ihailla kurssitovereiden kuvia, kuvasarjoja ja kirjoitelmia”, kertoo visuaalisen journalismin opiskelija Martta Nerg.

    Trombit on ollut tilaisuus asettaa itsensä ammatillisen paineen alle. Itsetunto alalla pärjäämiseen on kohonnut kuin pullataikina.

    Toimitus kiittää lukijoita ja kuuntelijoita.

    trombitloppu

    Toimitus on hiljentynyt. Kiitti moi!

    Teksti Jukka Leskinen, kuvat Karoliina Redsven

  • Todellisuus on parodiaa

    ”Tosta poikki, sano lekuri. Tuo meille pieni ongelmasi niin teemme siitä neuroosin.”

    Tällaisia raflaavia otsikoita sisältänyt Pahkasika-lehti on jälleen esillä näyttelyn muodossa. Tampereen museokeskus Vapriikissa helmikuussa alkaneessa Pahkasika-näyttelyssä on esillä sarjakuvia, jotka ovat olleet lehden keskeistä sisältöä, sekä esineistöä yksityisistä kokoelmista.

    Viime vuonna Pahkasika-näyttely järjestettiin Helsingissä taidesalonki Rööperissä. Vapriikin kokonaisuus on kuitenkin uniikki ja ensi kertaa esillä.

    Pahkasika ilmestyi vakituisesti vuosina 1975-2000. Myöhemmin on ilmestynyt kokoelmia, sekä viime vuonna joukkorahoituksen voimin julkaistu Pahkasian 79. numero.

    Pahkasika on jättänyt lähtemättömän jäljen suomalaiseen huumorikenttään. Lehden avustajakuntaan on kuulunut monia myöhemmin merkittävään asemaan nousseita suomalaisia toimittajia, kuten Alivaltiosihteereistä tutut Simo Frangen ja Pasi Heikura.

    Yksi tämän hetken suosituimmista kotimaisista sarjakuvista on läheistä sukua Pahkasialle. Fingerporin piirtäjä Pertti Jarla onkin aikoinaan piirtänyt Pahkasialle. ”En tiedä, millaisia sarjakuvani olisivat ilman Pahkasikaa”, Jarla tunnusti Keski-Uusimaan haastattelussa 2014.

    Monet Pahkasian sarjakuvahahmot ja lentävät lauseet elävät vieläkin. Sarjakuvien lisäksi lehti täyttyi erilaisista palstoista, kuten Tosta poikki, sano lekuri -lääkäripalstasta. Isossa osassa olivat lisäksi palindromit, sananmuunnokset sekä uutisparodiat.

    Pahkasika oli vuonna 1980 mukana vaatimuksessa saada keskiolut R-kioskeihin. Kampanja tehtiin huumorimielessä, koska silloin ajatusta keskioluen kioskimyynnistä pidettiin lähestulkoon mahdottomana.

    Vuonna 2000 lakkautetun Pahkasian päätoimittaja Markku Paretskoi totesi, että ”nykymaailmassa Pahkasian kaltainen lehti on tarpeeton. Todellisuus on muuttunut parodiaksi, eikä sitä siksi voi parodioida.”

    Teksti Jukka Leskinen, kuva Martta Nerg

  • Viikonlopun menovinkit

    Moonsorrown viiden vuoden tauko levytyksessä on viimein ohi! Perjantaina 1.4. Virgin Oilissa juhlitaan helsinkiläisen metallibändin uuden albumin, Jumalten ajan, levynjulkkarikeikalla.

    1.4. on 5. aalto -elokuvan ensi-ilta. Toimintaleffassa maailma on kokenut kovia neljän tuhoisan hyökkäysaallon vuoksi. Cassie (Chloë Grace Moretz) koittaa löytää pikkuveljensä ennen viidennen aallon iskua.

    Lauantaina 2.4. nauretaan kippurassa Paukutusklubin stand up -koomikoiden vetäessä settiä Semifinalissa. Lavalle nousee muun muassa Teemu Vesterinen, Anders Helenius, Joni Koivuniemi ja monia muita alan huippunimiä.

    SM-Liigan playoffsit jatkuvat perjantaina välierillä. Jyväskylän JYP matkustaa Helsinkiin kohtaamaan Stadin kingit. HIFK – JYP, Helsingin jäähalli, klo 18.30.

    Ryhmäteatterin (Helsinginkatu 25) ohjelmistoon palaa suuren suosion saavuttanut Mielipuolen päiväkirja. Mielipuolen roolissa revittelee Vesa Vierikko. Esitykset viikonloppuna 1.4. ja 2.4. klo 19.

    Vinkit: Anni Hausen & Jukka Leskinen

  • Kaupungin viilein pikkulauantai

    Kaikki musiikinkuuntelijat ovat varmaan joskus käyneet lempiartistinsa keikalla hyräilemässä ulkoa osaamiaan kappaleita. Helsingissä esiintyykin päivittäin eri näköisiä ja kokoisia bändejä. Kaupungissa kuplii myös toisenlainen live-musiikkikulttuuri.

    Lähes joka päivä jossain päin Helsinkiä järjestetään Open Stage, helpommalta nimeltään jamit. Open Stage -iltojen ideana on, että lavalle voi nousta käytännössä kuka tahansa. Jos mielestäsi osaat soittaa tai laulaa, lava on käytössäsi. Yhdet näistä jameista järjestetään keskiviikkoisin, aivan Sörnäisten ytimessä, näköalaravintola Kolmessa Kaisassa.

    Jameissa on aina housebändi, joka soittaa tarvittaessa halukkaiden kanssa. Kolmen Kaisan housebändiin kuuluvat laulaja-kitaristi Jouni Siitari, basisti Jukka Jylli ja rumpali Jarkko Lepistö. Pitkän linjan muusikoita jokainen tahollaan.

    houseband2

    Talolta löytyy soittimet.

    Housebändi aloittaa illan muutamalla rokkivedolla ja luovuttaa sen jälkeen lavan enemmän kuin mielellään pöydissä lasiaan kallistavien muusikoiden haltuun.

    Harhakuva humalassa heiluvista rokkareista lentää hyvinkin nopeasti ö-mappiin. Soittajien tarkoitus ei ole tulla ryyppäämään vaan viihdyttämään yleisöä, sekä itseään. Osa muusikoista tuleekin paikalle juomaan muutaman oluen tai vain alkoholittomia virvokkeita. Yksi kaveri juo teetä ja on myöhemmin lavalla revittelemässä sähkökitaraa. Toki sekaan mahtuu laitamyötäisessäkin olevia, sijaitseehan paikka Kallion kaupunginosassa, mutta täällä heidät karsitaan melko lailla jo ovella.

    Kallio on varsinainen kulttuurien sulatusuuni. Tämä heijastuu myös jameihin. Täällä voit nähdä ulkomaalaisnaisen laulamassa virheettömiä versioita Jimi Hendrixin tai Edith Piafin kappaleista ja seuraavaksi lavalla saattaa heilua ryhmä nepalilaisia soittamassa reggaeta.

    Villeimpinä iltoina meno yltyy todelliseksi musiikilliseksi vuoristoradaksi, eikä jarrumiestä näy horisontissa lainkaan. Ensin baarikansa saatetaan hämyisen jazzklubin tunnelmaan, sitten rokataan niin, että sukat pyörii, tukat heiluu ja laulu tulee falsetissa, kovaa ja korkealta. On suhteellisen vaikuttavaa, kun estradille hyppää neljä muusikkoa ja hetken neuvottelujen jälkeen ilmoille kajahtaa AC/DC – Black Sabbath – Whitesnake -potpuri.

    Yksittäisten bändien keikat koostuvat normaalisti omista kappaleista. Jamien täysin ennalta käsikirjoittamattomaan settiin kuuluu klassikoita, omia kappaleita, sekä uudempia hittejä, Rolling Stonesista White Stripesiin. Yllätyksellisyys onkin yksi jamien ehdottomista valteista.

    Ihmetystä herättävää on, miten toisilleen vieraat muusikot soittavat niin sulavasti tavalliselle musiikinkuuntelijalle tuntemattomia kappaleita. Kolmen Kaisan jamien vetäjä, Jouni Siitari, sanookin osaavansa noin parisataa kappaletta ulkoa.

    Jouni ”Londe” Siitari.

    Joskus paikalta saattaa myös bongata kotimaisia kärkipään muusikoita ja oman elämänsä taiteilijoita. Trubaduureja ja big bandeja. Parhaimmillaan tunnelma leijuu ihan katonrajassa ja baarikansalle tuotetaan musiikkielämyksiä, joille ei voi kuin hymyillä.

    Kolmen Kaisan Open Stage, keskiviikkoisin klo 22.

    Teksti Jukka Leskinen, kuvat Danae Delikouras

     

  • Asiat muuttuvat vuosikymmenessä

    Kaksi kilpailijaa istuu sohvalla pitäen toisiaan käsistä. Studioyleisö odottaa jännittyneenä. ”Suomen…ensimmäisen…Big Brotherin…voittaja on…Perttuuuu!”

    Viime joulukuussa tuli kuluneeksi 10 vuotta Suomen ensimmäisen Big Brother -voittajan julkistamisesta. Kisan voitti tuolloin 23-vuotias vihtiläinen Perttu Sirviö.

    Tuon kymmenen vuoden aikana tositv on kokenut melkoisen evoluution. On Paratiisihotellia, Hottiksia, Suomen surkeinta kuskia, kokkia ja Ensitreffejä alttarilla. Nykyään tositv-ohjelmiin lähtemisen suurin syy on päästä televisioon ja julkisuuteen. Silloin, kun Perttu ja kumppanit valtasivat BB-talon, oli vähän erilaiset kuviot.

    ”Me lähdettiin seikkailuun ja tottakai se voittoraha motivoi, eikä silloin tiedetty mitä siitä seuraa”, Perttu sanoo. Tarkoittaen tietysti sitä julkisuusrumbaa, johon tositv-tähdet joutuvat, ja jota kaikki eivät hallitse.

    tositv2

    Kanavatarjonta tulvii tositv-ohjelmia.

    Perttua julkisuus on kohdellut aina hyvin. Onko tähän joku salaisuus?

    ”Pitää tietty raja, mitä kerrot ja mihin lähdet mukaan. Tietyt asiat pidetään siellä oman boxin sisällä.”

    Helpottaa tietysti jos omaa ihan normaalit käytöstavat, eikä tarkoituksellisesti lähde kylille huutelemaan.

    ”Onhan tässä pämpätty ja pidetty hauskaa”, hän naurahtaa. Mutta kohtuudella. Pertusta ei skandaaliuutisia ole kirjoitettu koskaan.

    Vieläkö olisit halukas lähtemään, tai onko pyydetty, esimerkiksi uudestaan Big Brotheriin tai vastaavanlaiseen formaattiin?

    ”Ei ole pyydetty, enkä lähtisikään. En ole enää niissä kuvioissa. Silloin näki sen koko homman, niin hyvässä, kuin pahassa.”

    Kaksi vuotta sitten Perttu kuitenkin nähtiin asiapitoisemmassa Tervetuloa kotiin -realitysarjassa. Ohjelmassa remontoitiin ihmisten koteja kuntoon heidän poissaollessaan.

    Tällainen ohjelma juontaa juurensa Pertun ammatillisesta osaamisesta. Hän on saanut vastailla väsymykseen asti kyselyihin, mitä hän teki BB:stä voittamillaan rahoilla, mutta kerrataanpa vielä.

    Hän perusti rakennusalan yrityksen, jonka kautta vielä nykyäänkin tekee urakointia. Myöhemmin hän on perustanut ystäviensä kanssa toisenkin firman, joka tuo maahan sisustustarvikkeita ja tekee muun muassa ravintolasisustuksia. ”Meillä on sata jälleenmyyjää ympäri Suomea”, hän kertoo.

    Paitsi perusti voittorahoilla firman, tuli maailmallakin käytyä. ”Pamplonan härkäjuoksussa olen käynyt kuutena vuonna ja ensi kesänä tulee neljäs Monacon Grand Prix. Mä tykkään Monacosta, se on sopivan pieni, ei ole pahuutta, ihmiset voivat hyvin ja se huokuu heistä.”

    Jos on tositv mennyt kymmenessä vuodessa eteenpäin, samoin on tehnyt Perttu omassa elämässään. On yrityksiä, omakotitalo ja kaksi lasta. Nykyään hän silminnähden nauttiikin elämästään perheensä kanssa ja itsellensä mieluisten työkuvioiden keskellä.

    Virallisen haastatteluosuuden jälkeen Perttu pääsee vielä vauhtiin antaessaan pientä osviittaa tulevista projekteista. ”Eri alojen ihmisiä kun pannaan nippuun ja verkostoidutaan, niin alkaa tulosta tulla”, hän vinkkaa.

    perttu

    Perttu viihtyy nykyisissä kuvioissaan.

    Teksti Jukka Leskinen, kuvat Danae Delikouras ja Jukka Leskinen

  • Nuoret liikkeelle

    Uuden nuorille suunnatun liikuntahankkeen, Big Muuvin lanseeraustapahtuma pidettiin Oopperatalossa perjantaina aamupäivällä.

    Big Muuvilla on tarkoitus tuoda esille lapsille ja nuorille suunnattuja liikuntaharrastuksia, kuten tanssia, sirkusta ja trikkausta.

    Tapahtuma on osa hallitusohjelman kulttuurin ja liikunnan kärkihankkeiden toteutusta. Uuden opetussuunnitelman mukaan tanssi ja liikunta tuodaan osaksi koululaisten arkea.

    Tapahtumassa nuoret saivat muun muassa kokeilla balettia ammattilaisten kanssa.

    Vartiokylän ala-asteen opettaja Taru Ruponen odottaa tapahtumasta oppilaittensa kanssa yhteistä liikkumisen iloa. Ruponen toivoo oppilaiden saavan kipinän tanssista ja trikkaamisesta, jossa tehdään akrobaattisia suorituksia lattiatasossa.

    Muuv uutiskuva (1 of 1)

    August Jalkanen ja opettaja Taru Ruponen.

    Halima Said, Soinisen ala-asteen oppilas, puolestaan odottaa päivältä paljon tanssia. Suosittu trikkaaminen ei ole Halimalle entuudestaan tuttua. Hänenkin mielestä koululiikuntaa saisi olla enemmän.

    Muuv uutiskuva Halima (1 of 1)

    Halima Said (oik.) haluaisi koulussa enemmän korista ja jalkapalloa.

    Tapahtuman juonsi Tanssii tähtien kanssa -ohjelmasta tuttu Marko Keränen. Mukana oli myös Suomen kansallisbaletin johtaja, Kenneth Greve.

    Big Muuv -yhteistyössä ovat mukana Suomen kansallisbaletti, Nuori kulttuuri -säätiö, Sirkuksen tiedotuskeskus ja Suomen Nuorisosirkusliitto, Suomen lastenkulttuurikeskusten liitto, Valo ja Liikkuva koulu -ohjelma.

    Muuv uutiskuva trikkaajan haastattelu (1 of 1)

    Big Muuv -tapahtuman juonsi Marko Keränen (oik.)

    Tapahtumasta tulee lisäksi kuvareportaasi Trombit.net sivuille.

    Teksti Jukka Leskinen, kuvat Kristiina Sievi-Korte

  • Viikonlopun menovinkit

    Perjantaina 18.3. on odotetun Suburra-elokuvan ensi-ilta. Luvassa on vauhtia ja vaarallisia tilanteita italialaisen elokuvan vallatessa katsojansa gangstereiden, korruption ja väkivallan kutkuttavaan maailmaan.

    We Love Helsinki tekee yhteistyötä Hietalahden kauppahallin kauppiaiden kanssa järjestäen 19.3. alkaen Musaa ja maistelua -tapahtumia. Kauppiaat tarjoavat halpoja maisteluannoksia, ja We Love Helsingin DJ:t täyttävät hallin tunnelmallisella musiikilla.
    Tapahtumat järjestetään lauantaisin 19.3.-30.4. kello viidestä eteenpäin.

    Sairas T julkaisee pitkään odotetun kokopitkän albuminsa! Lauantaina 19.3. juhlitaan Deliriumin levyjulkkareita Ääniwallissa. Lavalle nousee muitakin Suomen räp-skenen vallottaneita artisteja, kuten Petos, Mikidi & Gaiaf ja OG Ikonen.

    Yli 30 vuotta sitten perustettu amerikkalainen trashmetal jättiläinen, Exodus saapuu keikalle Helsinkiin. Heitä lämmittää kotimainen trashpumppu Lost Society, joiden keikoilta ei ole energiaa puuttunut. Exodus & Lost Society, Nosturi, la 19.3., liput 28e.

    SM-Liigan playoffsien puolivälierät alkavat tänään perjantaina. Nordiksella Stadin kingit kohtaa Lahden Pelikaanit. HIFK-Pelicans, Helsingin jäähalli, klo 18.30.

    Vinkit: Anni Hausen & Jukka Leskinen

  • Kaikkea ei tarvitse selittää

    Pimeä sairaalan käytävä. Käytävän perältä tulee tyttö laulaen kohti yleisöä. Yleisön edessä hän ottaa kamerallaan meistä kuvan, klik! Alkaa kaoottinen juoksukohtaus, jossa porukkaa tulee kirjaimellisesti ikkunoista ja ovista, mölisten sekavia. ”Pöpi, pöpi, pöpi!”

    HEOn musiikkiteatterilinjan opiskelijat esittävät näytelmän Eleanor Rigby. Se kertoo mielisairaalan syövereihin kadonneista ihmisistä. Se esitettiin, kerrassaan nerokkaasti, Lapinlahden vanhassa mielisairaalassa, jonka miljöö palvelee erinomaisesti tarkoitusta ja tuo esitykseen todellisuuden tuntua.

    Lapinlahden vanhan sairaalan käytävät toimivat erinomaisesti näyttämönä.

    Näytelmän on ohjannut Milla Minerva Mertanen. Se ei perustu mihinkään aikaisempaan teokseen, vaan on Mertasen ja hänen työryhmänsä hengentuotos alusta loppuun.

    ”Idea syntyi sanomalehtien pienistä katoamisilmoituksista ja siitä ajatuksesta, että kaikki kadonneet mietiskelee kohtaloaan jossain välitilan kaltaisella terminaalialueella. Opiskelijat keräsivät vinon pinon katoamisuutisia ja niiden pohjalta lähdin kirjoittamaan isompaa kokonaisuutta”, Mertanen kertoo.

    Näytelmä herättää tukun kysymyksiä, antamatta kaikkiin välttämättä konkreettisia vastauksia.

    Mielenterveyden järkkymiseen on monia syitä. Perheenisä kyllästyy vaimoonsa ja lapsiinsa. Muistisairas elää menneisyydessä. Narsistinen tositv-tähti on menettänyt otteen todellisuudesta. Yksi on juossut pidemmän lenkin kuin Forrest Gump. Johtuuko mielenterveysongelmat aina ihmisestä itsestään? Toisaalta, tarvitaanko mielisairauteen edes mitään syytä? Yksi tarinan opetuksia onkin, ettei kannata tuomita jos ei tunne taustoja.

    Tositv-tähti on kadottanut kontaktin todellisuudesta.

    Näytelmässä seilaillaan komedian ja tragedian avoimella ulapalla. Välillä ei tiedä kehtaako tällaiselle nauraakaan, kun muut hullut tekevät mitä yksi hullu käskee.

    Keskeisiä kysymyksiä on kuinka mielisairaat luovat oman todellisuutensa. Mielisairas kieltää tosiseikat, vaikka ne tiedostaakin. Hullun häpeä ei yllä mielisairaalan seinien sisäpuolelle.

    Vaikka ihminen voi olla yksinäinen ryhmässäkin, on suorastaan hellyyttävää kuinka potilaat pitävät huolta toisistaan. Tätä tunnelmaa luo ratkaisu ettei hoitajia näy missään koko aikana, ja hyvä niin.

    Pääestradina toimii puistonpenkki, jolla keskustellaan olennaisimmat dialogit ja käydään läpi syitä miksi sairaalaan on jouduttu. Silti taustalla, sairaalan käytävällä tapahtuu kokoajan. Mitä nyt hullut yleensä puuhaavat, katsovat televisiosta lumisadetta. Aika ajoin käytävällä säksättävät valot luovat jo valmiiksi psykologiseen esitykseen kepeähköä kauhuefektiä. Kokonaisuus on seuraamisen arvoinen.

    Puistonpenkillä luetaan lehdestä ihmiskohtaloista.

    Hahmoissa on laaja skaala stereotypioita. Välillä tuntuu, että koko porukka on lentänyt yli käenpesän. Yhden vahvimmista roolisuorituksista tekee nainen, jolla on vähintäänkin erikoinen pakkomielle Michael Jacksoniin. Mielipuolinen kiilto silmissään, tuo herkkä tyttö vaaleanpunaisten saksiensa kanssa.

    Näytelmään on myös ujutettu muutama todella yllättävä ratkaisu, joiden aikana katsoja saattaa alkaa epäillä omaa mielenterveyttään.

    Musiikki- ja tanssikohtaukset ovat hyvin toteutettuja. Eritoten nimikkokappaleen, Beatlesin Eleanor Rigbyn aikana tuntuu kuin katsoisi ammattilaisten musiikkiteatteria tanssikoreografioineen.

    Kaiken kaikkiaan Mertanen työryhmänsä kanssa on onnistunut luomaan raikkaan tragikomedian, jossa on jotain kovin tuttua, mutta joka on samalla hyppy tuntemattomaan ja jonka esityspaikan neroudesta ei meinaa päästä yli eikä ympäri.

    Mielisairaalassa sattuu ja tapahtuu.

     

    Eleanor Rigby, esitykset Lapinlahden Lähde. Ensi-ilta to 17.3. klo 18, pe 18.3. klo 18,  la 19.3. klo 14 ja 18, su 20.3. klo 14 ja 18.

    Ohjaus ja käsikirjoitus: Milla Minerva Mertanen

    Rooleissa: Riina Havurinne, Riitta Komulainen, Mika Lindqvist, Jasir Osman, Ina Raunio, Anna Reini, Mari Sainio, Susanna Sainio, Jenna Schleifer, Natalia Sinisalo, Kari Söderqvist

     

    Teksti Jukka Leskinen, kuvat Danae Delikouras

     

  • Mitä IHMEttä!

    Tällä viikolla Helsingin ratikoissa on mahdollisuus kuulla live-musiikkia. Siis ei mitään humalaisten performanssia vaan oikeaa taidetta.

    Ratikkasoittajien kiertueen musiikkia kuullaan keskiviikosta lauantaihin kaikilla raitiolinjoilla päivällä 9-15 välillä, sekä illalla 18-21. Liikkuvuuden helpottamiseksi ruuhka-aikana ei ole esiintyjiä. Kiertue huipentuu lauantaina 19.3., klo 19-21, kun lähes kaikki kiertueelle osallistuneet muusikot esiintyvät raitiolinjoilla 7A ja 7B. Esiintyjiä tapahtumaan on tullut ulkomailta asti.

    Kiertueen aikana katsojilla on mahdollisuus osallistua IHMEratikassa-yleisökilpailuun. Kilpailuun voi osallistua kuvaamalla soittajien esityksiä ja jakamalla videon YouTubessa tunnisteella #IHMEratikassa! Eniten tykkäyksiä sunnuntaihin 27.3. mennessä saaneen videon tekijä voittaa kahden tunnin ajelun tilausraitiovaunulla.

    Ratikkasoittajien kiertue on tsekkiläisen taiteilijan Kateřina Šedán teos, osana IHME-nykytaidefestivaalia. Šedá luo raitiovaunuista kohtaamispaikan, jossa matkustaja voi kokea jotakin tavallisuudesta poikkeavaa ja jakaa sen muiden kanssa.

    ratikka

    Kasiratikassa matkustajia viihdytti Whale on. (Lukijan kuva.)

    Teksti Jukka Leskinen

  • Suomesta mielenosoitusten maa

    Suomen hallitus saa nyt kovaa kyytiä. Pari päivää sitten osoitettiin mieltä opiskelijoiden tulojen leikkauksista. Perjantaina ääneen pääsivät maanviljelijät.

    Kaisaniemestä asti tienreunat olivat täyttyneet traktoreista. Senaatintorilla odotti satojen Valmetien ja Valtrojen kolonna. Kauimpaa tullut oli ajanut paikan päälle Kuusamosta asti.

    Traktorimarssi (25 of 26)

    Traktorijono alkoi jo Kaisaniemestä.

    Mielenosoituksen pääkohteena olivat hallitus ja eduskunta. Heiltä vaadittiin ratkaisuja maatilojen akuutin taloustilanteen parantamiseksi. Tällä hetkellä tilanne monilla maatiloilla on katastrofaalinen ja useat tilat ovat ahdingossa.

    Sanotaan, että rahalla saa ja hevosella pääsee, mutta maatalous se on sellaista onnenkauppaa.

    Suomalaisten nuorten vieraantumista maataloudesta kuvaavat hyvin sosiaalisen median kommentit, mihin maataloutta tarvitaan, kun maitoa voi hakea kaupastakin.

    Pielaveteläistä Risto Nousiaista tilanne ei naurata. ”Suomessa on tällä hetkellä 8500 tilaa, joista maitoa tulee. Tällä menolla vuonna 2020 on enää 4000 tilaa”, Nousiainen sanoo.

    Maatalouden käsistä karanneet kulut saavat myös Nousiaisen sanaisen arkun auki. ”Navetta, missä on 145 lehmää maksaa 1,5 miljoonaa euroa”, hän kertoo.

    Traktorimarssi (8 of 26)

    Risto Nousiaisen mukaan nuoria maanviljelijöitä täytyisi tukea.

    Kohtuuton byrokratiakin vaivaa edelleen. Esimerkiksi kolmen eläimen ilmoittamatta jättämisestä tulee sadantuhannen sanktiot. Yksi mielenosoituksen pääasioista onkin saada Mavin (maaseutuvirasto) ylijohtaja Leena Tenhola eroamaan. Tenhola olikin hyllytetty virastaan jo mielenosoituksen aikana, kerrotaan Maaseudun tulevaisuuden nettisivuilla. Maaseutuvirasto siirtyy vahvemmin maa- ja metsätalousministeriön ohjaukseen.

    Pääministeri Juha Sipilä ja valtiovarainministeri Alexander Stubb myönsivät molemmat, että katsoessaan valtioneuvoston ikkunasta Senaatintorille tuli voimaton olo ja nöyräksi veti.

    Traktorimarssi (16 of 26)

    Tämä hallitus ei kuulemma ole se, joka kaataa maatalouden.

    ”Ei ole helppoa hallituksella, mutta ei ole helppoa teilläkään”, Sipilä sanoi. Stubbin mukaan taas suomalainen maanviljelijä ei kevyellä lähde liikenteeseen. ”Parempi tietysti olisi, jos oltaisiin tilanteessa, ettei tarvitsisi osoittaa mieltä”, Stubb jatkoi.

    ”Te sanotte, vaan mitä me halutaan kuulla!” eräs mielenosoittaja huusi.

    Sipilän ja Stubbin poistuttua lavalta lehmänkellot kilkattivat ja huutomyrsky jatkui. Sadat traktorit polkaistiin käyntiin ja tumma bensiininkatkuinen savupilvi nousi Senaatintorin ylle. ”Ei viljelijöitä, ei ruokaa!” huutojen toivottiin kuuluvan Brysseliin saakka.

    Traktorimarssi (1 of 1)

    Savunkatkua Senaatintorilla.

    Poliisin mukaan mielenosoitus sujui rauhallisesti.

    Mielenosoitukset jatkuvat huomenna, kun Senaatintorilla on joukkomielenosoitus hallituksen leikkauspolitiikkaa vastaan.

    Teksti Jukka Leskinen, kuvat Kristiina Sievi-Korte

Köpa Cialis på nätet Sverige Köpa viagra på nätet utan recept Comprar levitra por internet Viagra kopen Nederland Osta Cialis Suomi Comprar Priligy sin receta Comprar Priligy sin receta Kjøpe Viagra reseptfritt på nett i Norge