• Myyttinen viides Beatle kuollut

    Viidenneksi Beatleksi tituleerattu George Martin on kuollut.

    Ensimmäisenä Martinin kuolemasta kertoi Ringo Starr twitterissä.

    Lähes kaikki Beatles-albumit tuottanut Martin teki myös useimpiin Beatles-elokuviin orkesterisovitukset.

    Martinin vaikutus Beatlesin musiikkiin on kiistaton. Albumien tuottajana ja äänimaailman rikastuttajana Martinia ei turhaan kutsuta viidenneksi Beatleksi. Hän myös järjesti Beatleseille heidän ensimmäisen levytyssopimuksensa vuonna 1962.

    Beatlesien lisäksi Martin on tuottanut muun muassa Celine Dionia, Elton Johnia, Kenny Rogersia ja Jeff Beckiä. Hän on tuottanut myös Elton Johnin Prinsessa Dianan muistolle kirjoittaman Candle in the wind -kappaleen, sekä kaksi Bond-tunnaria, Shirley Basseyn laulaman Goldfingerin ja Paul McCartney and Wingsin esittämän Live and let dien.

    Lukuisia Grammyja voittanut Martin on tuottanut kaiken kaikkiaan 30 listaykköstä Isossa-Britanniassa ja 23 Yhdysvalloissa.

    Kuningatar Elisabet II löi Martinin ritariksi vuonna 1996.

    georgemartin

    George Martin oli kuollessaan 90-vuotias. Kuva: Wikipedia.

    Teksti Jukka Leskinen, artikkelikuva Kristiina Sievi-Korte

  • Pörssiyhtiötä johtaa Juha

    Tällä hetkellä Suomessa pörssiyhtiön johdossa on henkilö, joka on harvemmin sukupuoleltaan nainen kuin etunimeltään Juha. Vain kahta pörssiyhtiötä johtaa nainen. Suomessa on 118 pörssiyhtiötä.

    Vuosi sitten tilanne oli tismalleen sama paitsi, että silloin vain yhtä pörssiyhtiötä johti nainen. Naisten aseman kehitys on kuitenkin ollut nousujohteista koko vuosituhannen alun, vaikka ihan viime vuosina tahti on hieman hidastunut.

    II Porssikollaasi                              Naisten asema bisnesmaailmassa on hitaasti paranemassa.

    Vuonna 2003 naisten osuus yhtiöiden hallituspaikoista oli ainoastaan 7 prosenttia. Keskuskauppakamarin uusimmissa, vuoden 2015 tilastoissa naisten osuus oli noussut 17 prosenttia. Suurissa pörssiyhtiöissä jo lähes kolmannes hallituspaikoista on naisten hallussa.

    Eritoten nuorissa ikäluokissa naisten osuus yhtiöiden johtoryhmissä on kasvanut selvästi, selviää Keskuskauppakamarin viime vuoden lopulla julkaistusta naisjohtajaselvityksestä.

    Syynä kehitykseen on vuonna 2008 täydennetty pörssiyhtiöiden hallinnointikoodi. Sen mukaan hallituksessa on oltava sekä miehiä että naisia. Poikkeama tästä vaatii julkista perustelua. Hallinnointikoodi on tuplannut naisten hallituspaikkojen osuuden.

    Teksti Jukka Leskinen, kuva Kristiina Sievi-Korte

  • Ajaton ja ajankohtainen

    HEOn draamaopiskelijoiden näytelmä Kaukasialainen liitupiiri esitettiin pienessä ja sympaattisessa Valtimonteatterissa.

    Näytelmän ohjaaja Petra Pälmä, 33, on opiskelijoidensa kanssa tarttunut melko ajattomaan aiheeseen. Näytelmä on alunperin saksalaisen Bertolt Brechtin (1898-1956) kirjoittama. ”Bertolt Brecht ja eeppinen teatteri ovat teatterihistorian kulmakiviä, joihin jokaisen draamaopiskelijan tulisi tutustua. Aikaisempina vuosina HEOssa olen ohjannut Anton Tšehovin ja Henrik Ibsenin näytelmät, nyt Brecht tuntui selkeältä valinnalta”, kertoo Pälmä syyksi, miksi työstettäväksi on otettu näinkin eeppinen ja painava teos.

     Sota alkaa.

    ”Heti synnyttyäni haukuin imettäjän.” Vaikka tämä repliikki on tässä täysin irti kontekstistaan, kuvaa se hyvin näytelmän sanomaa.

    Huolimatta siitä, että tapahtumat sijoittuvat kauas menneeseen aikaan, entiseen Gruusiaan, nykyiseen Georgiaan, on se tavattoman ajankohtainen tarina siitä, miten eliitti luulee aina pääsevänsä kuin koira veräjästä, teki se mitä hyvänsä. Onkin sanottu, että Brechtin näytelmien sanoma kirkastuu poikkeusaikoina, taloudellisissa ja yhteiskunnallisissa kriiseissä, kuten nyt.

    Tarina alkaa, kun kansalaissodan syttyessä hallitsijaperhe joutuu pakenemaan pääkaupungista ja unohtaa pienen lapsensa ja perijänsä palvelijakolonnansa hoiviin. Yksi palvelustytöistä, hyväsydäminen ja hieman naiivi, mutta rohkea Gruše, ottaa kapinallisten etsimän lapsen mukaansa ja tästä alkaa pakomatka läpi kylmän talven ja sodan runteleman maan.

    draama10 Gruše ottaa äidin roolin.

    Nykyajastakin tuttu epäoikeudenmukaisuus on alati läsnä. Ihmisiä tapetaan ja rusikoidaan syyttä suotta niin kuin sodassa aina.

    Saako paha sitten palkkansa? Onko äidinrakkaus täysin mustavalkoista? Voiko pieni ihminen muuta kuin polvistua rahan ja vallan edessä? Näihin kysymyksiin saamme vastauksen erinäisten sattumusten sarjalla, jotka vievät tarinan kohti oikeudenmukaista loppuaan.

    Vaikka aihe onkin vakava, on tarinassa mukana varsin hauska hahmogalleria. Esimerkiksi amerikkalaisista sotaelokuvistakin tuttu karjuva ja irstas kersantti ja hänen vähämielinen apurinsa, jota kersantti kutsuu osuvasti puupääksi. Myös Madonnan Like a virginiä tulkitseva munkki kirvoitti hersyvät naurut yleisössä. Toisella puoliajalla humoristisen pääroolin ottaa kaupungin juoppolalli tuomari, entinen kirjuri Azdak, joka käyttää lakikirjaa lähinnä takapuolensa alustana.

    draama7 Kersantti ja puupää.

    Koko kaksituntinen näytelmä pitää hyvin otteessaan. Vaikka välillä tuntuukin, että mutkia vedetään suoriksi, mopo ei missään vaiheessa lähde keulimaan niin, että katsoja putoaisi kyydistä.

    Muutenkin opiskelijaryhmä suoriutuu raskaasta aiheesta mallikkaasti. Lavalla nähdään oikeita kyyneliä, raivokkaita purkauksia sekä aitoa onnellisuuden pilkettä silmäkulmissa. Vaikuttavimpia hetkiä oli sodan alkua kuvannut kohtaus, jossa näyttelijät liikkuivat hidastetusti ryhmässä, musiikin tehostaessa sanatonta viestintää. Opiskelijat olivat selkeästi sisäistäneet ohjaajan taiteellisen vision.

    draama3 Lavalla nähtiin aitoja kyyneliä.

    ”Kaukasialainen liitupiiri haastaa rakenteellaan ja tarinan välittääkseen on ensemblen täytynyt luoda yhteinen flow, luottamus ja ymmärrys tekstiä kohtaan”, ohjaaja Petra Pälmä sanoo.

    Tämä flow ja luottamus välittyy myös opiskelijoiden hyvästä yhteishengestä. Esitys on opiskelijaryhmän eheä ja kollektiivinen suoritus.

    Lopputulos on tunteikas, selkeästi draamankaarta noudattava näytelmä. Se naurattaa, se panee ajattelemaan ja saa katsojan muistamaan, että jos on nykyaikana maailmassa paljon pahaa, on myös hyvää ja näin on ollut ja tulee aina olemaan.

     

    KAUKASIALAINEN LIITUPIIRI

    Ohjaus ja dramaturgia: Petra Pälmä

    Rooleissa: Ilana Pamgren, Laura Torkkel, Anna Reini, Jussi Koski, Carinella Jääskeläinen, Jasir Osman, Henna Haapanen, Kaisa Merelä, Miia Raitakangas, Mikko Veijalainen, Emilia Kettunen, Kaisa Koivisto, Hilda-Justiina Arola, Fanny Paananen, Jussi Pitkänen

    Teksti Jukka Leskinen, Kuvat Danae Delikouras

Köpa Cialis på nätet Sverige Köpa viagra på nätet utan recept Kjøpe Cialis på nett Køb Cialis på nettet Osta Cialis Suomi Comprar Priligy sin receta Comprar Priligy por internet Kjøpe Viagra reseptfritt på nett i Norge