• ”Greed is good” – Nordean verosotku

    Ylen MOT-ohjelman mukaan, Nordea on toiminut aktiivisesti veroparatiiseissa, kuten Panamassa. Nordean Luxemburgin-yksikkö perusti varakkaille asiakkailleen vuosien 2004-2011 välillä lähes 400 veroparatiisiyhtiötä. Mukana on ollut myös suomalaisia tahoja. Viime päivien uutisointi massiivisesta tietovuodosta on aiheuttanut voimakkaita reaktioita ja saanut ihmiset ajattelemaan, onko ahneudella mitään rajaa.

    Elokuvassa Wall Street (1987) ahne pankkiiri Gordon Gekko (Michael Douglas) hokee, että ahneus hyvästä. Raamatussa ahneus määritellään kuolemansynniksi.  Useimpien suhtautuminen ahneuteen sijoittunee näiden ääripäiden väliin.

    Veroparatiisiyhtiön omistaminen ei ole laitonta, mutta veronkierto on. Käytännössä yksityishenkilö syyllistyy veronkiertoon jos yhtiöstä ja sen varoista ei ilmoiteta omistajan kotimaan veroviranomaisille, kertoo MOT.

    KSK_ahneus_2016_huhtikuu (1 of 1) II-01

    Nordean kannalta asian tekee raskauttavaksi se, että sen rahanpesun valvonnassa on ilmennyt vakavia puutteita. MOT:n tietojen mukaan, Nordea ei ennen vuotta 2009 tarkistanut kontrolloidusti, käyttivätkö sen asiakkaat pankkia veronkiertoon. Huolestuttavampaa on kuitenkin se, että Nordea on vielä vuonna 2012 takautuvasti muuttanut joidenkin asiakkaidensa dokumenttien päivämääriä, jolla on luonnollisesti vaikutusta asiakkaan verotukseen, kertoo MOT.

    Suuri yleisö on tuominnut Nordean veroparatiisi keinottelun jyrkästi, myös tasavallan presidentti lähetti omat terveisensä Nordealle. ”Nyt on laskun aika”, tiivisti Niinistö ajatuksiaan Ilta-Sanomissa. Suomen ulkoasianministeri Timo Soini kuvasi tuntojaan blogissaan: ”Voi helvetti tätä ihmisen ahneutta.”

    Gordon Gekkolle kävi elokuvan lopussa huonosti, kun mies laitettiin vankilaan sisäpiirikaupoista. Ahneudella oli hintansa. Nähtäväksi jää, kuinka suuri lasku Nordean veroparatiisi sotkusta tulee ja kuka sen maksaa.

     

    Teksti: Marko Korosuo

    Kuva: Kristiina Sievi-Korte

  • Paleo lifestyle – Kivikausi kohtaa 2010-luvun

    Moni yhdistää paleo-sanan pelkästään ruokaan ja korostetun runsaaseen lihansyöntiin. Paleoon kuuluu paljon muutakin kuin ruoka. Kivikautta ei ole tarkoitus matkia sellaisenaan, vaan kivikautisia ilmiöitä tuodaan fiksusti nykyaikaan. Personal trainer ja Helsinki Paleon perustaja Jaakko ”Jaska” Savolahti on modernin paleoelämäntyylin ilmentymä.  Savolahti kertoo, kuinka paleota voi soveltaa järkevästi 2010-luvulla.

    Kuvassa: Jaakko Savolahti

    Paleolla viitataan kivikautiseen aikaan ennen maanviljelyn kehittymistä, jolloin ihmiset olivat ns. metsästäjä-keräilijöitä. Tämä on tuttua monelle. Ohitetaan tässä kohtaa kuitenkin eri tahojen eriävät näkemykset ihmiskunnan evoluutiobiologisesta historiasta ja siitä mitä luolamiehen ”lautaselta” eri puolilla maailmaa todellisuudessa löytyi.

    Keskitytään siihen, mitä konkreettista moderni versio paleosta tarjoaa nykyajan ihmiselle, joka elää passiivisuuteen houkuttelevassa ja ärsykkeitä tulvillaan olevassa maailmassa.

    Savolahti toteaakin heti alkuun, että ihmisen stressimiljöö on nykyisellään täysin toisenlainen kuin kivikaudella ja liikkumaan tarkoitetulle ihmiselle istumatyö on kaikkea muuta kuin luontaista.

    Lähtökohdat ovat haastavat.

    Paleo elämäntyylinä vuonna 2016

    ”Paleoelämäntyyli tiivistyy ennen kaikkea päivittäiseen aktiiviseen liikuskeluun, prosessoimattoman ruuan syömiseen, stressin hallintaan ja sosiaalisista suhteista nauttimiseen”, kertoo Savolahti.  Riittävän pitkä ja laadukas uni, ylipäätään luontaisen vuorokausirytmin kunnioittaminen sekä säännöllisesti luonnossa liikkuminen ovat myös keskeisiä paleoelämäntyylin fundamentteja.

    On tärkeä ymmärtää, että ”sata lasissa” ei voi jatkuvasti painaa, emme ole robotteja. Keholle ja mielelle on luotava suotuisat puitteet palautua ja rauhoittua päivän rasituksista. Nykyajan stressimiljöötä voisi kuvailla termillä 24/7, joka repii ihmisen stressinsietokyvyn äärimmilleen.

    Paleoelämäntyyli ja kivikautisten ilmiöiden fiksu soveltaminen tarjoaa paljon työkaluja henkisesti ja fyysisesti kuormittuneelle ihmiselle, joka kaipaa takaisin kohti tasapainoisempaa olotilaa, summaa Savolahti.

    Savolahti kertoo saaneensa paleosta merkittävää hyötyä mm. pahan ylikuntotilan selättämisessä. Ymmärrys ja kokonaiskuva siitä, mitkä tekijät vaikuttavat yksilön hyvinvointiin, on myös lisääntynyt huomattavasti paleoon tutustumisen myötä.

    Paleoon kohdistuvat myytit

    Erityisesti paleoruokavalioon liittyy paljon myyttejä ja yleistyksiä, jotka vaativat selvennystä.

    ”Paleoruokavalio ei ole sama asia kuin vähähiilihydraattinen ruokavalio”, toteaa Savolahti terävästi, kun myyttejä aletaan purkaa.

    15636472043_fa209db7d3_b
    flickr.com

    Päinvastoin paleoruokavalio voi sisältää tarpeen vaatiessa runsaastikin hiilihydraatteja paljon treenaavilla henkilöillä. Hiilihydraatit koostuvat valtaosin kasviksista, perunasta, bataatista ja valkoisesta riisistä.

    ”Fiksu paleoruokavalio tarkoittaa myös aina enemmän kasviksia kuin lihaa”, sanoo Savolahti. Tällä hän kumoaa myytin siitä, että pihviä tulisi syödä joka käänteessä ns. kaksin käsin.

    Yleinen myytti on myös se, että paleota tai miksei muutakin ruokavaliota tulisi noudattaa aina viimeistä pilkkua myöten tai muuten kaikki on ”pilalla”.

    ”Satunnaisesti lempiherkkujaan voi syödä hyvällä omalla tunnolla, homma ei siihen kaadu”, muistuttaa Savolahti.

    Sata prosenttinen ruokavalion noudattaminen ei ole tästä maailmasta ja liika ehdottomuus vie terveyttä pahimmillaan aivan väärään suuntaan. Ylitiukkojen omien sääntöjen luominen ja ylenpalttinen fanaattisuus eivät kuulu järkevään terveyskäyttäytymiseen.

    Paleo ja tavoitteellinen treenaaminen

    Moni varmasti pohtii, kuinka paleoelämäntyyli sopii kovaan ja tavoitteelliseen harjoitteluun. Näyttää siltä, että paleon viitekehyksestä saa varmasti kovempikin treenaaja paljon ajateltavaa omiin metodeihinsa.

    Savolahden mukaan runsaasti harjoittelevien ja ammattiurheilijoiden tulisi hahmottaa ruokavaliotaan kokonaisvaltaisemmin. Ruoka on muutakin kuin ”polttoainetta”. Fokusta voisi kääntää kalorien pyörittelemisestä kohti ruuan määrää ja ennen kaikkea sen ravinteikkuutta.

    red-people-outside-sport
    pexels.com

    Lisäksi urheilijan olisi hyödyllistä siirtää terveysfokus kaikkeen tekemiseensä. Kokonaiskuvan hahmottaminen on todella tärkeää, kun tavoitteena on paras mahdollinen kehittyminen.

    Esimerkiksi jos ravintopuoli on kunnossa, mutta uni liian lyhyttä ja huonolaatuista, kokonaisuus kärsii vääjäämättä.

    ”Unen merkitys yksilön terveydelle on ylipäätään suunnaton ja urheilijoiden suorituskyvystä puhuttaessa unen merkitys korostuu entisestään”, toteaa Savolahti.

    Pääviesti kaikille hyvinvoinnistaan ja suorituskyvystään kiinnostuneille on yksikertaisesti priorisoida uni ykköseksi.

    Aito läsnäolo kunniaan ja älkää istuko överisti

    Monille älypuhelimista on tullut käden jatke. Puhelin on kädessä heti aamulla herätessä ja illalla viimeisenä. Kommunikointi ja muu vuorovaikutus on siirtynyt viime vuosina yhä enemmän digitaaliseen maailmaan.

    Savolahden viesti on selkeä: ”Laittakaa se puhelin pois edes silloin, kun näette kavereita”. Lisää aitoa läsnäoloa sosiaaliseen kanssakäymiseen. Ollaan siis läsnä, ei ainoastaan paikalla.

    Ihmiset tekevät nykyään paljon tietotyötä, joka tarkoittaa monelle päivittäistä tuntikausien istumista staattisissa asennoissa tietokoneen ääressä. Savolahti kehottaa lämpimästi monipuoliseen liikkumiseen päivän mittaan ja istumisen välttämiseen aina, kun siihen on hyvä mahdollisuus. Nämä ovat hyviä ja helposti toteutettavia keinoja henkisen vireyden ja fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi, passiiviseksi ja mukavuudenhaluiseksi muuttuneessa yhteiskunnassamme.

     

    Teksti: Marko Korosuo

    Kuva: Jaakko Savolahti

  • Empaattisuutta opetellaan ala-asteelta lähtien

    Ensi syksynä terveys- ja tunnetaitojen opetus alkaa uusin painotuksin peruskoulun ensimmäisestä luokasta lähtien. Opetushallitus näkee, että tunnetaitojen kattavammalle opetukselle on tarvetta. Uusi opetussuunnitelma korostaa sosiaalisen kanssakäynnin ja mielen hyvinvoinnin merkitystä.

    empatia+
    Kuvassa (vas) Nora Vierimaa, Veeti Nerg ja Ninnu Vierimaa

    Yksilökeskeisyys ja menestymisen korostaminen yhteiskunnassa, voi heijastua voimakkaasti lasten ja nuorten arvomaailmaan. Empatian puute ilmentyy esimerkiksi siinä, miten sosiaalisessa mediassa kommunikoidaan.

    Empaattisuutta ja muita tunne-elämän taitoja oppii vain elämällä ihmisten kanssa, toteaa Mannerheimin lastensuojeluliiton puheenjohtaja Linnea Karlsson Ylen haastattelussa. Vuorovaikutuksen painottuminen sosiaaliseen mediaan voi kaventaa oleellisesti lapsen tai nuoren tunnetaitojen kehitystä, jatkaa Karlsson.

    Lisääntyvä tunnetaitojen opettelu koulumaailmassa on hieno asia, mutta se yksistään ei riitä, jos muun yhteiskunnan asenteet eivät tätä oppia tue, sanoo Karlsson. Vanhempien esimerkki ja kodin malli ovat suuressa roolissa, millaisia tunnetaitoja lapsia omaksuu.

    Hyvän pohjan lapsen empatiakyvyn ja tunnetaitojen kehittymiselle antavat vanhempien aito kiinnostus lasta kohtaan sekä lapsen ja vanhemman yhteinen tekeminen, toteaa Ylen haastattelema Suomen Mielenterveysseuran projektisuunnittelija Riikka Nurmi.

    Teksti: Marko Korosuo

    Kuvat: Martta Nerg

  • Työuupumuksesta takaisin kiinni elämään

    Töihin on taas mentävä, ei voisi vähempää kiinnostaa. Päivän mittaan sydän tykyttää, hikoiluttaa, mieli on levoton ja töitä riittäisi tehtäväksi kellon ympäri. Työpäivän jälkeen kotiaskareet ja harrastukset odottavat, mutta voimat riittävät vain sohvalla lepäämiseen. Jos tämä kuulostaa tutulta, niin työuupumus on vain ajankysymys

    Työelämä vaati tällä hetkellä paljon. Yt-neuvotteluista kuulee päivittäin. Ne, jotka potkuilta säästyvät, joutuvat tekemään töitä tuplasti enemmän aikaisempaan verrattuna. Ruuvia kiristetään.

    Monella odottaa raskaan työpäivän jälkeen vielä muut velvoitteet. Perhe pitäisi ruokkia ja jostain pitäisi löytää aikaa itsellekin. Miten tällaisessa tilanteessa kannattaa sitten toimia, kun painetta tulee joka puolelta.

    kristiina sievi-korte_uupumus_2016 sievikorte_uupumus_2016_juttukuva (1 of 1)

    Psykologi ja psykoterapeutti Heli Nurmi antaa kullanarvoisia neuvoja uunituoreessa kirjassaan: Työuupumuksen itsehoito – kuinka kierrän karikot.

    Omalla ajattelullaan ja omien toimintamallien tunnistamisella voi vaikuttaa vaikeassa tilanteessa yllättävän paljon. Vapaa-aikaan on tärkeää luoda väljyyttä, unohda tiukka aikataulutus. Mene tilanteen mukaan ja tee jotain sellaista, josta saat aidosti psyykkistä tai fyysistä nautintoa ja tunnet rentoutuvasi.

    Uupumukseen liittyy vahvasti ajatukset, että ”pitäisi” ja ”täytyisi”. Pitääkö aina ja täytyykö aina?

    Ei pidä, eikä täydy!

    Nurmi kehottaa ottamaan aikaa omien ajatusten selvittämiselle, jos pääkoppa vain yhtään sellaiseen taipuu. Mieti, mikä elämässä on oikeasti tärkeätä, opettele asettamaan rajat kaikelle sellaiselle aikasyöppöydelle, joka ei ole oikeasti tärkeää. Opettele olemaan ystävällisesti jämäkkä, niin töissä kuin muuallakin.

    Sano vain rohkeasti, ei!

    Kaikkia asioita ei voi muuttaa, vaikka kuinka haluaisi. Työpaikan olosuhteet voivat olla sellaisia. Joskus näissä tilanteissa voi auttaa hyväksymisen harjoittelu. Vastaan taistelu asioissa, joita ei muuttaa, kuluttaa viimeisetkin energiat. Muutoksen tarmo kannattaa keskittää niihin asioihin, joihin voit itse vaikuttaa.

    Yritä suhteutua itseesi myötätuntoisesti ja onnittele itseäsi säännöllisesti siitä, kuinka hyvin pärjäät vaikeissa olosuhteissa.

    Pyhä kolminaisuus höystettynä neljännellä teesillä auttaa pitämään kiinni elämässä, kun kierrokset käyvät kovilla. Riittävä uni, laadukas ravinto ja sopiva määrä fyysistä aktiivisuutta muodostaa perustan jaksamiselle. Sosiaaliset suhteet, eli perhe ja ystävät sekä muut aivoja lataavat aktiviteetit pitävät pään kasassa ja antavat perspektiiviä elämään.

    Kaikkein pimeimpinä hetkinä kannatta uskoa siihen, että työuupumuksen voi selättää. Helppoa se ei toki ole. Palapelin kokoaminen vaatii aina ennalta määräämättömän aikansa, kun kaikki vaikuttaa kaikkeen.

    kristiina sievikorte_uupumus_2016_juttukuva (1 of 1)

    Työpaikalta pitäisi löytyä ymmärrystä uupunutta työntekijää kohtaan ja työolot tulisi keventää jaksamista vastaavaksi. Valitettavasti tätä eivät työnantajat aina ymmärrä, vaan ampuvat itseään omaan jalkaan, kun ihmettelevät, miksi työntekijä ”tuottaa” huonosti ja on jatkuvasti sairaana.

    Vapaa-ajan täytyy olla sananmukaisesti myös vapaa-aikaa ja kotijoukkojen ja muiden läheisten tulisi tukea uupunutta omien kykyjensä mukaan. Yhteispeliä tarvitaan kaikilla rintamilla.

    Kuten vanha sanonta kuuluu, paistaa se päivä vielä risukasaankin. Siinä vaiheessa, kun työuupumus alkaa olla taakse jäänyttä elämää, on yksilö saanut sellaisen voimavaran, joka auttaa sanoinkuvaamattomasti koko loppuelämän ajan. itsetuntemus on parempi kuin koskaan ennen ja tästä koettelemuksesta voittajana selvinneet eivät tulevaisuudessa enää pienistä hätkähdä.

    Työuupumuksesta toipuvan muistilistalle (Heli Nurmea mukaillen):

    *Työ on vain työtä

    *Ota omaa aikaa

    *Ohjaat itse elämääsi

    *Ota tukea vastaan tarvittaessa

    *Olet ennenkin selviytynyt vaikeista tilanteista

    *Päästä irti menneistä, suuntaa katse tulevaisuuteen

    *Pysähdy

    *Hengitä

    *Ole itsellesi lempeä

    *Muista huoltaa itseäsi

     

    Teksti: Marko Korosuo

    Kuvat: Kristiina Sievi-Korte

  • Kuoleman kilpajuoksu Brysselissä – Matkustusturvallisuus Euroopassa

    Brysselissä eilen tehdyissä terrori-iskuissa Zaventemin lentokentälle ja Maelbeekin metroasemalle on Belgian terveysviranomaisten tämän hetkisten tietojen mukaan kuollut 31 ihmistä ja loukkaantuneita on noin 250, kertoo Yle. Matkustusturvallisuus Euroopan alueella vaihtelee.

    Terroristijärjestö Isis on sanonut olevansa iskujen takana. Iskut tapahtuivat vain neljä päivää sen jälkeen, kun viime marraskuun Pariisin iskujen ainoa elossa oleva tekijä Salah Abdeslam, saatiin neljän kuukauden pakoilun jälkeen kiinni Brysselissä.

    Toinen massiivinen terroristi-isku manner Euroopassa lyhyen ajan sisällä luo pelkoa ja herättää kysymyksiä siitä, kuinka turvallista matkustaminen Euroopan alueella tällä hetkellä on.

    Tämän päivän Helsingin Sanomien haastattelussa Irak-asiantuntija Hussein Al-Taee konfliktinratkaisujärjestö CMI:stä kertoo, että Lontoo, Moskova, Berliini, Bryssel ja Pariisi ovat tällä hetkellä suurimman terroriuhan alla Euroopassa. Ylipäätään korkeaa symbolista arvoa edustavat kaupungit ovat Isisin tähtäimessä, kertoo CMI:n analyytikko Mikko Patokallio Ilta-Sanomissa.

    bryssel5

    Suomalaisten matkustusintoa kaupunkikohteisiin terrori-iskut ovat jonkin verran vähentäneet. Kaupunkilomien myynti Eurooppaan on pienentynyt, kertoo Yle.

    Suomen ulkoasianministeriön sivuilla kehotetaan esimerkiksi Belgiaan matkustavia erityiseen varovaisuuteen, terrorismin uhkan ollessa korkein mahdollinen. Ranskassa on valtakunnallinen poikkeustila 26.5 asti, Iso-Britanniassa kansainvälisen terrorismin uhkataso on säilynyt vakavana ja Saksassa lentokentillä ja juna-asemilla ylläpidetään turvallisuusvalmiutta.

    Etelä-Euroopassa turvallisuustaso on tavanomainen, samoin pohjoismaissa, lukuun ottamatta Tanskaa, jossa erityisesti Kööpenhaminan alueella turvallisuusvalmiutta on kohotettu.

    Teksti: Marko Korosuo

    Kuvat: Danae Delikouras

  • Talousteoriat – Pako todellisuudesta

    Maailmanlaajuinen finanssikriisi vuonna 2008, vuoden 1987 musta maanantai, 1970-luvun öljykriisi ja 1930-luvun suuri lama, siinä  muutamia talouden ja rahamarkkinoiden ikonisia tapahtumia. Yhteistä näille kriiseille on se, että päätöksiä on tehty kestämättömin perustein ja lopulta kupla on puhjennut. On tullut aika maksaa laskut. Miksi tässä aina käy näin?

    Näyttää siltä, että rahoituspäätöksiä tehdään liian usein tosi asioiden tunnustamisen sijaan: toiveiden, fantasioiden ja suorastaan kollektiivisten illuusioiden vallassa.

    Kova väite! Perusteluja!

    Malta hetki.

    Raha (1 of 7)

    Talousteorioiden historiaa nopeasti ja lyhyesti

    Talouden kriisit ovat aina kyseenalaistaneet vallitsevan talouspolitiikan vastuullisuuden ja toimivuuden. Globaalin talouspolitiikan trendit ovat vaihdelleet viimeisen sadan vuoden aikana liberaalista, keynesiläisyyden kautta takaisin markkinaliberalismiin.

    Harjoitettavan talouspolitiikan taustalla on aina jokin taloustieteellinen teoria. Liberaali talousteoria perustuu käsitykseen siitä, että talouden toimijat eli ihmiset toimivat aina järkiperäisesti ja itsekkäästi, jolloin vapaa markkinatalous on tehokas, tasapainoinen ja itse itseään korjaava.

    Englantilainen talousoppinut John Maynard Keynes puolestaan uskoi siihen, että ihmiset eivät toimi järkiperäisesti eivätkä markkinat tasapainotu itsestään, koska ihmiset ovat taloutta koskevissa päätöksissään epävarmoja ja hyvin alttiita joukkokäyttäytymiselle. Keynesin keskeisiä teesejä oli myös valtion valmius tarvittaessa hypätä puikkoihin säätelemään markkinoita.

    Liberaalit teoriat ja Keynesin teoriat eivät ole oikein koskaan istuneet hyvin yhteen. Ymmärrettävästi. Liberaalit teoriat vastaan Keynes ”ottelu” toistuu aina aika ajoin, yleensä suurempien talouskriisien yhteydessä ja niiden jälkimainingeissa.

    Vähitellen päästään niihin perusteluihin…

    Voiko ihmisen järkiperäisyyteen luottaa?

    Moderni taloustiede edustaa ns. uusklassista liberalismia, jonka perusajatuksena on se, että ihmiset ovat järkiperäisiä olentoja, markkinat toimivat tehokkaasti ja talous toimii ennustettavasti. Mallia voi suoralta kädeltä kritisoida abstraktiksi ja epärealistiseksi, joka ei huomio ihmisten toimintaan liittyviä sosiaalisia ja psykologisia tekijöitä lainkaan.

    On olemassa paljon tutkimustietoa siitä, että psykologisilla tunnetekijöillä on suuri merkitys rahoitusmarkkinoilla tehtävässä päätöksenteossa. Tämä koskee myös rahoitusalan ammattilaisia, vaikka he kuinka pyrkivät olemaan tunteettomia ja järkiperäisiä päätöksentekijöitä, jotka menestyvät aina keskivertoa paremmin.

    Ihminen on taipuvainen myös joukkokäyttäytymiseen. Joukkokäyttäytymisestä ja joukkotunteista käy hyvänä esimerkkinä ammattisijoittajan paniikkimyynnit laskumarkkinassa. Kun yksi iso organisaatio myy, seuraavana myy vähän pienempi taho, kunnes jo yksityishenkilöt tyhjentävät salkkujaan. Puhutaan sopuli-ilmiöstä.

    Raha (3 of 7)

    Lisää perusteluja…

    Ammattilaiset toimivat tunteiden vallassa

    Tutkijat ovat selvittäneet sijoituspäätöksistä vastaavien ammattilaisten mielenmaisemaa. Tulokset eivät tue käsitystä siitä, että päätöksiä tehdään järkiperäisesti ja objektiivisesti, kaikkea muuta.

    Sijoituspäätöksiä ohjaavat paremminkin euforiset tunteet siitä, että rahoitusmarkkinoita voi hallita ja jossa onnistumiset lasketaan omiksi ansioiksi ja epäonnistumiset olosuhteista johtuviksi.

    Menoa voisi kuvailla jopa maaniseksi, ainakin hyvin harhaiseksi. Hurjinta tässä on, se että nämä tunteet ja motiivit kumpuavat syvältä ihmisen sisimmästä ja ovat osin tiedostamattomia.

    Tutkijoiden mukaan ammattilaiset toimivat jakautuneessa mielentilassa, jossa järkiperäisyys ja voimakkaat tunnetilat ottavat jatkuvasti mittaa toisistaan.

    Ei vaikuta kovin järkiperäiseltä, ei.

    Taloustieteen kyvyttömyys ennustaa tulevaa

    Taloustiede tarvitsee kehittyäkseen uusia näkemyksiä mm. sosiaalipsykologiasta ja psykologiasta, jotka selittävät paremmin ihmisen käyttäytymistä ja käyttäytymisen motiiveja. Nykyisen talousteorian perusolettamat ovat täysin utopistisia. Ne eivät huomioi riittävästi tunnesidonnaisia psyykkisiä mekanismeja, jotka talouden laskuihin ja nousuihin liittyvät.

    Lisäksi maailmassa on paljon ihmisestä riippumattomia epävarmuustekijöitä, joita ei vaan voida mitata. Luonnonkatastrofit, terroristi-iskut ja jne. ovat esimerkkejä ennustamattomista talouteen voimakkaasti vaikuttavista tekijöistä.

    Taloustieteen kyky nykyisellään ennustaa tulevaisuutta on yksinkertaisesti heikko.

     

    *Kirjoitusta inspiroi ja lähteinä toimivat teos: Talous ja filosofia (2013) ja kirjoittajan vuosien työskentely rahoitusalalla.

     

    Teksti: Marko Korosuo

    Kuvat: Kristiina Sievi-Korte

  • Kaikki pääsevät valintakokeisiin – Ammattikorkeakoulujen valintakokeen voi tehdä nyt myös etänä

    Aiempi koulumenestys ei enää ratkaise ammattikorkeakoulun valintakokeeseen pääsyä ja opiskelijat valitaan koulutukseen valintakoemenestyksen perusteella. Helsingin Sanomien mukaan, tämän kevään valintakokeen voi tehdä verkossa sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan suomenkielisissä koulutusohjelmissa.

    jutunkuva
    Ammattikorkeakoulun valintakoe sähköisenä

    Uudella valintakoemenettelyllä on haluttu antaa kaikille hakijoille tasavertainen mahdollisuus hakea haluamaansa koulutukseen, riippumatta yhteishaussa käytettävän ammattiopiston tai lukion päästötodistuksen arvosanoista.

    Aikaisemmin osa opiskelemaan pyrkivistä on pudonnut pois jo ennen valintakoetta, koska pisteet eivät ole valintakoevaiheeseen riittäneet.

    Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan verkossa tehtävässä esivalintakokeessa testataan mm. suomen ja englannin kieltä sekä matemaattisia taitoja. Esivalinnassa hyvin menestyneet kutsutaan sitten varsinaiseen pääsykokeeseen, kertoo Helsingin Sanomat.

    Valtakunnallinen yhteishaku ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin alkaa tänään ja jatkuu 6.4 asti.

    Teksti: Marko Korosuo

    Kuvat: Karoliina Redsven

     

    *Jutun ingressiä muokattu 17.3

  • Uhkien ja mahdollisuuksien psykologia

    Ihminen on psykologisesti taipuvainen näkemään ympärillään enemmän uhkia kuin mahdollisuuksia. Miksi olemme niin herkkiä havaitsemaan uhkia?

    Yksilöllisesti ja yhteiskunnallisesti merkittävät asiat saavat aikaan voimakkaita tunnereaktioita. Esimerkiksi Lähi-idän pakolaistilanne, globaali vesikysymys, luonnonvarojen kestävä käyttö ja ihmisoikeudet ovat kaikki ajankohtaisia asioita, joita käsitellään medioissa säännöllisesti ja aiheuttavat suuressa yleisössä voimakkaita tunteita.

    Poimimme automaattisesti kuulemastamme ja lukemastamme ensimmäisenä sen tiedon, mitä tämä tarkoittaa minun, läheisteni tai valtiomme kohdalla, uhkia vai mahdollisuuksia?

    Tutkijoiden näkemys

    Mitä sanoo tieteellinen näyttö, onko ihminen taipuvainen havaitsemaan enemmän uhkia kuin mahdollisuuksia?

    Yhdysvaltalaisen tutkimuksen (Jackson & Dutton 1988) mukaan, yritysten päätöksenteosta vastaavat henkilöt ovat herkempiä havaitsemaan enemmän uhkia kuin mahdollisuuksia liiketoimintansa kehitystä arvioidessaan.

    Kokeellisessa tutkimuksessa (Chattopadhyay ym. 2001) tutkijat testasivat, millaisia reaktioita erilaiset ennustemallit yrityksen tulevaisuudesta saavat aikaan työorganisaation nykyisessä toiminnassa. Kävi ilmi, että erilaiset uhkakuvat aiheuttivat organisaatiossa paljon aktiivisempaa asioiden työstämistä kuin potentiaalisten mahdollisuuksien hyödyntäminen.

    Tieteellinen näyttö puoltaa näkemystä siitä, että olemme herkempiä havaitsemaan uhkia kuin mahdollisuuksia ja toimimaan sen mukaisesti.

     

    Jäänne kivikaudelta

    Tämä tarkoittanee käytännössä sitä, että mediassa esitetyt näkemykset vaikkapa Euroopan pakolaistilanteen uhkakuvista siirtyy välittömästi mielen prosessoitavaksi, kun taas mahdollisuuksia luovat positiiviset skenaariot jäänevät tietoisuudessa taka-alalle.

    Uhkien näkemistä voisi luonnehtia primitiiviseksi, mahdollisuuksien löytäminen vaatii enemmän asian tietoista työstämistä.

    Mikä psykologinen mekanismi on tämän ilmiön taustalla?

    Herkkyytemme havaita uhkia on jäänne kivikaudelta, jolloin vihamieliset heimot ja villipedot olivat päivittäinen vaaratekijä (Steimer 2002). Uhkien havaitseminen on edelleen ”kova koodattuna” geeneihimme. Tarvittaessa nopea reagointi ja ”eläimellisyys” jättävät tietoisen ajattelun aina toiseksi voimakkaita tunteita herättävissä tilanteissa, esimerkiksi tunteita herättävää uutista lukiessa.

     

    Teksti: Marko Korosuo

     

    Lähteet ja lisätietoja:

    Jackson, S. & Dutton, J. 1988. Discerning threats and opportunities. Administrative Science Quarterly Vol. 33, No. 3, 370-387.

    Chattopadhyay, P., Glick, W. & Huber, G. 2001. Organizational actions in response to threats and opportunities. Academy of Management Journal Vol. 44 No. 5, 937-955.

    Steimer, T. 2002. The biology of fear- and anxiety-related behaviors. Dialogues of Clinical Neuroscience Vol. 4 No 3,231–249.

     

    Kommentti

    Viime syksynä eskaloitunut pakolaistilanne Euroopassa, on esimerkki siitä, miten ainakin Suomessa tilanne koettiin uhkaavammaksi kuin mahdollisuuksia herättäväksi.

    Ihmisten kokema uhka, pelko ja hämmennys nousivat selkeästi esiin mm. sosiaalisen median kommenteissa. Voimakas reagointi tunnetasolla aiheutti ylilyöntejä myös käytännössä, pahimpana esimerkkinä polttopulloiskut vastaanottokeskuksiin.

    Nyt kun pakolaistilanne on toistaiseksi hiljentynyt ja primitiivireaktiot sammuneet, on aika antaa tilaa asian tietoiselle käsittelylle. Tietoisen käsittelyn myötä, tilannetta ei välttämättä koeta enää niin uhkaavaksi ja saattaapa ihmisten tietoisuuden horisonttiin jokunen koko Suomea eteenpäin vievä mahdollisuuskin ilmestyä.

     

    -Marko Korosuo

  • Opiskelijat lähettivät terveiset päättäjille

    Tuhannet opiskelijat osoittivat mieltään Helsingissä. Mielenilmaus oli vastalause hallituksen kaavailulle leikata opintotukea.

    Opintotukimielenosoitus Helsingissä

    Opintotukea ollaan leikkaamassa yli 25 % ja opintotukikuukausien enimmäismäärä pienenee, jos hallituksen esitys toteutuu. Käytännössä tämä tarkoittaa opintojen rahoituksessa lainapainotteisuuden kasvua.

    Suomen opiskelijakuntien liiton (SAMOK) ja Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) järjestämässä Senaatintorin mielenilmauksessa opiskelijat peräsivät hallituksen vastuuta, ennen eduskuntavaaleja annetun koulutuslupauksen pettämisestä.

    Opiskelijat vaativat opintotukileikkausehdotuksen kuoppaamista. Mielenilmauksen pääviesti hallituksen suuntaan oli ”näpit irti” opintotuesta.

    Senaatintorilta mielenilmaus siirtyi Kansalaistorille, jossa myös kansanedustajat ottivat kantaa tilanteeseen. Oman kantansa opintotukileikkauksia vastaan esittivät mm. Ville Niinistö (vihr) ja Paavo Arhinmäki (vas).

     

    Teksti: Marko Korosuo

    Kuvat: Karoliina Redsven

  • Case Sharapova

    Venäläinen tennistähti Maria Sharapova, 28 jäi kiinni dopingaineen käytöstä alkuvuoden Australian avoimissa. Sharapovan positiivinen näyte sisälsi ainetta, joka listattiin kielletyksi vasta vuoden vaihteessa. Miten tässä näin kävi ja pitäisikö Marialle antaa vielä uusi mahdollisuus?

     

    Monet tahot uumoilivat, että entinen maailman ranking-ykkönen (nyt sijalla seitsemän) ja viisinkertainen Grand Slam -turnauksen voittaja on järjestänyt tiedotustilaisuuden kertoakseen uransa tulleen päätökseen. Lopettamispäätöksestä ei kuultu, kuultiin jotain aivan muuta.

    Tummaan jakkuun sonnustautunut Sharapova oli Los Angelesin tiedotustilaisuudessa (7.3) nöyrää naista ilmoittaessaan kärystä. Hieman normaalia huippu-urheilijan dopinguutista mielenkiintoisemman tästä tapauksesta tekee se, että Sharapovan käyttämä kielletty aine meldonium, on ollut kiellettyjen listalla vasta vuoden alusta. Tämä tieto oli Marialta mennyt omien sanojensa mukaan täysin ohi.

    Mielenkiintoa lisää entisestään se, että Sharapova kertoi käyttäneensä kyseistä ainetta jo vuodesta 2006. Mitä tämä meldonium on ja miksi ihmeessä Sharapova on käyttänyt sitä kymmenen vuotta?

     

    Doping jutun kuva (1 of 1)Meldonium on lääkeaine, jota esimerkiksi sydämenvajaatoimintaa sairastavat käyttävät. Käytännössä aine edistää veren virtausta, joka parantaa yksilön hapenottokykyä.

    Meldoniumin kehitti latvialainen professori Ivars Kalvins vuonna 1975. Professori totesi Le Monden haastattelussa kaksi päivää ennen Sharapovan kaapista tuloa, että meldonium ei ole dopingaine. Lääke suojelee urheilijan elimistöä äärimmäisen kovalta fyysiseltä rasitukselta, eikä se paranna urheilijan suorituskykyä totesi Kalvins.

    Meldoniumia on saatavilla laillisilla markkinoilla ainoastaan Baltiassa ja Venäjällä. Hmmm…

    Monia kiinnostaa luonnollisesti asianosaisen kommentti asiaan. Sharapova totesi, että hän on saanut ainetta perhelääkäriltään moniin terveysongelmiin, kuten jatkuvaan flunssaan, diabeteksen uhkaan ja poikkeavaan sydämen EKG:n.

    Suomen antidopingtoimikunnan lääketieteellinen johtaja Timo Seppälä toteaa, että aine vaikuttaa moniin elimistön aineenvaihduntaa sääteleviin prosesseihin, erityisesti sydämeen. On olemassa viitteitä urheilijan suorituskykyä parantavasta vaikutuksesta. Sharapovan selitystä aineen käytöstä terveysongelmiinsa Seppälä pitää ontuvana.

     

    Eikö Maria oikeasti tiennyt lääkkeen siirtyneen kiellettyjen aineiden listalle? Ammattiurheilijan täytyy olla tietoinen siitä, mitä saa käyttää ja mitä ei, piste. Jos Maria tiesi kuin tiesikin aineen kieltämisestä, miksi hän jatkoi sen käyttöä? Oliko kyseessä tietoinen riski?

    Sharapova vetosi yleisöön tiedotustilaisuuden lopussa, oli pahoillaan ja aneli uutta mahdollisuutta. Hän ei halua uransa päättyvän tällä tavalla. Pitäisikö Maria armahtaa, koska hän ei ”tiennyt”. Kovin monet aiemmin kärynneet ovat olleet myös varsin tietämättömiä.

    Sharapovan tilannetta pahentaa huomattavasti se, että moni muukin urheilija on jäänyt alkuvuoden aikana kiinni meldoniumin käytöstä, muun muassa etiopialaissyntyinen Ruotsia edustava juoksija Abeba Aregawi sekä venäläinen jäätanssija Jekaterina Bobrova ja viimeisimpänä venäläinen maajoukkue lentopalloilija Aleksandr Markin. Lisää käryjä on vielä odotettavissa.

    Sharapovaa odottanee kilpailukielto, sen pituus ratkeaa myöhemmin. Puhtoinen ”tennistyttö” -imago on nyt mennyttä. Todennäköisesti Sharapova tullaan myöhemmin muistamaan paremmin dopingkärystään kuin menestyksestään pelikentällä. Kysymys toki kuuluu tulivatko voitetut tittelitkin ”boostattuna”. Wimbledonin voitto tuli sentään jo vuonna 2004. Oletetaan, että edes se tuli luomuna.

    Mielestäni Maria ansaitsee uuden mahdollisuuden, kun kilpailukielto aikanaan päättyy, mutta kuinka moni antaa Marialle mahdollisuuden. Sponsoreita ja muita tukijoita voi olla vaikea saada jatkossa. Löytyykö urheilijalta itseltään enää motivaatioita, sitä aitoa poltetta jolla pelejä ja turnauksia voitetaan. Pahoin pelkään, että Sharapovan ura oli tässä. Ainakin ura huipulla.

    Teksti: Marko Korosuo

    Kuva: Kristiina Sievi-Korte

     

     

     

Köpa Cialis på nätet Sverige Köpa viagra på nätet utan recept Comprar levitra por internet Viagra kopen Nederland Osta Cialis Suomi Comprar Priligy sin receta Comprar Priligy sin receta Kjøpe Viagra reseptfritt på nett i Norge