• Perustulo kokeiluun ensi vuonna

    perustulokokeilu-01”Perustulo on kaikille yhteiskunnan täysi-ikäisille jäsenille ehdoitta ja vastikkeetta maksettava kuukausittainen rahasumma, joka korvaisi pitkälti nykyisen vähimmäissosiaaliturvan eri muodot”, perustulo.org kertoo sivuillaan.

    Perustulokokeilua selvittänyt työryhmä luovutti ensimmäisen ehdotuksensa perustulokokeilusta sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntysälle keskiviikkona. Ehdotuksessa suositellaan kaksi vuotta kestävää kokeilua. Hallituksen antama määräraha riittäisi noin 1 500 suomalaiselle. Työryhmä on kuitenkin sanonut että kokeilussa pitäisi olla noin 10 000 ihmistä. Työryhmä ehdotti että satunnaisotolla valittaisiin 18–63 vuotiaita suomalaisia. Eläkeläiset eivät koeryhmään kuuluisi.

    Mahdollisesti ensi vuonna alkavassa perustulokokeilussa joillakin ihmisillä olisi mahdollista päästä kokeilemaan osittaista perustuloa, mikä olisi 550 – 750 euroa kuukaudessa. Perustulosta ei makseta veroa. Osittainen perustulo korvaisi perusturvaetuuksia, kuten työttömyyspäivärahan ja toimeentulotuen. Ansiosidonnaiset etuuden jäisivät suurimmaksi osaksi ennalleen.

    Hallitus on sanonut tekevänsa päätöksen huhtikuussa kokeilun etenemistavoista.

    Perustulokokeilulla byrokratiaa pyritään vähentämään ja yksinkertaistamaan monimutkaista etuusjärjestelmää. Kokeilun tavoitteena on vähentää työttömyyttä ja kannustaa työntekoa. Perustulo antaisi työttömille paremman mahdollisuuden ottaa vastaan pienpalkka- ja pätkätöitä ilman pelkoa perustulon menettämisestä.

    Perustulon kustannukset huomioitaisiin veronkorotuksilla. Mitä suuremmat tulot ovat, sitä suurempi veroprosentti. Esiselvityksessä annettiin esimerkkinä 500 euron perustulo kuukaudessa, jolloin siitä ylittävän osan tulovero olisi 40 prosenttia. Perustulon ollessa 700 euroa kuukaudessa, olisi siitä ylittävä tulovero 50 prosenttia.

     

    Teksti: Kirsi Halmetoja

    Kuvat: Martta Nerg

  • Opiskele tehokkaasti

    opiskelu1Opiskelija voi paljon vaikuttaa opiskelunsa rankkuuteen. Monet opiskelijat osaavat opiskella niin, että he voivat hyvällä omallatunnolla keskittyä muuhunkin elämiseen ilman että heidän arvosanansa kärsisivät. Alla yleisiä vinkkejä oman opiskelun tehostamiseen.

    Aikatauluta opiskelu ja aseta opiskelutavoitteet
    Oman opiskeluaikataulun tekeminen ja noudattaminen auttaa selvyitymään opiskelusta, ja välttämään niitä paniikin hetkiä mitkä viimehetken kokeisiin valmistautumiset tai kouluprojektien eräpäivät voivat aiheuttaa.

    Oman opiskelurymin voi suunnitella omalla opiskeluaikataululla, missä näkyy lyhytaikaiset opiskelutavoitteet ja ajat jotka on blokattu opiskeluun. Opiskelutavoitteet auttavat keskittämään mielen haluttuut lopputulokseen: kurssit mitkä halutaan päästä läpi ja tavoitearvosanat.

    Opiskeluaikataulussa näkee milloin opiskellaan mitäkin aihetta, tehdäänkö kouluprojektia tai valmistaudutaanko kokeeseen. Kun katsotaan mitä kursseja sillä hetkellä on käynnissä ja minkälainen tehtävä- ja lukemismäärä kursseilla on, voi ne helpommin jaksottaa kalenteriin oman aikataulun mukaan.

    Opiskele oikeassa ympäristössä
    Häiriötekijät ja ylimääräiset äänet voivat häiritä opiskelemista. Kaikki eivät kestä täyshiljaisuutta kun taas jotkut tarvitsevat sitä. Oikeanlainen musiikki voi auttaa keskittymistä.

    Elektroniikka tarjoaa omat häiriötekijänsä, joten kaikkien turhien välineiden (kuten kännyköiden) sulkeminen auttaa oman mielen keskittämisessä opiskeluun.

    Opintomateriaalin säännöllinen läpikäyminen
    Opiskellessamme suurin osa tieto jää lyhytaikaismuistiimme, ja ilman kertausta emme muista niitä myöhemmin. Oman muistamisen takaamiseksi on tärkeää kerrata säännöllisesti omat muistiinpanot ja luentomateriaalit. Ensimmäisen kertaussession on hyvä tapahtua mahdollisimman pian ensioppimisen jälkeen.

    Tauota opiskelu
    Lyhyien taukojen pitäminen opiskelusessioiden keskellä on todettu parantavan oppimista ja tuotteliaisuutta. Tauot antavat mielelle tauon, ja ne voivat olla vaikka vain pari minuuttia puolen tunnin välein. Tauon aikana on hyvä siirtyä pois opiskelupaikasta, vaikka hieman venyttelyä ja kävelemistä lähiympäristössä.

    Opeta muille
    Muille opettaessa kehittyy oma ymmärrys aiheesta mitä opiskelee, kuten myös asiat jäävät paremmin omaan mieleen.

     

     

    Teksti: Kirsi Halmetoja

    Kuva: Danae Delikouras

  • Mikä on persoonallisuustyyppisi?

    Useammassa ihmisessä on sekoitus introvertin ja ekstrovertin piirteitä. Harvoin näkee ihmisen jolla on piirteitä vain toisesta. Yleisesti ihminen erikoistuu jommankumman piirteisiin enemmän, vaikkakin vain hienoisesti.

    Introvertilla tarkoitetaan ihmistä joka viihtyy omissa oloissaan. Introvertti ei tarkoita että henkilö ei pidä ihmisistä tai että hän olisi ujo. Ekstroverttikin voi olla ujo. Noin joka kolmas ihminen on introvertti.

    Ihmiset vievät introverteilta energiaa, joten heidän pitää ”ladata akut” aika ajoin vetäytymällä omiin oloihinsa. He pitävät ihmisten seurasta, mutta tietyissä määrin. He ovat valikoivimpia kenen kanssa he viettävät aikansa. Ystävyyssuhteissaan he arvostavat enemmän laatua kuin määrää. He nauttivat syvällissisemmistä keskusteluista enemmän kuin small talkista.

    Introvertit ajattelevat ennen kun he puhuvat tai toimivat. He pitävät yksintyöskentelystä, ja ylimääräiset äänet voivat häiritä heidän keskittymistään.

    Introvertti voi päältäpäin näyttää ekstrovertiltä. He ovat sosiaalisia ja puheliaita seurassa. Heillä voi olla erittäin aktiivinen sosiaalinen elämä. Mutta he nauttivat omasta seurastaan ja he tarvitsevat aikaa itselleen.

    Ekstrovertti saa energiaa ihmisistä, ja he nauttivat ollessaan muiden seurassa. Heidän ei tarvitse olla huomion keskipisteenä. He ovat ulospäinsuuntautuneita. He tuntevat itsensä yksinäiseksi kun he ovat yksin, vaikkei heidän tarvitse koko ajan olla ihmisten ympärillä. Yksinolo vie heiltä energiaa. Ekstroverteille on enemmän ystäviä ja he pitävät ryhmätyöskentelystä.

    Ekstrovertit pitävät sosiaalisista tapahtumista ja he ovat luontevia isoissa porukoissa. He ovat hyviä ilmaisemaan itseään verbaalisesti, aiheesta kuin aiheesta.

    He keskittyvät enemmän ulkoisen maailmaan ja mitä heidän ympärillään tapahtuu. He sanovat yleisesti saman tien mitä ajattelevat. He tarvitsevat viihdykkeitä ympärilleen ja he kyllästyvät helposti. Heidän huomionkykynsä on yleisesti lyhempi kuin introverttien. He viihtyvät enemmän työssä jossa on vaihtelevuutta ja he käsittelevät introvertteja paremmin muutoksia ja stressiä.

     

     

  • Päivän päätökset valikoiden

    Kellonajalla ei pitäisi olla mitään tekemistä, pääseekö vanki ehdonalaiseen vapauteen. Mutta pari vuotta sitten tehdyssä tutkimuksessa näyttää että sillä on.

    New York Timesin artikkelissa kerrotaan tutkimuksesta, jossa tutkijat tarkkailivat noin vuoden ajan yli 1 100 ehdonalaispäätöstä. Päätöksistä noin 65 prosenttia oli myöntäviä aamulla vähentyen melkein nollaan jokaisen session päätteeksi, kunnes ruokatauon jälkeen myönteisten määrä nousi taas lähelle 65 prosenttia. Tietenkin vähentyen taas, kun mentiin iltapäivään.

    Artikkelissa verrattiin kahta israelilaista vankia, jotka oli tuomittu petoksesta. Kummatkin olivat suorittaneet kaksikolmasosan tuomiostaan. Vanki jota kuultiin aamulla kello 8.50, sai myöntävän päätöksen. Toinen vanki, jota kuultiin kello 16.25, sai kieltävän päätöksen. Vertailun vuoksi otetaan vielä kolmas vanki, joka oli saanut lyhemmän tuomion kun ensimmäinen henkilö. Hän sai kieltävän vastauksen. Hänen ehdonalaiskuulustelunsa oli kello 15. 10.

    Tutkimuksessa huomattiin, ettei rikoksella ollut niin paljon väliä, kun tuomarit päättivät, pääsisikö vanki ehdonalaiseen vapauteen. Kellonaika ja milloin tuomarit olivat pitäneet tauon oli merkitsevämpi.

    Jatkuva päätöstenteko vaikuttaa harkintakykyyn. Päätöstenteon on todistettu vähentävän ihmisen tahdonvoimaa. Kukaan ei ole poikkeus tähän sääntöön. Päätökset väsyttävät mieltä, olivat ne vaikka kuinka pieniä. Kuten mitä pukea päälle aamulla tai minkä Youtube-videon katsoa seuraavaksi.

    Väsynyt mieli tekee hankalaksi tehdä oikeita päätöksiä, tai luottaa itseensä ja omaan kykyihinsä tehdä niitä. Kun olemme katsoneet monta tuntia minkä tietokoneen ostaa, voimme olla niin väsyneitä, ettei päivää ehkä kannata päättää tekemällä päätöstä. Kuten sanonta voisi mennä: ”Mieti yön yli, mieli on silloin selkeämpi.”

    Kaupat luottavat ihmisten huononevaan harkintakykyyn laittamalla tuotteita kassan luokse. Kun on kierrellyt kaupassa tehden koko ajan valintoja, mitä tuotteita ostaa, ihmiset tekevät helpommin impulssiostoksia.

    Omia päätöksiään voi parantaa tekemällä vähemmän päätöksiä. Ja säästää tärkeät päätökset aamuun. Mitä vähemmän päätöksiä meillä on päivän aikana (ja mitä helpompia), sitä varmemmin teemme myös oikeita päätöksiä päivän mittaan.

     

    Teksti: Kirsi Halmetoja

    Kuva: Danae Delikouras

  • Instagram uudistuu

    instagram1Instagram on muuttamassa järjestystä missä kuvat näkyvät. Kun kuvat ja videot ilmestyvät nyt julkaisujärjestyksessä, tulevat ne tulevaisuudessa näkymään kiinnostavuuden mukaan.

    Instagram perustelee muutosta sillä etteivät ihmiset näe nyt kuin 30 prosenttia omasta kuvavirrastaan.

    ”Nyt kun Instagram on kasvanut, käyttäjien on vaikeampi nähdä kaikki kuvat ja videot mitkä ihmiset ovat jakaneet”, he kertovat sivuillaan. Instagramilla on tällä hetkellä yli 400 miljoonaa käyttäjää.

    Uudistuksella he haluavat varmistaa että käyttäjät näkevät kuvat joista he ovat kiinnostuneimpia. Kuvajärjestyksen perusteena tulee olemaan sisällön kiinnostavuuden määrä käyttäjälle, hänen suhde kuvan julkaisijaan ja kuvan julkaisuaika. Omien seurattavien kuvat tulevat yhä olemaan kuvavirrassa, mutta vain eri järjestyksessä.

    Muutoksen aikataulusta ei ole vielä tietoa. Instagram aikoo testata uutta kuvavirtaa aluksi pienellä käyttäjämäärällä.

    Muutoksella Instagram liittyy omistajansa Facebookin kaltaiseen julkaisutyyliin.

     

    Teksti: Kirsi Halmetoja

    Kuva: Danae Delikouras

  • Meditointi on kuntosali mielelle

    karoliina_redsven_meditaatio
    Danae meditoimassa koulun kiireiden lomassa

    Teemme mieluummin jotain kuin ei mitään. Ajatus paikallaan istumisesta meditoiden ei kuulosta mielekkäältä vaihtoehdolta varsinkaan yhteiskunnassa jossa pitää koko ajan olla liikkeellä.

    Meditoinnin on todistettu parantavan tuotteliaisuutta, luovuutta, kärsivällisyyttä, unenlaatua ja mielialaa. Se auttaa meitä rentoutumaan ja lieventämään stressiä. Meditoinnille on monia kannattajia. Julkkiksista esimerkiksi Oprah Winfrey, Hugh Jackman, Cameron Diaz, Will Smith ja 50 Cent ovat kertoneet harrastavansa meditointia.

    Meditoinnin hankaluus on olla ajattelematta mitään. Puolikin minuuttia tuottaa ongelmia, ja tässä ajassa voi tulla moniakin ajatuksia päähän. Mieli on aktiivinen. Huomaamme vain miten täynnä ajatuksia se on, kun koetamme olla ajattelematta mitään. Joten mielen karkailu meditoinnissa on normaalia.

    Meditointi on mielen kuntokoulu. Siinä harjoitellaan oman mielen ymmärtämistä ja hallitsemista. Maria Konnikova New York Timesista kuvaa meditaatiota: ”Vaikka käsite on peräisin muinaisesta buddhalaisuudesta, hindusta ja kiinalaisista perinteistä, mindulfulness on vähemmän spirituaalisuutta, ja enemmän keskittymistä: kykyä hiljentää oma mieli, keskittää huomio nykyhetkeen ja päästää menemään kaikki häiriötekijät, jotka tulevat tielle.”

    Meditointitapoja on monia. Monet käyttävät musiikkia parantaakseen keskittymistään, ja tehdäkseen siitä hieman mielenkiintoisempaa. Auttaakseen hallitsemaan omaa mieltään, voi laskea omia hengähdyksiään tai toistaa mantraa, kuten ”Aum”.

    Suosittu tapa on mindfullness-meditaatio, jonka tavoitteena on tulla tietoisemmaksi omista ajatuksista ilman, että niitä alkaisi tuomitsemaan. Tässä harjoitellaan läsnä olemista nykyhetkessä. Suosituksena on etsiä hiljainen paikka ja ottaa mukava asento. Ei tarvitse istua lattialla kymmenen kaksikymmentä minuuttia. Pari minuuttia päivässä on hyvä tapa aloittaa meditaatio.

    Meditoinnin on todistettu vaikuttavan aivoihin. Harvardin yliopiston tutkijat selvittivät, miten ihmisen aivot reagoivat, kun he harrastivat kahdeksan viikkoa mindfullness-meditaatiota. Huomattavia muutoksia tapahtui aivojen osissa, jotka liittyivät muistiin, itsensä tuntemiseen, empatiaan ja stressiin.

    Ohjelmaan osallistui 16 henkilöä, joiden aivoista otettiin magneettikuvaus kaksi viikkoa ennen kun he osallistuivat mindfullness-meditaatio-ohjelmaan ja heti sen jälkeen. Kokeessa löydettiin, että meditoijien aivoissa lisääntyi harmaan aineen tiheys heidän hippokampuksessaan. Se on tärkeää oppimisessa ja muistissa. Se vaikuttaa myös alueisiin, jotka ovat yhteydessä tietoisuuteen, itsereflektioon ja myötätuntoon. Tutkimuksessa huomattiin harmaan aineen tiheyden vähentyneen aivojen osassa, joka vaikuttaa stressiin ja ahdistukseen.

    Meditoinnin hyödyt eivät näy vain meditoinnin aikana, vaan taidot mitkä siinä opitaan, kuten mielen parempi hallinta, jatkuvat sen ulkopuolella.

     

    Teksti: Kirsi Halmetoja

    Kuva: Karoliina Redsven

     

    Lisää tietoa mm.

    Eight weeks to a better brain

  • Haukottelulla aivot viileämmäksi

    karoliina_redsven_07032016_haukotus_artikkeliVäsyneisyys ja tylsyys ovat tunnetiloja, jotka liitetään usein haukottelun syyksi. Mutta haukottelu voi olla merkki valppauden lisääntymisestä.

    Philadelphian Templen yliopiston tutkimuksessa seurattiin koehenkilöiden fysiologiaa ja haukottelun tiheyttä 7-15 päivää. Tutkimuksessa todettiin, että haukottelu yleistyi, kun koehenkilöt siirtyivät aktiivisempiin tehtäviin.

    Monet urheilijat haukottelevat ennen urheilusuoritustaan, eikä sillä ole mitään tekemistä väsymyksen kanssa. Tutkijat uskovat, että haukottelu parantaa tietoisuutta ja keskittymistä.

    Viimeaikaiset tieteelliset löydökset osoittavat haukottelun viilentävän aivoja. Haukottelua voidaan ajatella aivojen omana tuuletussysteeminä. Kun aivot käyvät liian kuumina, minkä mm. väsyminen tai stressi aiheuttavaa, haukottelu auttaa aivoja palautumaan ”toivottuun lämpötilaan”. Viileämmät aivot tekevät ajatteluprosessista ja keskittymisestä helpompaa.

    Haukottelun tiedetään olevan tarttuvaa. Jos yksi henkilö ryhmässä haukottelee, ei ole outoa nähdä muiden seuraavan perässä. Haukottelusta lukeminen tai siitä kuunteleminen voi saada aikaan haukottelua. Tarttuvan haukottelun uskotaan olevan merkki empatiasta. Tutkimuksissa on huomattu että mitä läheisempi ihmissuhde on, sitä tarttuvampaa haukottelu on. Kun näemme ventovieraan ihmisen haukottelevan, tarve haukotteluun ei ole niin vahva kuin jos näkisimme meille läheisen ihmisen haukottelevan.

    Vaikka haukottelu alkaa jo kohdusta, tarttuvan haukottelun uskotaan alkavan kun olemme noin neljän vuoden vanhoja.  Autistiset lapset eivät ole niin alttiita tarttuvalle haukottelulle.

    Kylmäpakkaus otsassa voi kuitenkin vähentää tarttuvaa haukottelua. Albanyn Yliopiston teettämän tutkimuksen mukaan henkilöt, joiden otsalla oli kylmäpakkaus, haukottelivat 9 % todennäköisyydellä katsellessaan videota, missä ihmiset haukottelivat. Sen sijaan henkilöt, jotka pitivät otsassaan lämmintä pakkausta, haukottelivat 41 % todennäköisyydellä.

     

    Teksti: Kirsi Halmetoja

    Kuva: Karoliina Redsven

Köpa Cialis på nätet Sverige Köpa viagra på nätet utan recept Kjøpe Cialis på nett Køb Cialis på nettet Osta Cialis Suomi Køb Viagra på nettet i Danmark Comprar Priligy por internet Kjøpe Viagra reseptfritt på nett i Norge