• Kokemuksia linnan juhlien kulissin takaa

    Niille, jotka eivät tiedä kuka olen snadi briiffi lienee pakoillaan. Olen ompelijamestari Paula Malleus ja pitkän linjan vaatetusalan ammattilainen – 22 vuotta takana tätä hommaa eli vaatteita. Olen luotsannut yli 12 vuotta kiertotalouteen ja uusiotuottamiseen erikoistunutta Remake Ompelimoa Helsingissä. Yrittäjä taipaleeni on ollut pitkä ja sanoisinko kivikkoinen. Pioneeri työssä kun ollaan – koen olevani loputtoman vakuuttelun tiellä. Olen tehnyt suurimman osan urastani asiakaspalvelutehtävissä – tilaustöiden parissa – on ne sitten olleet korjausta tai mittatilausta. Meillä Remakella pohjataan pääosin kierrätysmateriaaleihin, mutta toisinaan teen asiakastöitä myös muilta lähtökohdilta.

    Haluan tällä kirjoituksella kertoa siitä mitä tapahtuu niin sanotusti esiripun takana, sillä tämän vuoden #linnanjuhlat2019 prokkis oli minulle kertakaikkisen huimaa menoa alusta loppuun. Ensimmäiset asiakkaat tipahtivat pöydälle heti kutsujen saavuttua perille ja siitä lähti neuvottelut käyntiin. Yksi puku meillä oli ollut jo työn alla siinä hetken, mutta pian päästiin liikenteeseen kaikkien kanssa… ja sitten tuli vielä yllätys puku parisen viikkoa myöhemmin – vain pari viikkoa ennen juhlia. Aika harvoin tekijät jakaa omia tuntemuksiaan ja oivalluksiaan pukujen teosta, mutta minäpä olen aina tehnyt kaiken vähän omalla tavallani ja tässä teen taas niin.

    Kuvat: Josefiina Turkulainen ja Aino Ahola

    Olen tässä koittanut elpyä jokusen päivän tästä kaikesta. Ennen varsinaista juhlapäivää sitä vajoaa jonkinlaiseen automaattiohjaukseen ja sellaiseen keskittymisen tilaan, mihin oikeastaan ei mahdu muuta kuin pukuihin liittyvät prosessit ja tiimiläisten kanssa sovitut aikataulut. Kaikki häiriöt ja epämääräisyydet häiritsevät tällöin kokonaisprosessia tavoilla, joita on todella vaikea selittää jos tätä ei ole itse kokenut. Näin kävi tänäkin vuonna. Varoitin tiimiä, että nyt lähdetään kohden sellaisia viikkoja jolloin toleranssi epämääräisyyteen tulee tippumaan lähelle nollaa ja että tulen puuttumaan siihen normaalia napakammin – saivat tästä myös osakseen ainakin jossain määrin. Lopulta kaikesta selvittiin kuitenkin ilman turhaa mielipahaa ja kunnialla.

    Näin jälkikäteen olen pohtinut todella paljon sitä miten ihmeessä tunnun, joka kerta näiden ”huimien seikkailujen” jälkeen putoavan tyhjään monttuun – toki kyseessä on myös uupumus ja väsymys – ymmärrän sen. Jotenkin laittaa tänä vuonna vaan erityisesti miettimään omaa tekemisen laatua. Se on selvästi näin 22 vuoden tekemisen jälkeen taas noussut uudelle tasolle. Se omaa enemmän hallintaa ja luottamusta prosessiin. Tämä vakaus jättää tilaa pienimpienkin impulssien vastaanotolle, joka taas ohjaa tuotantoa kokonaisuudessaan jouhevasti ja ilman turhaa hampaiden kiristystä. Silti – kaiken tämän mielettömän unenomaisen neljän viikon projektin jälkeen on edessä jälleen arki ja se fakta, ettei normaali työnkuvani ompelimossa ole lähelläkään tätä luovuuden ilotulitusta.

    Kuvat: Aino Ahola, Koti puhtaaksi ja Remake

    Musana tänä vuonna toimi UNKLE niminen artisti albumillaan Lost highway. Musiikki on mulle tehdessä tosi tosi tärkeätä – tämän levyn kanssa mentiin pariinkin ”syvään yöhön” tai deep nighttiin kuten itse sanon. Syvä yö tarkoittaa sitä kun työpäivä on aloitettu ehkä siinä kympin aikaan aamupäivällä ja yhtäkkiä kello lyö ilta kymppiä ja edelleen edessä oleva matka tyytyväisyyden pisteeseen on pitkällä edessä olevien tuntien päässä. Tässä kohtaa on syytä myös sanoa, ettei tämä suinkaan ole surkea asia, vaikka monesti sitä minulle kauhistellaankin ulkopuolisten toimesta. Näin ei siis suinkaan ole, vaan yleensä aina syvään yöhön meno tarkoittaa myös suunnattoman voimakasta halua ja visiota tehdä – ja silloin järki ja normit on syytä sysätä pois tieltä ja antaa virran viedä. Joskus harvoin se virta vie mukanaan niin pitkään, että heräät ompelimon karvalankamatolta nenä tiputtaen vedosta vettä.

    Kaikkien asiakkaiden kanssa päästiin liikkeelle upeasti ja itse prosessit etenivät kauniilla kaarella alusta loppuun. Toki jotain kriisiytyksiä ilmeni, mutta niistä selvittiin yhteisellä kärsivällisyydellä ja tarmolla. Osa puvuista valmistui jo ennen juhlia tai tuli hiontavaiheeseen hyvissä ajoin. Puvun luomisprosessia minulta kysytään melkoisen useinkin, että miten se menee… ja sanon aina, että jokainen prosessi on erilainen. Läpimalkaisesti tuumattuna prosessi etenee tiedustelusta ja alustavasta hinta keskustelusta referenssi -eli esimerkkikuviin, jotka asiakas toimittaa havainollistaakseen monesti todella piilossakin olevia toiveita – jossain tapauksissa myös pelkoja. 

    Kuvat: Josefiina turkulainen ja Remake

    Tämän jälkeen prosessi etenee aloituspalaveriin missä puvun linjaukset, materiaalit ja aikataulu lyödään lukkoon sekä otetaan mitat. Tästä eteenpäin edetään vähän puvun vaatimalla tavalla. Joskus tehdään pohjapuvusta protoa, joskus lähdetään veistelemään ihan vaan rakennetta nukella, joka tapauksessa edetään kohden ensimmäistä sovitus kertaa, jonka tarkoituksena on saada meidät tekijät kartalle siitä että kaikki tehdyt suunnitelmat pitävät kutinsa. Ennen valmistumistaan pukua sovitetaan tämän jälkeen 2-4 kertaa, joista viimeinen on ns. hiontasovitus, jolloin puku saattaa olla valmis tai ainakin lähes valmis. 

    Meillä panostetaan myös pukujen lisäksi tyyliin kokonaisuudessaan sisältäen puvun, meikin sekä hiukset sekä laukun. Tämän lisäksi mietitään miltä asiakas näyttää jo sisään mennessään, sillä kuvaajia on myös ulkopuolella. Tänä vuonna tämä tärähti huippuunsa, kun asiakkaamme asteli  linnaan mun ideoimassa moppiturkissa. Tästä päästäänkin vielä mielenkiintoiseen seikkaan eli viestintään! Kun olemme useina vuosina tehneet jo pukuja olen tullut tulokseen, että mikäli puvuille mielii näkyvyyttä on se Parhaiten saavutettu sillä, että puvuista on alettu ”vuotaa” kuvia ja tietoa eteenpäin medialle jo ajoissa ja tänä vuonna tämä vietiin todella pitkälle otattamalla kunnolliset kuvat puvuista mahdollisimman aikaisessa vaiheessa!

    Kiitos kaikille mukana olleille: Myra, Santtu, Rauha, Pia, Sera Heta,Mari, Tapojärvi, Saana, Henkka, Kotipuhtaaksi, Mai, Jatkumo Ry, Kansallismuseo, Pure waste, Kalevala koru, Josefiina, Aino, Satu M., ja varmasti iso liuta kaikkia muitakin!

    Kuvat: Satu Malin ja Remake
  • AjankohtaistaHaastattelutVideot

    Jousia Tuonenjoki – henkilö, joka ei ole mies tai nainen

    Mitä tapahtuu ihmisessä, joka ei koe istuvansa mihinkään sukupuoli roolitettuun muottiin? Mikä johtaa siihen ettei ihminen enää halua tulla määritellyksi normien mukaan, vaan päätyy ilmaisemaan itseään muunsukupuolisuuden kautta.
    Paula Malleus koosti monipuolisen video ja audio aineiston pätkäksi, joka vastaa tähän Jousia Tuonenjoen tarinan kautta.

    Toimittaja ja videomateriaali: Paula Malleus
    Kuvat: Aino Ahola

    Lisää toimittajasta: https://www.paulamalleus.com/

    Kommentit pois päältä artikkelissa Jousia Tuonenjoki – henkilö, joka ei ole mies tai nainen
  • Mitä tapahtui Suomen tekstiiliteollisuudelle?

    Paula Malleus kävi haastattelemassa Sari Karjalaista, joka on pitkän linjan Tekstiili – ja muotialan ammattilainen ja moniosaaja. Vaikka Sari on viimeisen vuosikymmenen vaikuttanut koulutuksen puolella on hänellä laaja näkemys siitä, mitä todella tapahtui vaatetusteollisuudellemme ennen 90-luvun lamavuosia – vai tapahtuiko jotain jo ennen sitä !?
    Kuva: Mirkku Merimaa

    Lisää toimittajasta: https://www.paulamalleus.com/

    Kommentit pois päältä artikkelissa Mitä tapahtui Suomen tekstiiliteollisuudelle?
  • Dragkingeys – pelkkä hahmo vai uusi minä

    Kuva: Aino Ahola

    Vuoden 2016 alussa neljääkymmentä ikävuottaan lähestyvä kahden lapsen vanhempi – Jousia Tuonenjoki joutui kohtaamaan oman rajallisuutensa. Avioliitto alkoi natista liitoksissaan ja elämäntilanne kokonaisuudessaan muuttui sellaiseksi ettei kertakaikkiaan energiaa enää riittänyt mihinkään yrittämiseen. Imusolmukesyöpä vei mennessään hiukset, kulmakarvat ja ripset sekä kokemuksen omasta naiseudesta. Mutta, mikä johtaa ihmisen sukupuolisuuden tuolle puolen?

    Jousian identiteetti lähti muuttumaan pohjamutia myöten ja aiempi naiseksi itsensä määrittelemä olento häipyi kuin usva uuteen aamuun sen sijaan alkoi matka kohden uutta olemisen muodon kokemusta. Vähänpä hän tiesi, että tällä matkalla muuttuisi paljon muutakin kuin kokemus sukupuolesta.

    En voinut uskoa, että olisin niin pinnallinen, että naiseuden kokemukseni olikin niin pienestä kiinni, Jousia tuumaa. 

    Oman rajallisuuden kokemuksen kautta Jousia heräsi myös siihen, että oli toivonut kuolevansa oikeastaan koko elämänsä. Pinnan alla oli paljonkin muhinut huomiotta jätettyjä asioita, joita Jousia oli pyrkinyt vain peittämään kaikella siihen astisella toiminnallaan.Nyt sairauden myötä Jousia löysi voimakkaan halun elää ja myös löytää itsensä uudelleen. 

    KOHDEN UUTTA MINÄÄ
    Jousian elämä painui melko synkäksi murrosiän alkumetreillä – kun oma identiteetti  ensimmäisen kerran muuttui. Tähän saakka hän oli saanut elää vapaana sukupuolisuuden kokemuksesta, mutta nyt Jousia valittiin poikien joukkueisiin aina ensimmäisenä tytöistä. 

    Minulla on ollut hyvin voimakas sukupuolettomuuden kokemus lapsesta saakka, olin one of the guys – toteaa Jousia muistellesaan nuoruuttaan ennen kuin tämäkin kokemus muuttui  osaksi historiaa.

    Eikä aikaakaan kun näin kävi. Yläasteella hän sai kuulla, että hän näytti liikaa pojalta. Lukiossa Jousia saavutti yllättäen naisellisempia muotoja – tuli rinnat ja tukkakin oli kasvanut pitkäksi. Yhtäkkiä samat tyypit, jotka oli kiusanneet olivatkin kiinnostuneita – tämän hän koki täysin halpamaisena. 

    Kuva: Aino Ahola

    2008 Jousia toimi hevibaarissa esitanssijana ja tämän myötä ihastui esiintymisen tuomaan voimaantumisen tuntuun. Tuona vuonna Jousia törmäsi myös burleskiin, mutta kului monta vuotta ennenkuin hän esitteli ensimmäisen kerran lavalla hahmonsa Venomous Demice. Naishahmo, josta toksisuus valui ulos samettisen kitkeränä nektarina. Esiintyminen myös huojensi koko ajan voimakkaammin kehokuvan häiriötilaa, joka ilmeni aina vain pahenevana ahdistuksena naisellisia piirteitä kohtaan.  Lavalla olo huojensi ja  voimaannutti ja oli joka kerta upea kokemus ja hän nautti siitä suunnattomasti.

    HERRA NIMELTÄ BLUT

    Pitkällisen ja hitaan prosessin tuloksena kesällä 2016 imusolmukesyövän uuvuttamana Jousia kohtasi oman tukahdutetun miespuolensa, jonka nimeksi tuli Blut.

    Syntyi ihmisusimainen ja raadollinen mieshahmo, josta löytyi konkretisaatio ja apu monien ikävien kokemusten ja “solmujen” avaamiseen. Blutin myötä Jousia antoi itselleen myös luvan kokea vihaa ja muita tukahdutettuja negatiivisia tunteita, jotka oli sysännyt itsensä ohi ja jonnekin piiloon koko elämänsä. Kaikenlaisten reaktioiden aikaansaaminen oli Jousialle elähdyttävää ja Blutin kulmikas ja oikukas, mutta samalla oudon hauska olemus loi Jousialle pelottoman olon, jollaista ei koskaan aiemmin ollut kokenut.

    Kuva: Aino Ahola

    Blutin hahmoon siirtyminen entisen burleski hahmon Venomous Demicen sijaan saatteli Jousian Dragkingeyden uusille ulottovuuksille ja kohden omaa miehistä sisimpää, joka kutsui aina vain voimakkaamin.

    Koen, että vapaudun dragia tehdessä, mutta silti syöpä oli minulle ultimaattinen vapauttaja – se pakotti minut ymmärtämään että minulla on ollut huono ja masentunut olo koko elämän ja oli aika alkaa elää, Blut johdatti minut tälle tielle, toteaa Jousia. 

    Kävi ilmi, että Blutin hahmo oli yleisön ärsytys hermoja kutkuttava ja ettei miehille tai heidän stereotypioilleen saanut nauraa. Etenkin alkuvaiheessa Blutin hahmon ollessa ennemmin uhkaava kuin hauska, reaktiot olivat toisinaan kovinkin torjuvia. 

    Yleisö ei meinannut kertakaikkiaan sulattaa tai ymmärtää Blutin hahmoa, jotenkin naiseksi pukeutuva seksuaallisuuttaan kukoistava olento on hyväksyttävämpi kuin mies, joka huumaa samalla tavalla, Jousia tokaisee.

    Kaiken kaikkiaan Blutin hahmo ottaa paikkansa tietynlaisena veden jakana- joko sitä vihataan tai siitä kertakaikkisesti huumaanutaan. Mitä pidemmälle yhteistä matkaa Blutin kanssa on tultu, on hahmo ja Jousia ikään kuin muuttuneet pikkuhiljaa yhdeksi –  Blutin hahmo on pehmeämpi ja sensitiivisempi.

    Blut on tuonut Jousialle rauhan olla juuri sellainen ja tasan sen sukupuolinen kuin sisäinen kokemus kertoo. Kyse onkin puhtaasti itsensä kaikkien puolien hyväksymisestä. Hahmonsa kautta Jousia on saavuttanut kokemuksen omasta miehisyydestään ja oivaltanut, että jokaisen täytyy ilmaista itseään kuten juuri hänelle tuntuu luontevimmalta. Jousia kokee itsensä tällä hetkellä transmaskuliisena muunsukupuolisena henkilönä ja sisäisessä kokemuksessa totuttelee edelleen miehenä olemisen maailmaan.

    Toimittaja: Paula Malleus
    Kuvat: Aino Ahola

     

  • Rauha Halko – mielestä musiikkiin

    HEOn RTV-luokan opiskelija Paula Malleus haastatteli naisräppäri Rauha Halkoa. Mistä biisit kumpuaa ja miten oma mielenterveys voi olla voimavara ja inspiraation lähde. Kuuntele tästä alta Rauhan haastis…

    Kommentit pois päältä artikkelissa Rauha Halko – mielestä musiikkiin
  • Ympäristöarvot näkyvät tänäkin vuonna linnan juhlissa

    Kuva: Josefiina Turkulainen

    Suomalainen kaivos- ja tehdaspalveluiden erikoisosaaja, kiertotalouden edelläkävijän Tapojärvi Oy:n toimitusjohtaja Mari Pilventö saapuu juhliin näyttävässä kierrätysfarkkuasussa, joka säästää enemmän vettä kuin yksi ihminen kuluttaa vuodessa*.

    Tänä vuonna Torniossa koettiin yllätys kun postilaatikosta pilkisti erikoisen näköinen kirjekuori. Postia, jota kukaan ei osaa odottaa, mutta ne harvat jotka sen saavat yllättyvät varmasti – kutsu linnanjuhliin.

    – Olihan se melkoinen yllätys, kyllä siinä käytiin koko kirjo tunteita läpi, tuumaa Pilventö – jolle juhliin pääsy on ollut pitkäaikainen toive.

    Pilvennön yritys voitti tänä vuonna arvostetun vuoden yrittäjäpalkinnon ja sai sitä myöten myös kutsun linnanjuhliin. Kiertotalouden edelläkävijänä toimiva yritys vähentää ilmaston kuormitusta ja säästää neitseellisiä eli luonnosta saatavia materiaaleja ja tätä teemaa tullaan myös noudattamaan linnan juhliin valitun puvun ideologiassa.
    Pilvennön yritys toimii teollisen kiertotalouden sekä kaivos- ja tehdaspalveluiden parissa. Yritys panostaa tällä hetkellä etenkin kiertotalouteen ja tekee tiivistä yhteistyötä terästeollisuuden ja kaivosten kanssa. – tavoiteenamme on näyttää esimerkkiä ja uutta suuntaa koko kaivosalalle.

    – 65-vuotisen toimintamme aikana tämä on ollut meille oikeastaan yksi tärkeimmistä asioista, Pilventö toteaa.

    Marin päällä tullaan näkemään kuluttajan ylijäämäfarkuista uusiotuotettu puku, joka ei kuluta luonnonvaroja vaan tuotantotapansa takia säästää niitä. Puvun laskennallinen makean veden säästö nousee farkussa uudelleen käytetyn puuvillan takia huimiin lukemiin. Tämä puku on säästänyt 60.000 litraa makeaa juomavettä.
    Puvun suunnittelusta ja toteutuksesta vastaa useana vuonna pukuja kekseliäitä linnaan loihtinut ompelijamestari ja kiertotalouden pioneeri Paula Malleus, jonka uusiotuotettua kädenjälkeä tullaan tänäkin vuonna näkemään linnan juhlien humussa useamman puvun toimesta.

    Toimittaja: Paula Malleus 
    Kuvat: Josefiina Turkulainen

    Kuvaaja: Josefiina Turkulainen
    Kuvaaja: Josefiina Turkulainen
    Kuvaaja: Josefiina Turkulainen

     

cialis kopen online Köpa Viagra på nätet i Sverige Osta Viagra Priligy kaufen ohne rezept Køb Cialis på nettet Danmark Køb Viagra uden recept Danmark Köpa Cialis säkert på nätet Sverige