• Elokuvateattereiden on kehityttävä jatkuvasti

    Heini Nevalainen nauttii elokuvien katselusta vaatimattomimmiltakin kankailta.
    Heini Nevalainen nauttii elokuvien katselusta vaatimattomimmiltakin kankailta.

    Elokuvien kehittyessä myös elokuvateattereilta vaaditaan jatkuvaa jalostautumista. Helsingin Sanomat uutisoi, että Ruotsin Tukholmaan ollaan rakentamassa jättimäinen kauppakeskus, jonka elokuvateatterin valkokankaan koko on jopa 240 neliömetriä. Kuvaa markkinoidaan Pohjoismaiden suurimpana, joten Helsingin Tennispalatsi on menettämässä maineen suurimmasta valkokankaasta.

    Solnaan rakennettavan elokuvateatterin valkokankaan koko tulee olemaan 240 neliömetriä, eli se on selvästi lentopallokenttää isompi. Finnkinon Tennispalatsin valkokangas on puolestaan 184,8 neliötä.

    Tennispalatsin edustalla ystäväänsä odottelee innokas elokuvissa kävijä Heini Nevalainen, 28. Nainen ei koe, että Suomeen tarvittaisiin isompia valkokankaita.

    ”Jalkatilaa saisi olla enemmän”, Nevalainen kommentoi parannusehdotuksista.

    Elokuvateatterikokemukseen vaikuttaa valkokankaan koon lisäksi luonnollisesti monia muitakin asioita. 3D-elokuvissa arvostelun kohteena on usein katseluun tarvittavat lasit. Pitkien elokuvien aikana lasit painavat katsojien kasvoilla.

    ”3D elokuvissa lasien käyttö on hankalaa, jos on itsellä silmälasit”, Nevalainen arvostelee.

    teksti: Pauli Loukola

    kuva: Simo Pukkinen

  • Töitä ihmisten tulevaisuuden puolesta

    Nasima Razmyar haluaa olla mukana rakentamassa EU:n tulevaisuutta.
    Nasima Razmyar haluaa olla mukana rakentamassa EU:n tulevaisuutta.

    ”Rohkeutta vaikuttaa inhimilliseen työelämään”, toivoo Sosialidemokraattien eurovaaliehdokas Nasima Razmyar. ”Nuorisotakuu on saatava toimimaan Euroopan unionin jäsenmaissa, ja suomalaisten pitäisi kotouttaa maahanmuuttajia tehokkaammin.”

    Razmyar, 29, päätti pyrkiä Euroopan parlamenttiin, koska hän kokee saaneensa hyvää oppia ja kokemusta kolmen vuoden aikana eduskunnassa työskennellessään ensin kansanedustaja Mikael Jungnerin avustajana ja sittemmin eduskuntaryhmä SDP:n viestintäsihteerinä.

    ”Euroopan parlamentti tarvitsee nuoria, kansainvälisiä, hyvin verkostoituneita meppejä yhtä lailla kuin kaikenlaisia, mutta näitä asioita edustan hyvin”, sanoo juuri Instagramiin liittynyt Razmyar.

    Nuoren naisen tausta on kokemuksia täynnä. Razmyar on syntynyt Afganistanissa, josta perhe joutui lähtemään pakolaisina Suomeen Nasiman ollessa viisivuotias. Hän on nähnyt läheltä sotaa ja sortoa, joka on aiheuttanut palavan halun päästä parantamaan asioita.

    Vaikuttamaan Razmyar on päässytkin. Hän on toiminut laajalti erilaisissa avunantojärjestöissä. Vuonna 2010 hänet valittiin vuoden pakolaisnaiseksi tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämisestä, ja samana vuonna Razmyar osallistui Tanssii tähtien kanssa -ohjelmaan.

     Razmyaria huolestuttaa suunnaton sosiaalinen kriisi koko Euroopassa. Hän nimeää EU-parlamenttivaaleihin kolme tärkeää vaaliteemaa työntekijöiden oikeusista rauhankysymyksiin.

    Eniten poliitikko painottaa työtä ja työntekijöiden oikeuksia: ”Nuorisotyöttömyyden torjumiseksi on tärkeää se, miten nuorisotakuu saadaan toteutettua kaikissa EU:n jäsenmaissa.”

    ”Nuorisotyöttömyysprosentti on jo täällä Suomessa aivan liian korkea, puhumattakaan sitten maista joissa se on yli 60 prosenttia”, Razmyar viittaa moniin Etelä-Euroopan valtioihin.

    Toiseksi vaaliteemakseen hän nostaa ympäristöongelmat, joka on nykyiselle sukupolvelle erittäin tärkeä asia hoidettavaksi.

    ”Pitää olla vastuunkantajia, eikä vain odottaa mitä Kiina ja Yhdysvallat tekee. EU:n pitää olla edelläkävijä”, Razmyar vaatii maailman suurimmalta talousalueelta.

    ”Ei pidä asettaa ilmastoenergiakysymyksiä talouden vastakohdaksi, vaan päinvastoin hyvällä politiikalla luodaan myös työpaikkoja uuden teknologian ja vihreän talouden myötä”, hän toteaa.

    Kolmanneksi teemaksi hän nimeää rauhan ja demokratian puolustamisen. Razmyar sanoo köyhyyden, eriarvoisuuden sekä ääriliikkeiden nousun olevan uhkana EU:n rauhanrakennustehtävälle. Hän sanoo, että EU:n on puututtava eriarvoisuuskehitykseen kaikin mahdollisin keinoin. Naisen puheesta huokuu omakohtaiset kokemukset, kun hän kertoo rauhan tavoittelusta.

    ”Maanosassa on sodittu kaksi veristä sotaa ja sellaista julmuutta ei enää voi vaan tapahtua”, Razmyar toteaa selkeästi surullisin sanoin.

    Razmyarin näyttävän vaalikampanjoinnin avauksessa esiintyi muun muassa räppäri Musta Barbaari.

    ”Vaalibileet osoittivat, että minulla on laaja kannatus nuorista vanhoihin, on maahanmuuttajia, kantasuomalaisia sekä kulttuuri-ihmisiä. Antoi paljon itseluottamusta, että tämä kampanja kantaa”, Razmyar toteaa iloisesti.

    Jos hän ei pääse läpi Euroopan parlamenttiin, niin naista kiinnostaa tulevat eduskuntavaalit. Viimeksi hänen pääsynsä eduskuntaan jäi kiinni vain 60 äänestä, joten hän toivoo, että toisella kerralla kaikkien äänestävän.

    Yksi asia, jonka parissa työskentelystä Razmyar ei säästele, on maahanmuuttajien kotouttaminen.

    ”Tottakai suomalaiset voisivat kotouttaa maahanmuuttajia vielä paremmin”, hän sanoo.

    ”Nykyäänhän meillä on kotouttamisohjelma, mutta ongelmat ovat enemmän siinä, että maahanmuuttajat eivät työllisty, lisäksi edelleenkin on valitettavan paljon ennakkoasenteita.”

    ”Asioita pitää nostaa koko ajan esiin, koska tämän päivän Suomi on kansainvälinen ja pääkaupunkiseudulla joka neljäs lapsi alkaa olla syntyperältään jostain muualta kuin Suomesta”, hän kertoo.

     Mikä Nasima Razmyarista tulee isona? ”Tällä hetkellä unelmani on olla europarlamentaarikko”, Razmyar vastaa jämäkästi lähitulevaisuuden tavoitteestaan.

    KUKA?

    Nasima Razmyar, 29

    Koulutus: Ylioppilastutkinto, Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelma: HUMAK ammattikorkeakoulu 2013, Helsinki

    Luottamustoimet: SDP:n kaupunginvaltuutettu Helsingissä, SDP:n eduskuntaryhmän viestintäsihteeri, Helsingin opetuslautakunnan jäsen

    Euroopan parlamenttivaalit järjestetään Suomessa 25. toukokuuta 2014. Trombit haastattelee puolueiden nuoria ehdokkaita vaalikampanjoinnin alkaessa. Suomesta valitaan 13 europarlamentaarikkoa viisivuotiseksi kaudeksi Euroopan parlamenttiin.

    Teksti: Pauli Loukola

    Kuvat: Niko Karumaa

  • Euforiaa julkisissa

    Julkisilla kulkuvälineillä liikkumiseen yhdistetään usein huonot käytöstavat. Suomalaiset eivät osaa käyttäytyä junassa, bussissa, metrossa tai ratikassa, väitetään. Ja se on aivan totta. Useat matkustajat huutavat puhelimeen, eivät anna vanhuksille istumapaikkaa tai vievät laukullaan istumapaikan toisilta. Silti joukkoliikennevälineissä kokee mahtavia hetkiä, seuraamalla muita matkustajia.

    Hauskimpia matkaseuralaisia ovat juuri puhelimeen hölöttäjät, jotka paljastavat yksityisasioitaan avoimesti. Heidän sattumuksilleen ja kriiseilleen ei voi olla naureskelematta, vaikka vakavista asioista he saattavat puhuakin.

    Meininkiä tylsiin junamatkoihin tuovat puolestaan kännipäissään sammaltavat tai mekastavat matkalaiset. Heidän sepittämänsä tarinat ovat sivukorvalla kuunnellen hienoa nautintoa. Yllättävät äänenkorotukset tai keski-ikäisen miehen kiljuminen, kuten Kirkkonummen U-junassa sain viime torstaina todistaa, nostattaa adrenaliinia muidenkin matkalaisten verissä. Uhkaava käytös on tietenkin asia erikseen.

    Säännöllisin väliajoin julkisessa liikenteessä sattuu ja tapahtuu kohtauksia, jotka piristävät muuten niin tasaisen harmaata päivää.

    Julkisilla matkustaessa voi joka tapauksessa mokata helposti. Mielestäni turhamaisinta on rynniminen liikennevälineen ovista sisään ennen kuin kyydistä poisjäävät pääsevät ulos. Aukeavien ovien edessä toljottaminen on epäkohteliasta ja turistimaista käytöstä.

    Jäyhille suomalaisille on yleistä yrittää selviytyä matkasta puhumatta sanakaan. Hiljaisuus on rauhoittavaa monille matkan aikana, mutta ikkunapaikalta pois jäädessä olisi kohteliasta ja helppoa ilmaista aikeistaan vieressä istuvalle, eikö yrittää kiemurrella kiusaantuneesti vierustoverin yli.

    Tyypillisiä käyttäytymisrikkeitä ovat myös musiikin kuuntelu liian kovalla tai viime aikoina lisääntynyt kännykkään tuijottamisesta aiheutuva törmäily julkisissa tai niiden pysäkeillä. Yhä useammat eivät nosta katsetta näytöstään, vaikka he liikkuvat ahtaissa paikoissa ihmisruuhkissa, mikä johtaa mielestäni täysin epäkunnioittavaan törmäilyyn.

    Onnistunut suoritus joukkoliikenteessä koostuu monista paloista. Sisään astuessa kuskia olisi hyvä tervehtiä (ainakin kaukolinjan busseissa). Matkasta on helppo selvitä muita ärsyttämättä esimerkiksi näpräämällä älypuhelinta, kunhan ei pidä näppäinääniä päällä. Jotkut yhä tekevät sitä.

    Kuskia ei tarvitse mielestäni kiittää matkasta huutaen, kun nousee ulos lähibussin keskiovesta. Tämä kuulostaa junttimaiselta. Kaukolinjojen busseissa puolestaan kuljettajan kiittäminen on luonnollista, koska matka on pitempi ja ulos noustaan etuovesta.

    Teksti: Pauli Loukola

    pressikuvat-1-29

  • Äitien etu epätasa-arvoinen

    Perussuomalaisten lakialoite  on Trombitin haastateltavien mukaan epätasa-arvoinen. Avioliitossa synnyttävien äitien ei pitäisi saada eläke-etua.

    Perussuomalaisten kansanedustaja Pentti Kettunen on laatinut lakialoitteen, jonka mukaan avioliitossa lapsen synnyttäneen naisen eläkeikää alennettaisiin. Lakialoitteen on allekirjoittanut 16 perussuomalaista.

    Ensimmäisen lapsen synnytyksestä eläkeikää saisi alennettua kolmella vuodella, ja kaksi seuraavaa synnytystä alentaisi eläkeikää kaksi vuotta lisää. Näin ollen avioliitossa synnyttävä nainen voisi alentaa eläkeikäänsä jopa seitsemällä vuodella. Perussuomalaisten ehtona on kuitenkin, että toisen puolisoista on oltava Suomen kansalainen.

    Perussuomalaisten mukaan uusi laki korostaisi avioliiton merkitystä, ja parantaisi naisen asemaa.

    Lapsilisistä ei pitäisi leikata

    Lapsilisien leikkaaminen on herättänyt kiivasta keskustelua. Perinteisesti koskemattomasta edusta ei olla valmiita karsimaan helpolla. Yle uutisoi Kansaneläkelaitoksen tekemän selvityksen, jonka mukaan lapsilisän maksaminen tasasuuruisena kaikista lapsista korvaisi leikkaustarpeen. Nykyisin toisesta lapsesta lähtien maksetaan korotettua tukea.    

       

    1.Miltä Pentti Kettusen lakialoite kuulostaa?

    2.Lisääntyisikö syntyvyys avioliitossa, jos laki astuisi voimaan?                                             

    3.Pitäisikö lapsilisistä leikata

    1. Gallup_RiittaRiitta Kärkkäinen, 75

    1. Tosi tyhmältä. Ihan huuhaa juttu

    2. Kaiken kaikkiaan koko keskustelu on tyhmää. Ihmisistä ei pitäisi keskustella lesboina tai homoina. Kaikkia ihmisiä pitäisi kohdella tasa-arvoisesti mediassa ja uutisoinnissa.

    3. Ei pitäisi. Kaikki rakennemuutoksista tulevat maksut ynnä muut osuvat lapsiperheisiin, joten heiltä ei pitäisi enää leikata

    Gallup_AnuAnu Viljanmaa, 36

    1. Sinänsä hyvältä, mutta miten se kustannettaisiin. Tasa-arvon nimissä miestenkin eläkkeitä pitäisi lyhentää

    2.Mahdollisesti.

    3. Ei ensimmäisten leikattavien asioiden joukossa. Mutta kun vertaa moniin muihin maihin Euroopassa, niin Suomen lapsilisä on erinomainen asia.

    Teksti: Pauli Loukola

    Kuvat: Eeva Mäkinen

  • Trombitin jättimenestys

    Trombitin toimituksessa on pitänyt kiirettä avausviikolla.
    Trombitin toimituksessa on pitänyt kiirettä avausviikolla.

    Ensimmäisen viiden päivän suosio yllätti Trombit-verkkomedian toimituksen. Artikkeleitamme on luettu jo noin 17 000 kertaa. HEO Kansanopiston medialinjojen opiskelijoiden tuottamalla sivustolla uusia juttuja julkaistaan tiheästi.

    Eniten katselukertoja on tällä hetkellä Arla Mäen keskiviikkona julkaisemalla artikkelilla Korso – Suomen korsoin lähiö: 4367 katselukerralla. Viikon alisuorittajaksi voidaan julistaa 68 katselukerralla artikkeli Lähiöiden korjauskulttuuria tehostetaan. Kyseenalaisen kunnian saa toimittaja Olli Juntunen.

    Radiossa ohjelmaa tuotetaan kuutena päivänä viikossa. Arkipäivisin radiossa keskusteluita johtaa neljä eri juontotiimiä. Suosiota ovat nauttineet Koikkalainen Ink! -keskusteluohjelma sekä stadin kuumimpiin mätcheihin kannustava TinderBuenot.

    Kaikki Trombitissa olevat kuvat pyritään kuvaamaan kuvajournalismin opiskelijoiden toimesta. Kuvaustiimi onkin ollut erittäin työllistetty ensimmäisen viikon aikana. Kuvaajat tuottavat Trombitin nettisivulle myös omaa sarjaansa: Miten Helsinki toimii?

    Urheilutoimitus on tehnyt SM-liigan playoffseihin selviytyneen Espoon Bluesin kanssa yhteistyösopimuksen ja Bluesin kotipelit selostetaan paikan päältä radioon sekä nettiin. Tulevan lauantain pelin jälkeen urheilujournalistien tuottama kYÖpelit-keskusteluohjelma jatkaa kuumimpien urheiluaiheiden perkaamista. Viikonlopun aiheisiin kuuluu muun muassa eurojalkapallo ja NHL.  Radion taajuus pääkaupunkiseudulla on 103.1 Mhz.

    Kaiken kaikkiaan trombit.net sivustolla on julkaistu nyt noin 100 artikkelia. Korso-paikkakuntareportaasin lisäksi Pyhien Teppojen raunioilta nousee Zamorano! ja Micky Kyei-amerikkalaista jalkapalloa Porvoon ja Kalifornian välillä -kirjoituksia on luettu lähes tuhat kertaa.

    teksti: Pauli Loukola

    kuva: Minna Pekola

  • Liittovaltion vastustaja

    Simon Elo Perussuomalaisten puoluetoimistolla.
    Simon Elo Perussuomalaisten puoluetoimistolla.

    ”Suomen tai Kreikan on jätettävä euro. Liittovaltiokehitys luhistaisi Euroopan unionin”, sanoo Perussuomalaisten eurovaaliehdokas Simon Elo.

    Simon Elo, 27, on ollut yhteiskunnallisista asioista kiinnostunut jo nuoresta pitäen. Poliittista historiaa HEO Kansanopistossa ja Turun yliopistossa opiskellut Elo päätyi Perussuomalaisiin muun muassa EU-liittovaltiokriittisyyden ja ”pakkoruotsin” vastustamisen takia.

    Elo toimii Perussuomalaisten nuorten puheenjohtajana jo neljättä vuotta ja on myös Espoon kaupunginvaltuutettu. Nyt hän tavoittelee paikkaa Euroopan parlamentista.

    Mikä Simon Elosta tulee isona? ”Ulkoministeri”, hän vastaa hymyillen, mutta kertoo sen olevan luonnollisesti kiinni kansalaisten äänistä ja pääsystä aluksi Euroopan parlamenttiin tai Suomen eduskuntaan

     Elo on huolestunut eurovaluutan asemasta. Hän kannattaa Kreikan välitöntä irrottamista euroalueesta, mutta toteaa ongelmaksi, että tällä hetkellä ei ole sovittua menettelytapaa, jolla jokin maa erotettaisiin yhteisvaluutasta.

    ”Jos Kreikka pysyy mukana, niin silloin Suomen pitäisi harkita eurosta irtautumista. Tällä hetkellä euro enemmänkin haittaa kuin hyödyttää Suomen taloutta, koska se on kallis valuutta ja vienti kärsii”, Elo toteaa.

    Euroopan kansalaisten luottamus Euroopan unionia kohtaan on ollut laskussa Kreikan kriisin ja finanssikriisin vuoksi. Unionissa on muutosta ilmassa, joten tulevissa parlamenttivaaleissa voi odottaa poliittisten ryhmien välistä voimasuhteiden muutosta.

    Elo uskoo, että eurokriittisellä puolueella on mahdollisuus saada lisää valtaa Euroopan parlamentissa: ”Tavoitteena on muodostaa vaikutusvaltainen ryhmä, joka olisi kolmanneksi suurin europarlamentissa. Silloin olisimme vaa’ankieliasemassa, eli suuria päätöksiä ei voisi tehdä ilman että me jollakin tapaa pääsisimme vaikuttamaan.”

     Elo painottaa selkeästi muiden Perussuomalaisten tapaan liittovaltiokehityksen uhkaa. Perussuomalaiset pelkäävät, että EU ajautuu tilaan, jossa Suomi tai muut jäsenvaltiot eivät pysty päättämään omia kansalaisia ohjaavasta sääntelystä tai verovarojen käytöstä.

    ”EU tasolla ei pitäisi puuttua asioihin, kuten Suomen  nuorisotyöttömyyteen. Se on kansallisten parlamenttien vastuulla ”, Elo sanoo.

    ”EU:n pitää vaikuttaa asioihin joista on pakko päättää ylikansallisella tasolla. Kuten ympäristöasiat valtioiden välillä”, hän kommentoi.

    Perussuomalaiset lähtee vaalikampanjointiin 0,5 miljoonan euron budjetilla, mikä on samaa luokkaa kuin muiden Suomen suurten puolueiden panostus eurovaaleissa. Elo sanoo itse kiertävänsä  kampanjan viimeisen kuukauden aikana noin 60 eri paikkakuntaa.

     KUKA?

    Simon Elo, 27

    Koulutus: Valtiotieteiden kandidaatti.

    Luottamustehtävät: Perussuomalaisten Nuorten puheenjohtaja, Espoon kaupunginvaltuutettu, Suomalaisuuden liiton hallituksen jäsen

     

    Euroopan parlamenttivaalit järjestetään Suomessa 25. toukokuuta 2014. Trombit haastattelee puolueiden nuoria ehdokkaita vaalikampanjoinnin alkaessa. Suomesta valitaan 13 europarlamentaarikkoa viisivuotiseksi kaudeksi Euroopan parlamenttiin.

    Teksti: Pauli Loukola

    Kuva : Veera Visuri

     

     

     

     

Köpa Cialis på nätet Sverige Köpa viagra på nätet utan recept Kjøpe Cialis på nett Køb Cialis på nettet Osta Cialis Suomi Køb Viagra på nettet i Danmark Comprar Priligy por internet Kjøpe Viagra reseptfritt på nett i Norge