• Hippolyte opastaa valokuvan saloihin

    Valokuvagalleria Hippolytessä työskentelevä Anna Laamanen on kiireinen. Tekemistä olisi vaikka kuinka.

    Laamanen toimii vuonna 2015 käynnistyneen ja Koneen säätiön rahoittaman Taiteesta toimeentuloa -hankkeen projektipäällikkönä. Valokuvataiteilijoiden liiton hankkeen tarkoituksena on sekä löytää valokuvataiteelle uusia yleisöjä että keksiä tapoja, joilla taidetta voidaan myydä.

    Myös Helsingissä Yrjönkadulla sijaitseva Valokuvataiteilijoiden liiton ylläpitämä Valokuvagalleria  Hippolyte on vahvasti mukana Taiteesta toimeentuloa -hankkeessa: galleria toimii hankkeen toimintaympäristönä.

    Valokuvagalleria Hippolytessä on tällä hetkellä nähtävissä Mikko Sinervon Unfinished Map of Cosmos -näyttely

    Hippolytessä järjestetään kaikille avoimia ja maksuttomia taidenäyttelyitä ympäri vuoden. Näyttelyiden aiheet ja toteutustavat vaihtelevat, mutta yhteistä on kameratyöskentely teosten perustana.

    – Suuri yleisö ei välttämättä tunne valokuvaa taidemuotona. Sen takia järjestämme näyttelyiden yhteydessä erilaisia tapahtumia, joiden avulla tuodaan galleriaan uutta yleisöä, Laamanen avaa Taiteesta toimeentuloa -hankkeen toimintaa Hippolytessä.

    Tapahtumissa voidaan esimerkiksi avata käynnissä olevaa näyttelyä vakavasti keskustellen tai lähestyä  aihetta kevyemmin vaikkapa musiikin tai dokumenttien kautta.

    Hippolytessä on myös kirjakauppa, josta voi löytää uusimmat valokuvausalan lehdet ja kirjat. Myös vanhoja klassikoita on valikoimissa.

    Hippolytessä valokuvataiteesta on tehty helposti lähestyttävää. Omalaatuinen, elokuvateatterista remontoitu galleriatila on kaunis, ja teoksia saa katsella rauhassa ilman, että näyttelyvalvoja tarkkailee jokaista liikettä. Mielenkiintoisista teoksista saa helposti lisätietoa kysymällä, ja aulaan voi halutessaan jäädä jutustelemaan henkilökunnan kanssa.

    – Kahden vuoden aikana olemme onnistuneet tuplaamaan kävijämäärämme. Hippolyten vahvuus on se, että kaupalliset tekijät eivät vaikuta näyttelypolitiikkaamme. Se on Opetus- ja kulttuuriministeriön tuen ansiota, Laamanen lisää.

    Näyttelyt voidaan siksi koota puhtaasti taiteellisista lähtökohdista.

    Valokuvagalleria Hippolyte on avoinna ti-pe klo 12–17 ja la-su 12–16 osoitteessa Yrjönkatu 8–10 (sisäpiha).

    Laura Laakso
  • Kiinan presidentin vierailu sekoitti Helsingin keskustan liikenteen

    Kiinan presidentti Xi Jinping vierailee Helsingissä tällä viikolla. Vierailun vuoksi poliisi joutuu katkaisemaan liikenteen Presidentinlinnan edustalla keskiviikkona 5.4. klo 9.00-12.30 ja 18.30-21.30.

    Liikennemuutokset ruuhkauttivat liikenteen pahasti Helsingissä keskiviikkoaamuna.  Esimerkiksi Hämeentien liikenne keskustan suuntaan mateli heti Kurvin jälkeen. Myös monia bussivuoroja jouduttiin  perumaan ruuhkan vuoksi.

    Helsingin poliisi kehottaa tiedotteessaan välttämään autolla liikkumista erityisesti Mannerheimintien eteläpuolella ja Esplanadin ympäristössä. Poliisi on ydinkeskustassa ohjaamassa liikennettä.

     

  • Voiko avaruutta valokuvata?

    Mikä on avaruus? Miten äärettömyyden voi käsittää ja ymmärtää?

    Valokuvagalleria Hippolytessä on meneillään Mikko Sinervon Unfinished Map of Cosmos -näyttely.

    Helsingissä asuva ja työskentelevä 35-vuotias kuvataiteilija on ollut jo kymmenen vuoden ajan kiinnostunut avaruuden ilmiöistä tieteellisistä lähtökohdista. Nyt hän käsittelee näkemisen ja käsittämisen rajoja kuvataiteen kautta. Näyttely on toteutettu yhdistelemällä erilaisia kuvataiteen muotoja, esimerkiksi valokuvauksen eri tekniikoita, kipsitöitä ja pigmentillä käsiteltyjä valokuvavedoksia.

    – En koe enää olevani puhtaasti valokuvaaja. Omat ideat voi toteuttaa niin monella eri tavalla, vuonna 2010 Aalto-yliopiston taideteollisesta korkeakoulusta taiteen maisteriksi valmistunut Sinervo kertoo.

    Helsingin Yrjönkadulla sijaitseva Hippolyte tarjoaa Sinervon näyttelylle sopivan foorumin.

    – Jos ei ole galleriaedustusta, hyviä näyttelytiloja on käytössä tosi vähän.  Lisäksi Hippolyten tilat ovat visuaalisesti hienot, kuvataiteilija sanoo.

    Monet taiteilijat näkevätkin Hippolyten tilat positiivisena haasteena. Gallerian korkeat seinät ja ehjien nurkkaseinien puute haastavat pohtimaan esillepanoa ja keksimään uusia esitysratkaisuja. Siksi näyttelyt ovat usein visuaalisesti persoonallisia ja mielenkiintoisia.

    Mikko Sinervon Unfinished Map of Cosmos -näyttely Hippolytessä (Yrjönkatu 8–10 sisäpiha) 31.3.–23.4.2017. Näyttely on avoinna ti–pe 12–17 ja la–su 12–16.

     

    Laura Laakso
  • Mun Stadi: Landbo

    Östersundomin suurpiiriin kuuluva Landbo liitettiin osaksi Helsinkiä vuonna 2009. Yhteisöllinen pientaloalue huokuu rauhallisuutta ja sijaitsee luonnon keskellä, aivan  Sipoonkorven kansallispuiston läheisyydessä.

    Laura Laakso
  • Safkasunnuntai: Karjalanpiirakoita rypyttämässä

    Perinteiset karjalanpiirakat maistuvat monelle, mutta itse piirakoiden leipominen  tuntuu haastavalta. Trombitin toimittaja lähti karjalanpiirakoiden teko-oppiin Irmeli Haarala-Mutan luokse. Pienellä harjoittelulla myös aloittelija onnistui rypytyksessä.

    Aidoissa karjalanpiirakoissa kuoritaikinaan tulee vain ruisjauhoja, vettä ja ripaus suolaa. Tätä ohjetta on kuitenkin helpotettu lisäämällä mukaan  myös vähän vehnäjauhoja ja öljyä, jotta leivonta on helpompaa.

    Rypyttäjäoppilaan lähtötaso ei ollut hääppöinen.

     

    Karjalanpiirakat

    16 kpl

    Täyte:

    • sopiva annos riisipuuroa haluamallasi ohjeella

    Kuoritaikina:

    • 1 dl kylmää vettä
    • ½ tl suolaa
    • 2 dl ruisjauhoja
    • ½ dl vehnäjauhoja
    • 1 rkl öljyä

    Voiteluun:

    • margariinia

    Keitä ja jäähdytä riisipuuro.

    Sekoita kuoritaikinan aineet keskenään kulhossa. Laita uuni kuumenemaan 250 asteeseen. Tee taikinasta tanko ja jaa se tasaisesti 16 osaan. Pyöritä osat palloiksi ja litistä pallot kiekoiksi. Peitä kiekot kuivumisen estämiseksi esimerkiksi kelmulla.

    Kauli kiekot ohuiksi kuorilevyiksi. Yhden  kuorilevyn halkaisija on noin 15 cm. Laita levyt sivuun odottamaan rypyttämistä kelmulla peitettynä. Laita levyjen alle ja päälle runsaasti ruisjauhoja, jotta taikina ei tartu kiinni.

    Aloita rypyttäminen. Ota yksi kuoritaikinalevy kerrallaan pois muovin alta ja harjaa se puhtaaksi jauhoista. Laita levyn keskelle tasaisesti puuroa ja taita reunat puuron päälle. Rypytä reunat kevyesti etusormilla.

    Paista piirakoita kunnes puuron päälle ilmestyy ruskeita paistopisteitä, noin 10 minuuttia. Varmista, että piirakan pohja on myös ruskistunut. Paistamisen jälkeen voitele piirakat sulalla margariinilla. Laita piirakat hetkeksi leivinpaperin sisään pehmenemään ennen syömistä.

    Pyörittele taikina palloiksi.
    Litistä pallot kiekoiksi ja laita kiekot kelmun alle kuivumisen estämiseksi.
    Taikinakuorien kauliminen on helpointa piirakkapulikalla.
    Harjaa taikinakuoret puhtaaksi jauhoista ennen rypytyksen aloittamista.
    Aloita rypytys keskeltä.
    Rypytä kevyesti, älä nipistä! Nipistämällä kuoreen tulee voimakkaita ryppyjä, jotka palavat uunissa.
    Harjoittelemalla aloittelijakin onnistui rypytyksessä.
    Paistamisen jälkeen voitele piirakat, jotta kovettunut kuori hieman pehmiää.

     

    Teksti: Laura Laakso
    Kuvat: Hanna Matikainen
  • Mun Stadi: Malmin asema

    Millainen on Malmin asema?  Harmaa, mielipiteitä jakava, pelottava ja kaikessa karuudessaan jopa kaunis? Lähdin tutustumaan tarkemmin asemaan, jonka läpi yleensä vain kävelen mahdollisimman nopeasti.

    Malmin asema, Helsinki, Laura Laakso

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

    Laura Laakso

     

  • Loppuuko kahvi 2080 mennessä?

    Jos ilmastonlämpeneminen jatkuu, on mahdollista, että vuonna 2080 hyvän kahvin juonti on enää vain harvojen etuoikeus.

    Arabica-kahvipensas, joka muodostaa 75 % maailman kahvituotannosta, on erittäin tarkka kasvuolosuhteistaan. Pensas menestyy parhaiten vuorilla 15-25 asteen lämpötilassa, tarvitsee tietyn sademäärän eri kasvuvaiheissa, eikä se kestä hallaa tai kovaa tuulta.

    Ilmastonmuutoksen jatkuessa sään ääri-ilmiöt yleistyvät, tuholaiset ja kasvitaudit lisääntyvät ja maan lämpötila nousee. Lämpimässä kahvipavut kypsyvät liian nopeasti ja kahvin laatu heikkenee. Vuoteen 2050 mennessä kahvintuotantoon soveltuvan maapinta-alan ennustetaan puolittuvan ilmastonmuutoksen vuoksi.

    Elisa Markula (ylhäällä), Pauligin kahvidivisioonan toimitusjohtaja, ja Seija Säynevirta, Paulig-konsernin kahviliiketoiminnan yritysvastuupäällikkö kertovat kahvinviljelyn haasteista.

    Kahvintuottajat yrittävät sopeutua muuttuviin ilmasto-olosuhteisiin parhaansa mukaan. Tutkimustyön avulla pyritään kehittämään ilmastonmuutosta, tuholaisia ja tauteja paremmin sietäviä kahvilajikkeita. Esimerkiksi robusta-kahvipensas on kestävämpi lajike kuin arabica. Robusta-kahvi on kuitenkin kitkerämpää ja maku  muistuttaa lähinnä mustaa vettä.

    Myös viljelymenetelmiä kehitetään jatkuvasti. Kahvitiloilla kokeillaan esimerkiksi erilaisten suojakasvien käyttöä ja uusien lannoitteiden vaikutuksia. 70-80 % maailman kahvista tulee kuitenkin pientiloilta, joilla ei yksinään ole varaa sopeutua muuttuviin viljleyolosuhteisiin. Siksi on perustettu Climate and Coffee -hanke, jonka avulla kahvialan suuryritykset ovat mukana tukemassa viljelijöitä ja tuottamassa tutkimustietoa parempiin  viljelytuloksiin. Tutkimustieto on avoimessa tietokannassa kaikkien hyödynnettävissä.

    Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ei kuitenkaan yksinään auta. Kahvituotannon on myös jatkuvasti pyrittävä pienentämään tuotannon hiilijalanjälkeä ja toimimaan ympäristövastuullisesti. Yksi suurimmista ilmastouhkista ovat kuitenkin kuluttajat. Omalla käytöksellään onkin mahdollista pienentää ilmastokuormitusta ja hillitä ilmastonmuutosta: kierrätä kahvipakkaus muovinkeräykseen tai energiajätteeseen, lajittele kahvinpurut biojätteeseen ja muista laittaa kahvinkeitin pois päältä. Kannattaa myös pyrkiä keittämään kahvia vain sen verran kuin tarvitsee, sillä 500 gramman kahvipaketilliseen tarvitaan jopa 2,5 kg kahvipensaan marjoja.

    Anni Sulonen
    Laura Laakso
  • Rakentaminen uhkaa Helsingin lähimetsiä

    Luonto-Liiton metsäryhmän puheenjohtajana nyt toista vuotta toimiva Hanna Jauhiainen on huolissaan. Meri-Rastilan hienon lähimetsän alueelle ollaan rakentamassa kerrostaloja siitäkin huolimatta, että lähistöllä sijaitsee myös suojeltu muinaisranta.

    Meri-Rastilan tilanne ei ole ainutkertainen. Helsingin muuttuvan kaavoitustilanteen myötä muitakin lähimetsiä, kuten Helsingin Keskuspuistoa ja Vartiosaarta, uhkaa osittainen häviäminen uudisrakentamisen myötä.

    Hanna Jauhiainen toimii Luonto-Liiton metsäryhmän puheenjohtajana.

    Lähimetsiksi kutsutaan lähellä ihmisen asuinalueita sijaitsevia metsäalueita. Kaavoissa alueet on monesti merkitty virkistys- tai suojelualueiksi. Lähimetsien aineettomat hyödyt ovat huomattavat: Ne tarjoavat asukkaille virkistysmahdollisuuksia ja parantavat ilmanlaatua. Lunnonläheisyyden on myös tutkittu vähentävän stressiä, mikä parantaa ihmisen kokonaisvaltaista hyvinvointia. “Helsingissä voi matkustaa metsään metrolla ja se on oikeasti hienoa! Helsingin vehreys on monille turisteille nähtävyys”, Jauhiainen jatkaa lähimetsien hyötyjen listaa. Helsingin kaupungin kannattaisikin käyttää lähimetsiä matkailuvalttina.

    Kelopuut lisäävät lähimetsien monimuotoisuutta.

    Jokainen kiinnostunut voi tarkkailla oman lähimetsänsä tilaa. Hyvinvoivan metsän tunnistaa lajiston monimuotoisuudesta ja puuston iän vaihtelevuudesta. Myös lahopuut ovat hyvä merkki, sillä ne ovat tärkeitä monille lahottajasienille ja hyönteisille. “Helsingissä on paljon hienoja, monimuotoisia ja luonnontilan kaltaisia metsiä”, Jauhiainen kertoo.

    Lahopuut ovat tärkeitä lahottajasienille ja hyönteisille.

    Lähimetsien vointi on tällä hetkellä hyvä,vaikka liikenteestä johtuvien ilmanlaatuongelmien vuoksi kaikkein herkimpiä lajeja ei esiinny. Uhkatekijät lisääntyvät kuitenkin jatkuvasti.

    Konkreettisten merkkien kuten roskaisuuden ja monotonisen kasvillisuuden lisäksi huonosti voivan metsän tunnistaa helpoiten kaavasta. Jos uuteen kaavaan metsän tilalle on merkitty asuinalue, tullaan metsä kaatamaan ja rakentamaan. Kaavoitus onkin tällä hetkellä Helsingin lähimetsien suurin uhka, sillä tarve uusille asunnoille on kova. Lisäksi kaupunki saa tuloja kaavoittamalla ja myymällä tonttimaata. Luontoalueista ei vastaavanlaista kassavirtaa synny. “Siitäkin huolimatta lähimetsät tulisi säilyttää, sillä ne ovat tärkeä osa Helsinkiä ja tärkeitä paikallisille asukkaille”, Jauhiainen muistuttaa.

    Helsingin metsien kääpälajisto on tällä hetkellä monipuolinen. Kuvassa taulakääpä.

    Yksi metsien tilaa kartoittava taho Suomessa on Luonto-Liitto. Jauhiainen itse päätyi mukaan Luonto-Liiton metsäryhmän toimintaan neljä vuotta sitten oltuaan ensin mukana esimerkiksi Venäjän Petroskoin metsien suojelutyössä vapaaehtoisena. Luonto-Liiton metsäryhmä yrittää parantaa metsien hyvinvointia metsäkartoitusten ja suojeluesitysten avulla. Metsäryhmä myös kerää tietoa metsistä suojelun tueksi.

    Näiden käytännön toimien lisäksi Luonto-Liitto pyrkii kehittämään ihmisten luontosuhdetta. Esimerkiksi pari vuotta sitten järjestettiin Lähimetsät haltuun -kampanja, jolla pyrittiin tuomaan lähimetsien tärkeyttä ihmisten tietoisuuteen. Kampanjoinnin lisäksi metsäryhmän metsä- ja metsäretkilähettiläät kiertävät kouluissa ja päiväkodeissa lisäämässä metsätietoisuutta ja innostamassa lapsia metsäretkille. “Lähimetsät tulevat tutuksi, kun mennään fyysisesti paikanpäälle”, Jauhiainen kertoo.

    Hyvinvoivan metsän lajisto on monipuolinen. Pienellä alueella voi esiintyä esimerkiksi useita eri jäkälälajeja.

    Pitääkseen huolta metsistä ei kuitenkaan tarvitse toimia osana ryhmiä tai liittoja. Jokainen voi myös itsenäisesti vaikuttaa omien lähimetsiensä hyvinvointiin.  Voi ottaa selvää kunnan kaavoitustilanteesta ja äänestää. Kunnallispolitiikalla on suuri merkitys kaavoitukseen, joka puolestaan määrittää lähimetsien tulevaisuuden. “Kaavoituksen ymmärtäminen on tärkeä kansalaistaito”, Jauhiainen jatkaa.

    Tällä hetkellä yhtenä ongelmana on, että kaavoitus on kaukainen asia monelle. Ei ymmärretä, mikä kaavoitusprosessi on ja miten se vaikuttaa meidän elinympäristöömme. Kaavoitusta pitäisikin käsitellä jo peruskouluissa. Silloin ihmiset oppivat ymmärtämään jo nuorena asioiden syy- ja seuraussuhteita. Otettuaan itse selvää asioista ja vaikutusmahdollisuuksista voi levittää tietoutta naapureille ja rohkaista muita ihmisiä mukaan lähimetsien suojeluun.

    Helsingin kaavoitustilanteeseen voit tutustua Helsingin Kaupunkisuunnitteluviratson kotisivuilla: http://www.hel.fi/www/ksv/fi

    Tutustu myös Luonto-Liiton Metsäblogiin: https://metsablogi.wordpress.com/

    Anni Sulonen
    Laura Laakso
  • Suomen Special Olympics -joukkue Itävaltaan

    Tiistaina 14.3.2017 aamulla viideltä Helsinki-Vantaan lentokentän ulkomaanterminaaliin on kokoontunut joukko sinitakkisia urheilijoita valmentajineen ja tukijoukkoineen. Suomen Special Olympics -joukkue on lähdössä kello kahdeksan lennolla Müncheniin, josta matka jatkuu kohti Itävaltaa. Kehitysvammaisten suurin talviurheilutapahtuma  järjestetään 14.-25.03.2017. Tänä vuonna kilpailuihin osallistuu 2700 urheilijaa 107 eri maasta. Suomesta matkaan lähtee 34 urheilijan joukkue.

    Joukkueen lumilautailija Janne Matilainen vaikuttaa väsyneeltä, unet ovat kuulemma jääneet vähiin. “Aamulla menin herättämään Jannea varttia vaille neljä ja Hesari oli jo haettu pöydälle”, toteaa hänen isänsä Timo Matilainen. Siihen Janne vastaa hymyillen nukkuneensa koiranunta.

    Janne Matilainen sekä hänen valmentajansa Paula Vuolle. Kaksikolla on takana jo useita vuosia yhteistyötä.

    Taitoluistelija Hanna Lahtinen tulee yllättäen halaamaan toimittajia ja kertoo harrastaneensa lajia jo kymmenen vuotta. Nyt hän odottaa kovasti Itävallan kilpailuja. ”Siellä oppii uutta ja pääsee esiintymään”, säestää Hannan joukkuekaveri Elina Salminen.

    Elina Salminen (vas.) ja Hanna Lahtinen odottavat kilpailuja innolla.
    Leevi Salmiselle hienointa on kavereiden kanssa kilpaileminen.

     

    Lisätietoa Suomen joukkueesta löytyy osoitteesta: http://www.vammaisurheilu.fi/.

    Joukkueen kilpailumenestystä voi seurata: http://www.austria2017.org/en/

    Lue myös Janne Matilaisesta tehty haastattelu: http://trombit.net/lumilautailija-janne-matilainen/

     

    Laura Laakso
    Hanna Matikainen
  • Mun stadi: Haltiala

    Pohjois-Helsingissä sijaitseva Haltiala on minulle yksi tärkeimmistä pääkaupunkiseudun alueista. Siellä saa olla yksin ja hengittää rauhassa. Peltojen ja metsien keskellä pääsee pakoon kaupungin vilskettä. Haltialan alueella sijaitsee myös kahvila Wanha Pehtoori ja kotieläintila, jossa uteliaat pääsevät tapaamaan lehmiä, lampaita ja muita maatilan eläimiä. Kesäisin maatilan pelloilla kasvaa vapaasti poimittavia kukkia ja hernettä.

     

     

    Laura Laakso

     

     

     

     

Köpa Cialis på nätet Sverige Köpa viagra på nätet utan recept Comprar levitra por internet Viagra kopen Nederland Osta Cialis Suomi Comprar Priligy sin receta Comprar Priligy sin receta Kjøpe Viagra reseptfritt på nett i Norge