• Tutustumista ja juhlimista, tervetuloa

    Gloriaan ilmainen sisäänpääsy ennen iltayhdeksää
    Gloriaan ilmainen sisäänpääsy ennen iltayhdeksää

    Kansanopistossa opiskelusta kiinnostuneille on mainio tilaisuus tänään kulttuuriareena Gloriassa. Helsingin evankelisen opiston (HEO) järjestämässä  Keep Calm And Get A Life -tapahtumassa esitellään eri linjoja ja opiskelijoiden aikaansaannoksia. Ovet ovat auki päivällä 12:00-15:00. Tilaisuus on otollinen myös kansanopisto-opinnoista kiinnostumiselle.

    Paikalla on HEO:n opiskelijoita eri linjoilta jakamassa kokemuksiaan omista opinnoistaan. Glorian lavan täyttää esimerkiksi animaatiot ja enemmän tai vähemmän vapaamuotoiset esitykset kello 13:00-14:00.

    Illalla ovet aukevat 19:30. Sisäänpääsy on ilmainen aina kello 21:00 saakka. Sen jälkeen sisällepääsy maksaa kolme euroa.

    Ilta alkaa rajapinta –yhteisnäyttelyn avajaisilla. Esillä on graafisen suunnittelun, kuvajournalismin ja kuvataiteen –linjojen opiskelijoiden töitä. Linjojen opiskelijat ovat silloin itse paikalla.

    Kello 23:30 Glorian lavan ottaa haltuunsa Gasellit –yhtye, jolloin bileet viimeistään käynnistyvät. Siitä eteenpäin juhliminen jatkuu aina pilkkuun saakka.

    Tervetuloa
    Tervetuloa tutustumaan ja juhlimaan

    Teksti: Olli Juntunen

    Kuvat: Joonas Vallius

  • Turha rajoittaminen turhauttaa

    Kävelykatuja, liikennevaloja, hidasteita, veroja ja niin edelleen. Uudistusten myötä, joilla yksityisautoilua yritetään rajoittaa, on autoilusta tullut onnistuneesti hankalampaa, mutta myös vähemmän ympäristöystävällistä.

    Autokouluissa opetetaan nykyään taloudellista ajoa. Sillä tarkoitetaan ajoa, jossa polttoainetta kulutetaan mahdollisimman vähän ja sitä kautta vähennetään polttomottoorista aiheutuvia päästöjä.

    Pääkaupunkiseudun lisääntyvät hidasteet ja liikennevalot tekevät liikenteestä takkuista. Ongelmana ovat liikennevalojen ja hidasteiden aiheuttama jatkuva jarruttaminen ja kiihdyttäminen. Se on kaikkea muuta kuin taloudellista ajoa. Turhat kiihdytykset verottavat autoilijan kukkaroa ja ilmastoa.

    Toki busseja, metroa ja junia kannattaa käyttää aina mahdollisuuksien mukaan. Lyhyet matkat on järkevä kulkea esimerkiksi kävellen tai pyöräillen. Kävelykadutkin ovat ideoina hauskoja, mutta voivat aiheuttaa jopa taloudellisia tappioita kadunvarren liikkeille ja myymälöille.

    On muistettava, että puhuttaessa työmatkoista kaikkien kohdalla joukkoliikennevälineiden käyttäminen ei ole mahdollista. Monessa työssä tarvitaan esimerkiksi työkaluja, joita on mahdotonta kuljettaa ilman autoa.

    Meidän helsinkiläisten on huomioitava myös se että tänne on asiaa myös ulkopaikkakuntalaisilla. Helsingissä on monen muualta tulevan työpaikka. VR:n maine ei ainakaan kannusta junan käyttämiseen. Helsingissä asuminen on kallista eivätkä kaikki halua tai mahdu pääkaupunkiseudulle. Kimppakyyti on hyvä vaihtoehto.

    Autoteollisuus on tehnyt paljon, jotta autoilu olisi taloudellisempaa ja ekologisempaa. Moottoreiden tilavuutta on pienennetty ilman, että ajoneuvon suorituskyky on muuttunut olemattomaksi. Mainitsemisen arvoisia ovat myös saavutukset kuten hybridit, sähköautot ja muut  innovaatiot.

    Liikennesuunnittelun tulisi tehdä oma osuutensa. Kaupunkien infrastruktuurin pitäisi tukea sujuvaa liikennettä. Se että liikenne puuroutuu, tiet ruuhkaantuvat ja ajoneuvot seisovat paikoillaan moottori käynnissä, ei palvele kenenkään etua. Ei autoilijan, ei kävelijän, ei päättäjän eikä ilmaston.

    Sujuva liikenne puolestaan olisi hyödyllistä kaikkien kannalta. Se säästää aikaa, rahaa ja hermoja, mutta myös ilmastoa. Liikenteen ollessa soljuvaa on saastuttaminenkin luonnollisesti vähäisempää.

    Ennenkuin tulot autoilustakin ohjautuvat Viroon, pitää liikkennesuunnitelussa ottaa huomioon, että jollain täällä tulevaisuudessakin ajellaan. Ympäristöystävällisillä ja nykyistä paremmin toimivilla innovaatioilla on yhtä turhauttavaa ja turhaa pysähtyä turhaan.

    pressikuvat-1-24

    Olli Juntunen

     

  • Hyvinvointi hyödyttää taloutta

    hyvinvointi
    Kuva: Veera Visuri

    Tutkijoiden mielestä hyvinvoinnin vaikutus talouteen on myönteinen ja se tulisi ottaa huomioon päätöksenteossa. Tämä käy ilmi tuoreesta tutkimuksesta, jossa arvioidaan kehittyneiden yhteiskuntien hyvinvointiongelmia ja -mahdollisuuksia.

    ”Hallitusten pitää ottaa oppia hyvinvointitutkimuksesta niin talouspoliittisessa päätöksenteossa kuin vanhustenhuollossakin –  ja se kannattaa.” Tätä mieltä on kanadalainen taloustieteilijä John F. Helliwell. Hän on  yksi vuosittaisen YK:n onnellisuusraportin kirjoittajista.

    Helliwellin mielestä poliittisia toimenpiteitä arvioidaan liikaa kustannus-hyötyanalyysin kautta. Politiikan sosiaaliset ja hyvinvointivaikutukset tulisi ottaa paremmin huomioon, sillä niillä on vaikutusta  myös talouteen.

    Hyvinvoinnin lisääminen julkisella sektorilla voidaan Helliwellin mukaan toteuttaa yksinkertaisilla toimenpiteillä, kuten ottamalla vanhukset mukaan palvelutalon sisustuksen suunnitteluun.  Näin tehtiin Britannian Exeterissä ja vanhusten lääkärikäynnit vähenivät. Vanhusten sosiaaliset kontaktit sekä tyytyväisyys lisääntyivät.

    Well-being and beyond  –kirjan julkistamistilaisuus on Helsingissä 9.4., jolloin Helliwell on itse paikalla. Kirja on Sitran ja New Economics Foundationin kanssa toteutetun tutkimuksen tulos. Tutkimuksessa käsitellään uudenlaisia hyvinvointiin liittyviä ongelmia sekä mahdollisuuksia,  ja julkaisu pyrkii kokonaisvaltaisemman hyvinvoinnin ymmärtämisen  kasvattamiseen.

    ”Niillä työpaikoilla, joilla luottamus johtoon kasvaa kymmenpisteisellä asteikolla vain yhden pisteen, on sama vaikutus tyytyväisyyteen kuin yli 30 prosenttia korkeammilla tuloilla. Silti niin julkisen ja yksityisen sektorin työpaikoilla 30 viime vuoden aikana tuloerot ovat kasvaneet ja luottamus on vähentynyt”, Helliwell kirjoittaa Well-being and beyond  -julkaisussa.

    Teksti: Olli Juntunen

  • Yömetrolle toivotaan jatkoa

    ollin_gallup4

    ”Aivan loistava juttu.” Kaksi tuntia normaalia myöhempään viikonloppuöisin kulkeville metrojunille löytyy kannatusta ainakin Helsingin Hakaniemestä. Kokeilu alkoi viime vuoden marraskuun puolessa välissä ja loppuu kesäkuun puolessa välissä.

    Helsingin seudun liikenteen (HSL) selvityksen mukaan yömatka tulee kalliimmaksi kuin päivämatka, vaikka mukaan laskettaisiin yöbussien vähentyneestä käytöstä koituvat säästöt. Yömetrokokeilu on vähentänyt Itä-Helsinkiin kulkevien bussilinjojen matkustajamääriä noin tuhannella hengellä yötä kohden.

    Eniten matkustajia yöjunissa on ollut pikkujoulukaudella. Silloin matkustajia oli enimmillään 6000 yössä. Tammikuussa matkustajia oli puolet vähemmän ja helmikuussa parhaimmillaan 4400. Liputtomien määrä on ollut muutaman prosentin korkeampi kuin päiväliikenteessä ja järjestyshäiriöitä on ollut normaalia enemmän, mutta vakavilta kahakoilta on toistaiseksi vältytty.

    Hakaniemessä haastatellut ohikulkijat antoivat yömetrokokeilusta positiivista palautetta.

    1. Mitä mieltä olet yömetrokokeilusta ylipäänsä?
    2. Näetkö jotain huonoa siinä, että metrot kulkevat viikonloppuisin kaksi tuntia pidempään?
    3. Toivotko, että vielä kokeilun jälkeen metrot kulkisivat myöhempään?

    Martti Saloollin_gallup1
    1. Mä en oo hirveesti sitä käyttänyt. Oon pari kertaa sitä käyttänyt. Mä oon ennen asunut Itä-Helsingissä, et niinä aikoina olisi ollut hyödyllinen.
    2. Mun mielestä se on hyvä juttu. Ulkomailla, suurkaupungeissa se tuntuu olevan ihan normi, että metrot kulkee myöhään.
    3. No miksei? En tiedä mitään talouslukuja, että paljon se maksaa. Ideana se on hyödyllinen. Itähelsinkiläiset pääsee käymään kaupungissa iltaisin. Ilman muuta hyvä juttu.

    Lari Hokkanenollin_gallup2
    1. Aivan loistava juttu, et onhan sitä odotettu. Pääsee helposti itään, vaikkei se itseä niin paljoa hyödytä kun asun keskustassa.
    2. Tietty siinä on mahdollisuus aika suuriin järjestyshäiriöihin. Vois mennä arkisinkin ja ehkä vähän myöhempään.
    3. Joo, ehdottomasti.

     

     

    Saana Haikarainenollin_gallup3
    1. Ihan toimiva se on ollut. Ei siellä ole mun mielestä ainakaan mitään järjestyshäiriöitä ollut.
    2. Ei sillä oikeestaan oo mitään mitään haittapuolia.
    3. Tottakai. Siitä hyötyy kaikki et julkiset kulkee pidempään.

     

     

     

    Teksti: Olli Juntunen
    Kuvat: Josefiina Väänänen

  • Operaatio Libanon

    ”Kun on kerran tarjottu mahdollisuus niin täytyyhän se käyttää hyväksi. Vois myöhemmin harmittaa jos ei käyttäis. Pääsee näkee vähän erilaisia ihmisiä ja maailmaa vähän toiseltakin puolelta. Saa auttaa ihmisiä ja maksetaanhan siitä hommasta palkkaakin ja näyttää papereissa hyvältä”, Aaro Kaasinen (21v.) kertoo mikä häntä motivoi lähtemään rauhanturvaajaksi. Nuori sotilas lennätetään Libanoniin toukokuun lopussa puolen vuoden palvelukseen.

    Varusmiespalveluksensa Porin prikaatissa kansainvälisissä valmiusjoukoissa suorittanut Aaro palvelee Libanonissa kersanttina. ”Valitettavasti joutuu palvelusarvoa alentamaan. Ensikertalaisen on hankala saada mitään upseerin tehtäviä ulkomailla”, varusmiespalveluksesta vänrikkinä kotiutunut sotilas selvittää.

    Ennen varsinaista lähtöä Libanoniin Aaro suorittaa puolustusvoimien C-ajoluvan noin viikon mittaisessa koulutuksessa Säkylässä, Porin prikaatissa. Vasta sen jälkeen  alkaa varsinainen koulutus operaatiota varten. Lähtö Libanoniin tapahtuu viimeistään 27.5.

    ”Mehän oltiin nyt tossa kansainvälisessä valmiusjoukkokoulutuksessa ensimmäiset pioneerit, jotka koulutettiin noihin hommiin.” Pioneerijoukkueen vahvuus on noin 30 sotilasta, joista joukkueenjohtajat ja ryhmänjohtajat ovat kantahenkilökuntaa eli puolustusvoimilla vakituisessa virkasuhteessa toimivia henkilöitä. ”Suurin osa siit joukkueesta, jonka kanssa lähtee nyt palvelemaan on niitä omia inttikavereita. Se on ihan kivaa, et pääsee tuttujen kavereiden kans vähän eri ympäristöön tekemään.”

    Libanonissa puolen litran olut maksaa noin euron.
    Libanonissa puolen litran olut maksaa noin euron.

    Libanonin YK-johtoisen UNIFIL -operaation kolme keskeisintä tehtävää ovat valvoa YK:n määrittämää sinistä linjaa, tukea Libanonin asevoimia ja avustaa Libanonin väestöä.

    Pioneerijoukkue kuuluu tukikomppaniaan. ”Nimensä mukaisesti tukikomppania tukee muiden yksiköiden toimintaa siellä. Koko pioneerijoukkueella on valmius EOD-tehtäviin. Eli meillä on mahdollisuus raivata sieltä mahdollisesti löytyviä räjähtämättömiä ampumatarvikkeita ja miinoja joita sinne on voinu jäädä”, Aaro selittää joukkueen tehtävistä. Vapaa-aikaa voi viettää esimerkiksi saunoen, kuntoillen tai pleikkaria pelaten.

    Rauhanturvaajille maksetaan veronalaista kuukausipalkkaa, joka alimmillaan on 2120,17 euroa ja parhaimmillaan 7031,82 eurosta ylöspäin. Vaativimmissa tehtävissä palkka määritellään erikseen. Sen lisäksi maksetaan verovapaata päivärahaa, joka on operaatiokohtaista. Libanonissa se on 50 euroa. ”Käytännössä mä saan melkeen tuplattua mun nykyset tulot. Vaatteet, ruoka ja ylläpito on ilmasta. Ei siel oikein rahaa saa kulumaan mihinkään.”

    Rauhanturvaajana Aaro voi jopa tuplata omat tulonsa.
    Rauhanturvaajana Aaro voi jopa tuplata omat tulonsa.

    ”Suomalaisilla on tosi hyvä maine siellä.” Suomalaiset pyrkivät olemaan avuliata eivätkä esimerkiksi osoittele aseillaan turhaan. ”Paikalliset tykkää siellä suomalaisista kun suomalaiset pyrkii olemaan niinku kavereita.”

    Aaro toivoo, ettei varsinkaan itselle tai kavereille satu mitään ikävää, mutta korostaa, että kaikkeen pitää olla valmistautunut: ”Sitä vartenhan meidät koulutetaan.” Kyseisellä alueella hän kuitenkin pitää esimerkiksi ampumavälikohtausten sattumista epätodennäköisenä.

    ”Jos se menee ihan perseelleen niin eihän ne ees ota mua sinne uudestaan, mutta toivotaan, et menee ihan hyvin.” Tavoitteena on ensimmäisen puolen vuoden pestin jälkeen solmia vuoden sopimus. ”Jos vuoden palvelee niin sielt on mahdollista tuoda se kuuluisa auto. Mun mielestä se on joku 13 500 euroa mitä voi saada veroalennusta.”

    Aaro suunnittelee säästävänsä tulevasta palveluksesta ansaitsemiaan rahoja, mutta suunnitteilla on myös ulkomaanreissu. ”Pitää ostaa moottoripyörä ja lähetään kaverin kans vähän Eurooppaan ajelee.”

    Teksti: Olli Juntunen

    Kuvat: Simo Pukkinen

  • Kevät ja skeittaus

    Ilmastonmuutoksen aiheuttaman otsonikerroksen ohentumisen ja kasvihuoneilmiön ansiosta on ilmaston lämpeneminen mahdollistanut kevään poikkeuksellisen aikaisen tulemisen ja menemisen.

    Aurinko antaa energiaa ja lämpenevä sää suorastaan kutsuu harrastamaan. Harrastuksia on monenlaisia, mutta asfaltin ollessa kuiva skeittaus on keväisistä harrastuksista viilein.

    Ville Kirves (vas.) ja Joni Kiiskelä (oik.) nauttivat keväästä vielä viime viikolla.
    Ville Kirves (vas.) ja Joni Kiiskelä (oik.) nauttivat keväästä vielä viime viikolla.

    Spraymaaleilla koristeltu Kalasataman skeittipuisto on mainio paikka harrastaa rullalautailua. Kalasataman Suvilahdessa sijaitseva ”parkki” on rakennettu kestävästä betonista talkoovoimin.

    Skeittipuistojen betonirakentaminen tuntuu olevan nykypäivää. Viime vuonna Vuosaareen valmistui kokobetoninen skeittipuisto. Kalasataman skeittipuisto puolestaan ei ole vielä valmis. Rakentaminen jatkuu ja ”parkille” varatusta tilasta on vielä reilusti yli puolet käyttämättä.

    Pitkä, märkä ja joskus kylmä Suomen talvi ja takatalvi koettelevat puurakenteita ja niitä onkin jatkuvasti korjailtava. Joskus tapahtuu niin, että vanerista rakennettu skeittipuisto muuttuu jossain vaiheessa vaaralliseksi skeitata kaikkine törröttävine ruuveineen ja lahoine reikäisine osineen.

    Joni Kiiskelä ja fs tailslide
    Joni Kiiskelä ja fs tailslide

    Betoni on kovaa eikä siihen kolauta miellellään takaraivoa, mutta on merkittävästi käytännöllisempi ratkaisu kuin vaneri, varsinkin Suomen olosuhteissa.

    Suomen olosuhteet ovat haastavat, eritoten rullaulautailun ja muiden vähemmän talvisten harrastusten ystäville. Takatalven aiheuttamaan masennukseen helpotusta tarjoaa esimerkiksi murtomaahiihto. Kunnon endorfiinipöhinän takaa pitkä ja loskainen hiihtolenkki.

    Teksti: Olli Juntunen

    Kuvat: Simo Pukkinen

Köpa Cialis på nätet Sverige Köpa viagra på nätet utan recept Comprar levitra por internet Viagra kopen Nederland Osta Cialis Suomi Comprar Priligy sin receta Comprar Priligy sin receta Kjøpe Viagra reseptfritt på nett i Norge