• Lumilautailija Janne Matilainen Special Olympics -kilpailuihin

    14.-25.03.2017 järjestetään Itävallassa Special Olympics -talvikilpailut, joka on kehitysvammaisten suurin talviurheilutapahtuma. Tänä vuonna siihen osallistuu 2700 urheilijaa 107 eri maasta. Suomesta matkaan lähtee 34 urheilijan joukkue, mukaan luettuna lumilautailija Janne Matilainen, 34.

    Matilainen innostui lajista nähtyään muovisen lumilaudan kaupassa teini-ikäisenä. Lumilajit eivät olleet hänelle entuudestaan tuttuja, mutta lautailu vei nopeasti mennessään. Vähitellen rinteessä käytetty aika kasvoi ja harrastus muuttui vakavammaksi. Lisää vauhtia laskuihin haettiin vaihtamalla vanha muovinen lauta uuteen ja parempaan. Lumilautailun lisäksi Matilaisen arki täyttyy töistä sekä bänditreeneistä.

    ”Sanoin bändikavereille, että Special Olympics menee nyt kaiken muun edelle, nähään viikolla 13 torstaina.”

    Päättäväisyydestä ja positiivisuudesta huolimatta haasteita harrastamiseen on kuitenkin tuonut Downin syndrooma. Se on kromosomihäiriö, joka aiheuttaa kehitysvamman ja  hankaloittaa monia päivittäisiä toimia. Arki on tuettua ja kuljetukset rinteisiin välillä hankalasti järjestettävissä. Tämän vuoksi Matilainen ei voi mennä rinteeseen yksin. Ilman tukihenkilöä hänen  on mahdotonta harjoitella täysipainoisesti. Siksi Janne toivookin omaa lautailukaveria, jolloin rinteeseen pääsisi useammin, eikä harjoittelu olisi aina vanhempien tai valmentajan varassa.

    Koska toista lumilautailijaa ei Suomen Special Olympics -joukkueessa tällä hetkellä ole, Matilainen on valmistautunut Itävaltaa varten alppihiihtäjien kanssa. Harjoitusleirille hän osallistui viimeksi Vuokatissa ja Messilässä. Oma 5 vuorokauden leiri järjestettiin Rukalla. Kotona hän treenaa uimalla, lihaskuntoharjoittelulla ja lautailemalla Talmassa sekä Messilässä.

    Lumilautailu ja kilpailut ovat vieneet Matilaista ympäri maailman. Kilpailtua on tullut esimerkiksi Etelä-Koreassa, Amerikassa ja Euroopassa. Nyt alkavia Itävallan kisoja hän ei jännitä. “Ei kannata enää jännittää, olen vanha konkari. Kisat menee kokemuksen voimalla.” Menestystä uralla on jo tullut, joten nyt Janne odottaa ennen kaikkea hyviä laskuja. Tärkeintä on, että pääsee osallistumaan. Jos suorituksessa menee kaikki hyvin, mitaleita saattaa tulla.

    Matilaisen kilpailu-urakka alkaa 18.3. Silloin vuorossa on Super-G tasoluokittelu. Mukana tulee tuolloin olemaan kannustajien lisäksi lempilauta, joka on kiertänyt jo monissa kisoissa.

     

    Hanna Matikainen
    Laura Laakso
  • Rauhallinen Puhdistus

    Helsingin Rautatientorilla järjestettiin lauantaina 11.3.2017 Puhdistus-mielenosoitus. Continue Reading…

  • Helsinki Sauna Day 11.3.2017

    Lauantaina 11.3. järjestetään Sauna Day -tapahtuma, jonka tarkoituksena on avata ovet Helsingin lukuisiin saunoihin. Päivän aikana yksityiset ihmiset, yritykset ja yhdistykset voivat järjestää saunoissaan maksuttomia saunavuoroja, joiden aikana halukkaat voivat käydä saunomassa. Hankkeen takana ovat Yhteismaa ry, Visit Helsinki ja Löyly.

    Avoimena olevia saunoja voi etsiä tai oman saunansa voi ilmoittaa mukaan osoitteessa http://www.helsinkisaunaday.fi/.

     

  • Valheelliset valokuvat

    Selaat kuvia Instagramissa ja kadehdit muiden käyttäjien täydellistä ihoa ja vatsalihaksia. Näet kuvia ystäväsi asunnosta ja haluaisit itsekin asua samanlaisessa siistissä, valoisassa  ja isohuoneisessa talossa. Matkaesitteessä paratiisisaaren vesi on niin turkoosia, että itkettää. Tuttu tilanne?

    Ei varmaankaan tule suurena yllätyksenä, että valokuvien avulla valehdellaan jatkuvasti. Silti jatkuvasti kasvavan kuvatulvan keskellä monet unohtavat kuvien kriittisen lukutaidon ja uskovat sokeasti näkemäänsä. Valokuvien avulla on pyritty vaikuttamaan ihmisten mielikuviin läpi historian muun muassa sotapropagandassa. Kuvia on esimerkiksi lavastettu tai niistä on poistettu asioita, jotta haluttu näkökulma on voitu tuoda kuvan avulla ilmi selkeämmin.

    Nykyään kuvan käyttö vallan välineenä on hienovaraisempaa. Tekniikan kehityttyä kuviin voidaan tehdä muutoksia, joita katsojan on erittäin vaikeaa huomata. Valokuvat näyttävät aidoilta ja katsoja luulee helposti kuvan kertovan totuuden, minkä vuoksi kuvan luomaa mielikuvaa on vaikea vastustaa. Koska uskomme aina sen mitä omin silmin näemme, pidämme myös valokuvia tosina, jopa tekstiä luotettavampana tietolähteenä.

    Valokuvia katsellessa on muistettava, että kuva ei ole koskaan todellisuutta. Kun oppii ymmärtämään valokuvan rakentumisen periaatteet, on kuvia helpompi lukea ja arvioida niiden luotettavuutta. Vähitellen kehittyy kyky katsella valokuvia kriittisesti, jolloin pystymme suojaamaan itseämme ulkopuolisten luomilta mielikuvilta ja vallankäyttöyrityksiltä. Tärkeintä on ymmärtää valokuvaajan tekemien valintojen vaikutukset kuvaan sekä kuvamanipulaation käyttötavat.

    Kuvan tulkinta on hyvä aloittaa kuvaustilanteessa tehtyjen valintojen pohdinnalla. Valokuvaan ei pysty sisällyttämään kaikkea, mitä silmä näkee kolmiulotteisesti ympärillämme. Siksi valokuvanottohetkellä kuvaaja suunnittelee rajauksen, joka tukee kuvan haluttua sanomaa. Kuvaaja päättää, mitä katsojalle näytetään ja mitä jätetään näyttämättä. Rajaus voidaan tietoisesti tehdä siten, että kuvan merkitys muuttuu aivan täysin. Rajauksen lisäksi myös muut kuvaushetkellä tehdyt valinnat vaikuttavat kuvaan. Kuvakulma, käytetty linssi, aukon koko, valon hyödyntäminen ja suljinajan valinta liittyvät kaikki lopullisen valokuvan tunnelmaan. On hyvä ymmärtää, että myös kuvaushetken valinta vaikuttaa suuresti valokuvan viestiin. Valokuva tallentaa suljinajasta riippuen useimmiten vain sekunnin murto-osien hetkiä todellisuudesta. Jos esimerkiksi kuvataan ihmistä kokouksessa, voidaan ottaa kuva juuri sillä sekunnilla, kun hän sattuu vilkaisemaan ikkunasta ulos. Tällöin valokuvan kautta voidaan luoda illuusio ihmisestä, joka ei jaksa keskittyä kokouksessa.

    Rajauksella voidaan vaikuttaa kuvan tunnelmaan ja katsojan käsitykseen ympäristöstä.

    Kuvaushetken valintojen lisäksi valokuviin vaikutetaan kuvankäsittelyn avulla. Käsittely voidaan jakaa kuvamuokkaukseen ja kuvamanipulaatioon. Kuvamuokkausta tarvitaan lähes aina, sillä teknisistä seikoista johtuen kamera ei toista juuri mitään ihmissilmän tavoin. Muokkauksessa muutetaan kevyesti kuvan sävyjä, kontrastia tai poistetaan linssistä aiheutuvia vääristymiä. Tällöin saadaan kuvasta enemmän todellisuutta vastaava. Laajemmassa kuvamanipulaatiossa puolestaan muutetaan kuvan esittämää totuutta. Kuvasta voidaan poistaa asioita tai siihen voidaan lisätä kohteita. Mainoskuvissa tämä näkyy selvimmin: ihmiset seisovat vetten päällä, kahvikupit leijuvat ilmassa, ihosta tulee virheetön ja hampaat oikenevat. Muokkauksia voidaan tehdä niin hienovaraisesti, että kuvat on helppo uskoa tosiksi, joten selaamalla naistenlehtiä saa hetkessä kehitettyä itselleen kasan ulkonäköpaineita. Onkin sanottu, että ennen photoshopia olimme kaikki kauniita.

    Pienimuotoisellakin kuvamanipulaatiolla voidaan muuttaa ihmisen ulkoista olemusta.

    Säädelläänkö kuvien muokkausta lainkaan? Journalistisessa työssä valvotaan kuvien muokkausta. Suomessa Julkisen sanan neuvosto huolehtii uutiskuvien muokkausta koskevista rajoituksista ja sääntöjen noudattamisesta. Kuvien on oltava totta eikä kuvien sisältöä saa muuttaa millään tavalla. Useimmat valokuvaajat noudattavat näitä ohjeita mukisematta, sillä uutiskuvaa pidetään ”pyhänä” ja koskemattomana. Yleisön on voitava luottaa uutiskuvan aitouteen, sillä muuten menetettäisiin journalistisen työn perusta. Valvonnasta huolimatta myös muokattuja uutiskuvia esiintyy ympäri maailman jatkuvasti. Esimerkkinä voidaan mainita vuoden 2001 New Yorkin terrori-iskuista julkaistut kuvat, joissa kaksoistornien savupilviä oli tummennettu ja dramatisoitu. Vuonna 1994 Time-lehti puolestaan julkaisi murhasta tuomitun O. J. Simpsonin kuvan, jossa Simpsonin ihoa oli tummennettu. Time-lehden muokkaus tuomittiin rasistisena tekona. Vuosittain järjestettävässä arvostetussa World Press Photo -kilpailussakin hylätään jatkuvasti osallistujia kuvamanipulaation vuoksi.  Monet lehdet ovatkin alkaneet vaatia kuvaajia kuvaamaan raakakuvien sijaan jpg-kuvia, jolloin kuvien laaja muokkaus ei ole niin helppoa.

    Onko lapsi laskemassa mäkeä ypöyksin? Rajausta, kuvakulmaa ja kuvaushetkeä muuttamalla valokuvaaja saa kuvattua erilaisia kuvia samasta tilanteesta.

    Puhtaiden uutiskuvien ulkopuolella ei kuvamuokkauksen valvontaa ole lainkaan. Mainoskuvauksessa tärkein päämäärä ei edes ole totuuden kertominen. Meikkimainoksen avulla pyritään saamaan katsoja tuntemaan itsensä epävarmaksi itsestään ja sen vuoksi ostamaan mainostettu tuote.

    Jokaisen on hyvä kehittää omaa valokuvien lukutaitoaan.  Kuvia oppii lukemaan kuvaamalla itse ja katselemalla muiden ottamia valokuvia. Vähitellen kehittyy kyky ajatella kriittisesti. Kuvaa kannattaa aina tarkastella varauksella, jos kuvan avulla pyritään tarkoitushakuisesti esittämään jokin näkökanta. Kannattaa myös olla tarkkana kuvan kontekstista eli liittyykö kuva lainkaan tapahtuneeseen. Kuvista voi myös yrittää etsiä korjausjälkiä ja merkkejä useamman kuvien yhdistämisestä, kuten epäloogisia vääristymiä ja varjoja, kloonattuna toistuvia pintoja sekä taustakohinan eroja.

    Jos valokuvien kriittinen tarkastelu tuntuu hankalalta, kannattaa kuitenkin aina muistaa yksi nyrkkisääntö. Valokuva ei koskaan ole totta. Se on vain totuusasteeltaan vaihteleva tulkinta todellisuudesta.

     

    Laura Laakso
  • Vielä ehtii hiihtämään!

    Onko tänä talvena jäänyt hiihdot välistä? Continue Reading…

  • Trombit 2017 alkaa!

    Trombit on jälleen käynnissä. 6.3.-7.4.2017 välisenä aikana HEO Median 50 journalismiopiskelijaa julkaisevat juttuja, valokuvia ja videoita ja kuuluvat radiossa Trombit FM 105.8 MHz.

    Ajankohtaista-osuudessa nostetaan esille päivänpolttavia aiheita opiskelijanäkökulmasta. Tervetuloa mukaan seuraamaan!

Köpa Cialis på nätet Sverige Köpa viagra på nätet utan recept Kjøpe Cialis på nett Køb Cialis på nettet Osta Cialis Suomi Comprar Priligy sin receta Comprar Priligy por internet Kjøpe Viagra reseptfritt på nett i Norge