• Kallio pääsi hipsterimaailman kartalle

    Helsingin hoteinta kaupunginosaa hemmotellaan taas! Nyt Kallio on päässyt kansainväliselle hipsterikaupunginosien listalle. Matkailusivusto Skyscanner julkaisi 20 hipstereintä kaupunginosaa maailmassa ja Kallio on listan sijalla 14.

    Trombitin toimitus kävi kierroksella keväisessä Kalliossa.

    IMG_8400

    Auringonpaiste on saanut ihmiset ulos. Kallion perinteistä väestöä edustava Tom on ystävineen viettämässä päivää Helsinginkadun varrella. Hyväntuulisuuden ja rennon meinigin voi aistia jo kaukaa.

    IMG_8387

    Skyscannerin listalle oli nostettu Vaasankadulla sijaitseva Made in Kallio. Vuodesta 2012 toiminut tulevaisuuden tehdas on samalla työtila, kahvila sekä tehtaanmyymälä.

    IMG_8385

    Värikäs ravintolakulttuuri on myös osasyy Kallion vetovoimaan hipstereiden keskuudessa. Esimerkiksi uudenlaista kasvispikaruokaa tarjoava Just Vege kertoo kotisivuillaan edustavansa uutta ravintolakulttuurin ajattelutapaa.

    IMG_8379

    Hyviä hengailupaikkoja niin hipstereille kuin tavallisillekin tallaajille Kalliosta löytyy useita. Auringonvalossa kylpevä Karhupuisto vetää väkeä puoleensa aina säiden salliessa.

     

    teksti Tiiu Nurkka
    kuvat Sonja Heinonen

  • Nuorten erehtyminen sallittava jatkossakin

    Nuoruuden sanotaan usein olevan ihmisen parasta aikaa. Silloin saa erehtyä, kokeilla kaikenlaista ja tehdä vääriä valintoja. Kun kaikkea ei voi vielä osata tai tietää, on lupa mokata ja oppia sitä kautta.

    Nyt nämä virheitä tekevät, ajoittain jopa hieman hukassa olevat nuoret ovat hallituksen julkaiseman kehysriihen yhtenä säästökohteena. Uudistuksilla pyritään esimerkiksi nopeuttamaan opinnoista valmistumista ja pidentämään työuria niiden alkupäästä.

    Virheitä ei saisikaan enää tehdä.

    Ensi syksyn yhteishausta lähtien korkeakoulut voivat halutessaan varata aloituspaikkoja ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeville. Näillä ns. uusien ylioppilaiden kiintiöillä suositaan juuri valkolakin tai ammatin saaneita.

    Tämä saattaa johtaa siihen, että yksi välivuosi venyykin usean vuoden mittaiseksi. Pahimmassa tapauksessa opiskelupaikkaa jää kokonaan saamatta. Jos siis ei tiedä tarkalleen, mitä haluaa opiskella, ei ehkä kannata hakea laisinkaan. Se saattaa olla virhe.

    Toinen uudistus koskee korkeakouluopiskelijoita, jotka haluavat opiskella ensimmäisen tutkinnon jälkeen vielä toisen samantasoisen, esimerkiksi yliopistossa kaksi kandin tutkintoa. Uudistuksen jälkeen opintotukea ei myönnetä enää toiseen tutkintoon.

    Jo nyt peräänkuulutetuille, tulevaisuudessa tarvittaville ”työelämän moniosaajille” voisi useammasta tutkinnosta kuvitella olevan pelkästään hyötyä. Toisen tutkinnon havittelukin on kuitenkin virhe.

    Kyseiset uudistukset herättävät ainakin allekirjoittaneessa lähinnä pelonsekaisia tunteita. Ensimmäistä kertaa en ole korkeakouluun hakemassa, joten kiintiöt eivät minua hyödytä. Varsinaista haaveammattiakaan minulla ei ole ollut sitten alakoulun, eli saatan haluta opiskella kaksi tutkintoa. En tiedä vielä. En halua enää tehdä päätöksiä, joista en ole täysin varma.

    Onneksi on olemassa kansanopistot, kuten HEO, sekä muut vapaan sivistystyön oppilaitokset. Nyt lukukauden ollessa loppusuoralla tulevaisuus hahmottuu jo hiukan selkeämpänä. Täällä juuri Trombitin kaltaisten projektien kautta on mahdollista kokeilla ja oppia itse tekemällä. Virheet ja erheetkään eivät ole kiellettyjä.

    pressikuvat-1-26

    Tiiu Nurkka

  • Helsinki siistiksi talkoovoimin

    Pääkaupunkiseudun asukkailla on tänäkin keväänä mahdollisuus kantaa kortensa kekoon ympäristön viihtyisyyden lisäämiseksi. Kansalaisten siivoustalkoissa kerätään roskia vapaaehtoisvoimin. Työllä on suuri merkitys ja kaupunki kutsuukin kaikki asukkaat mukaan talkoisiin.

    Helsingissä 30. kerran järjestettävät siivoustalkoot laajenevat tänä vuonna myös Espoon, Vantaan ja Kauniaisten alueelle. Talkoiden tarkoituksena on siistiä kaikille yleisiä alueita, kuten rantoja, katuja ja puistoja. Siivottavan alueen saa jokainen valita itse.

    Viime vuonna talkoisiin osallistui lähes 25 000 vapaaehtoista. Tänäkin vuonna osallistujamäärän uskotaan olevan suuri. Ison osan vapaaehtoisista muodostavat koululaiset. Mukana on myös esimerkiksi asukasyhdistyksiä ja yksittäisten ihmisten muodostamia talkooporukoita.

    Vapaaehtoisten tulee ilmoittautua rakennusviraston asiakaspalveluun. Yhdyshenkilö huolehtii vapaaehtoisille tarvittavat välineet sekä noutaa roskat pois. Lisätiedot ja ilmoittautumisohjeet löytyvät Helsingin kaupungin kotisivuilta osoitteesta www.hel.fi.

    Talkooaika on 7.4.-23.5.2014

    ankka_roska_for_tiiu

    teksti Tiiu Nurkka
    kuvat Joonas Vallius

  • Kokemusta koko Suomen eduksi

    Anneli JŠŠttenmŠki

    ”Haluaisin tehdä töitä Suomen, suomalaisten ja nuorten hyväksi. Minulla on kokemusta ja näkemystä, jotka haluaisin antaa käyttöön. Ettei heitettäisi sitä kokemusta roskakoriin”, toivoo Keskustan eurovaaliehdokas Anneli Jäätteenmäki.

    Vuodesta 2004 lähtien Euroopan Parlamentissa työskennellyt Jäätteenmäki on tehnyt pitkän poliittisen uran. Kiinnostus yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen on peräisin kotoa, sillä hänen isänsä oli mukana politiikassa. Helsingin Yliopistossa oikeustieteitä opiskellessaan Jäätteenmäki oli mukana esimerkiksi ainejärjestö Pykälän ja ylioppilaskunnan hallituksen toiminnassa.

    “En koskaan ajatellut, että minusta tulisi poliitikko, minulla oli ihan muut suunnitelmat. Mutta sitten elämä kuljetti.”

    Nuorelle Jäätteenmäelle oman puolueen valinta ei ollut kuitenkaan itsestäänselvyys. Käytyään useissa eri puolueiden tilaisuuksissa hän huomasi Keskustan olevan oikea valinta. Siihen vaikutti kaksi asiaa: ympäristöasioiden huomioiminen sekä idea siitä, että koko Suomesta tulee pitää huolta.

    Työ Europarlamentissa on pitkälti ryhmätyötä, mikä vaatii verkostoitumista. Eduskuntaan verrattuna ihmismäärä on moninkertainen ja kieliä on useita. Kansainvälisen työn myötä Jäätteenmäki on toteuttanutkin yhden lukioaikaisen haaveensa:

    ”Olen aloittanut ranskan kielen opiskelun. Ranskalaiset arvostavat, kun puhun heidän kieltään. Olen nauttinut kielen opiskelusta sekä siitä, että työssäni sitä pääsee käyttämään.”

    Yksi Euroopan parlamentin osa-alueista on nuorten hyvinvoinnin edistäminen ja tukeminen. EU on esimerkiksi mahdollistanut nuorten opiskelijavaihdot sekä ulkomailla työskentelyn ja Suomessa hankittu ammattitutkinto on pätevä myös muissa EU-maissa.

    Suurinta ongelmaa, nuorisotyöttömyyttä, ei ole kuitenkaan pystytty taltuttamaan. Asian hoitoon on varattu EU:n toimesta rahamäärä, mutta se on pieni. Jäätteenmäki täsmentää, että valtion vastuulla on työ- ja harjoittelupaikkojen järjestäminen nuorille.

    Vaalikampanjointi alkaa Jäätteenmäellä kunnolla vasta pääsiäisen jälkeen, kun työt EU:ssa päättyvät. Viikonloput kuluvat kuitenkin jo nyt kampanjoidessa Suomessa. Koko maan ollessa vaalipiirinä tekemistä on pääsiäisen jälkeen paljon. Jäätteenmäki ei koe tulevaa rupeamaa kuitenkaan raskaaksi.

    “Tykkään kiertää eri paikkoja ja kohdata ihmisiä. Se on voimaa antavaa.”

    Ihmisten kohtaamisen lisäksi Jäätteenmäki pitää huolta itsestään ja jaksamisestaan lenkkeilemällä sekä nukkumalla riittävästi. Terveelliset elämäntavat auttavat luonnollisesti jaksamaan vaativassa työssä. Kokeneella vaikuttajalla on myös terveiset kaikille nuorille:

    “Kannattaa opiskella, vaikka se välillä tuntuukin vähän tylsältä. Kannattaa myös osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan, koska sillä tavalla oppii myös paljon.”

     

    KUKA?
    Anneli Jäätteenmäki, 59

    Koulutus: Oikeustieteen kandidaatti

    Luottamustehtävät: Euroopan Parlamentin keskusta- ja liberaaliryhmän varapuheenjohtaja, puheenjohtajiston ja työvaliokunnan jäsen

    Euroopan parlamenttivaalit järjestetään Suomessa 25. toukokuuta 2014. Trombit haastattelee puolueiden ehdokkaita vaalikampanjoinnin alkaessa. Suomesta valitaan 13 europarlamentaarikkoa viisivuotiseksi kaudeksi Euroopan parlamenttiin.

     

    teksti Tiiu Nurkka
    kuvat Sonja Heinonen

  • Post Image

    Darra ei pelota opiskelijoita

    Suomessa opiskelijoiden juhlimiskulttuuri on tunnetusti hyvin alkoholipitoinen. Värikkäissä haalareissaan katukuvaa ja baareja elävöittävät korkeakouluopiskelijat tietävät, miten pidetään hauskaa. Viina kuuluu tuohon hauskanpitoon lähes aina.

    Yhdysvalloissa Missourin yliopistossa tehty tutkimus väittää, että edes krapula ei vaikuta opiskelijoiden alkoholinkäyttöön. Bileitä ei siis tutkimuksen mukaan jätetä väliin darran pelossa. Juomista ei myöskään jatketa seuraavana päivänä tasoittavien muodossa krapulan selättämiseksi.

    Opiskelijoiden alkoholinkäyttöä pidetään itsestäänselvyytenä ja selvinpäin juhlivia pidetään outoina. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) yhteisöterveyden ylilääkäri Kristina Kunttu toteaakin artikkelissaan, että “vähäinen alkoholin kulutus merkitsee usein eristäytymistä opiskelijariennoista”.

    Juuri nämä opiskelijariennot ovat usein hyviä tilaisuuksia tutustua uusiin ihmisiin ja ylläpitää sosiaalisia suhteita. Eli kärjistettynä; jos et dokaa, et saa kavereita. Opiskelijapiireissä krapula on siis ymmärrettävsti varsin yleinen vaiva, sillä kukapa haluaisi jäädä yksin.

    Seuraavan päivän heikotus ja huono olo eivät haittaa opiskelijoita, jos bileissä on ollut tarpeeksi kivaa. Silloin darra on hauskanpidon arvoista. Krapulaa ei myöskään tykätä muistella jälkeenpäin.

    Washingtonilaisen tutkimuksen mukaan nuoret muistavat juhlat paremmin kuin krapulat, eikä juomista yhdistetä siitä aiheutuviin negatiivisiin seurauksiin. Liskodiskot ja muut hirviödarrat unohdetaan siis jo hyvissä ajoin ennen seuraavaa viikonloppua.

    Fyysisten oireiden lisäksi krapulassa myös mielen tasapaino voi järkkyä. YTHS:n korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksen (2012) mukaan alkoholinkäytön jälkeistä “syyllisyyttä tai katumusta koki ainakin kuukausittain 12 % miehistä ja 9 % naisista”. Myös krapulaan oleellisesti liittyvä henkisen kärsimyksen tila, morkkis, on siis monille tuttu tunne.

     

    1. Mitä mieltä olet väitteestä ”opiskelijat eivät piittaa krapulasta”?
    2. Kuuluuko alkoholin käyttö mielestäsi oleellisesti opiskelijaelämään?
    3. Pitäisikö opiskelijoiden alkoholinkäyttöön kiinnittää enemmän huomiota?

    Tiiun Galluppi 2Walter Öhman, 20
    1. Kyllä minä ainakin piittaan. Ellei sitten illalla ole ollut tosi hauskaa ja darra on sen arvoista.
    2. Kuuluu. Alkoholi auttaa sosialisoitumaan ja on ikään kuin apuväline siinä.
    3. Ei siitä tarvitse puhua nykyistä enempää.

     

     

     

    Tiiun Galluppi 3Pinja Alanne, 21
    1. Riippuu varmaan aika paljon ihmisestä. Bileet houkuttelee ihmisiä, eikä silloin tule ajateltua krapulaa.
    2. Kyllä. Erilaiset tapahtumat ja bileet on keino tutustua uusiin ihmisiin.
    3. Voisi siitä puhua enemmänkin, koska liika alkoholin käyttö voi johtaa siihen, ettei opiskelut suju.

     

     

    Tiiun GalluppiAnton Falkenberg, 25
    1. Väite on jossain määrin totta. Ei siitä ehkä hirveästi piitata.
    2. Opiskelijoiden elämässä alkoholilla on ainakin isompi rooli kuin työelämässä olevilla.
    3. En ole kokenut sitä tarpeelliseksi.

     

     

     

    Tiiun Galluppi 4Minni Teerikangas, 20
    1. Pitää paikkansa, varmaan ainakin opiskelujen alkuvaiheessa. Tosin riippuu siitä, millainen opiskelija on.
    2. Suomessa kuuluu kyllä. Täällähän on kaikki vappuriehat ja muut.
    3. Pitäisi, onhan se vähän huolestuttavaa.

     

     

     

    Teksti Tiiu Nurkka    Kuvat Sonja Heinonen

  • Kiinnostaako HEO? Tule Gloriaan!

     

    Draamalinjalaiset harjoituksissa. Kuva Anna Jensen-Eriksen
    Draamalinjalaiset harjoituksissa. Kuva Anne Jensen-Eriksen

    Keskiviikkona 9.4. kulttuuriareena Gloriassa Keep Calm and Get a Life -tapahtumassa ovat esittelyssä HEOn kulttuuri-, media- ja yliopistolinjat. Tapahtuma on tarkoitettu kaikille kansanopisto-opiskelusta kiinnostuneille, erityisesti lukiolaisille ja abeille.

     

    ”Tarkoituksena on esitellä koulua uudella tavalla, eikä sillä perinteisellä messutyylillä”, kertoo tapahtuman projektipäällikkö ja tapahtumatuotantolinjan opiskelija Tina Pirttimaa.

    Iltatapahtuma alkaa klo 19.30 taidenäyttelyn avajaisilla. Glorian tiloissa on esillä kuvajournalistien, kuvataiteilijoiden ja graafisten suunnittelijoiden töitä.

    HEOn opiskelijoiden oma ohjelma alkaa klo 21. Tuolloin nähdään ja kuullaan muun muassa performansseja, elokuvia, animaatioita sekä livemusiikkia. Myöhemmin illalla lavalle nousee tapahtuman vieras, Gasellit.

    ”Pääesiintyjinä tapahtumassa ovat opiskelijat ja Gasellit on illan special guest”, Tina Pirttimaa täsmentää.

    Keep Calm and Get a Life -tapahtuman järjestäjinä toimii HEOn tapahtumatuotannon linja.  

     

    Tapahtumatuotannon opiskelijat suunnittelupalaverissa. Kuva Minna Pekola
    Tapahtumatuotannon opiskelijat Laura Juva (vas.), Ninni Palmroos, Tina Pirttimaa ja Vilhelmiina Viitaniemi suunnittelupalaverissa. Kuva Minna Pekola

    http://keepcalmandgetalife.wordpress.com/

    https://www.facebook.com/events/134468133390236/?fref=ts

    http://instagram.com/keepcalmandgetalife#

    teksti Tiiu Nurkka

  • Post Image

    Taideyliopistossa leikitään tosissaan

    Kuva: Reea Tarvainen
    Kuva: Reea Tarvainen

    ―Täällä pääsee leikkimään, kokeilemaan ja hulluttelemaan. Se on ihan mahtavaa.

    Kyseessä ei suinkaan ole mikä tahansa leikkikoulu, vaan entisten Teatterikorkeakoulun, Kuvataideakatemian ja Sibelius-Akatemian muodostama Taideyliopisto. Teatterikorkeakoulussa tanssin koulutusohjelmassa toista vuotta opiskelee Justus Pienmunne, 20.

    Alkunsa Justuksen tanssiura on saanut alakoulun 2. luokalta, jolloin hän aloitti tanssiopiston poikaryhmässä. Siellä leikin ja lapselle luontaisen liikehdinnän kautta syttyi into tanssia. Ensin tuli flamenco ja showtanssi, joita seurasi nykytanssi. Nyt tie tanssiopiston poikaryhmästä on johtanut Teatterikorkeakouluun.

    Ajatus TeaKiin hakemisesta syntyi lukion alkuvaiheessa. Motiivina hakemiselle oli lähinnä pääsykokeista saatava puolueeton palaute omista tanssijan taidoista. TeaK opiskelupaikkana tuntui Justuksen mielestä jopa hieman utopistiselta.

    ―Olen aina pitänyt itseäni aika ujona, ja siksi tuntuu vähän hassulta, että opiskelen nyt täällä.

    Hakijamäärän ollessa valtava myös pääsykokeissa vaaditaan paljon. Hakuprosessi koostuu neljästä vaiheesta, joissa jokaisessa karsiutuu osa kokelaista pois.

    Ensimmäinen vaihe on kirjallinen. Kirjan pohjalta tehtävä essee aiheesta ”Mitä tanssi merkitsee minulle taiteena?” luonnistui kielellisestikin lahjakkaalta Justukselta helposti. Samana keväänä äidinkielen ylioppilaskirjoituksissa hän kirjoitti esseen, jossa kertoi itselleen merkityksellisestä ilmaisutavasta, tanssista. Pisteitä irtosi YTL:ltä täydet 60.

    Seuraavissa vaiheissa testataan muun muassa hakijoiden tanssitekniikkaa ja esiintyjyyttä. Tehtävänä on esimerkiksi repertuaari, tanssianalyysi sekä  oman soolon luominen. Pääsykokeissa punnitaan tanssitaidon lisäksi muita tanssijalle tärkeitä ominaisuuksia, kuten kypsyyttä ja vuorovaikutustaitoja.

    ―Pääsykokeissa oli rankkaa, mutta hauskaa. Loppuvaiheessa meistä muodostui toimiva ryhmä, ja myös sitä katsotaan siellä pääsykokeissa. Ei riitä, että kaikki on yksilöinä tosi hyviä, vaan myös sen ryhmän pitää olla hyvä.

    Opiskelu TeaKissa vaatii vahvaa omistautumista ja lujaa motivaatiota. Tavallinen koulupäivä kestää aamuyhdeksästä iltaviiteen, minkä lisäksi aikaa vie omatoiminen harjoittelu. Justus kertoo myös esimerkiksi käyvänsä salilla noin viisi kertaa viikossa pitääkseen fysiikastaan huolta. Vapaapäiviä tanssijan elämästä ei ole. Opiskelun myötä onkin kehittynyt uusi, esiintyvän taiteilijan elämäntapa.

    ―Olen joutunut luopumaan paljosta ja välillä sitä miettii, että onko se kaikki tän arvoista. Mutta sitten taas toisaalta, täällä on avautunut ihan huikea maailma ja uusi maailmankuva.

    Tanssin koulutusohjelmassa opiskeluun kuuluu tanssin lisäksi teoriaa sekä esimerkiksi klovneriaa ja erilaisia workshoppeja. Niissä on harjoiteltu näyttelijän taitoja, kuten oikeaa itkemistä ja nauramista. Monipuolisia ilmaisullisia taitoja tarvitaan tanssijan työssä. Leikkimällä, kokeilemalla ja hulluttelemalla pyritään eroon häpeän tunteesta, joka rajoittaa ilmaisua.

    ―Pitää ajatella, että kuka tahansa pystyy mihin vaan.

    Tänä keväänä Justus ja 16 muuta tanssin toisen vuosikurssin opiskelijaa ovat omistautuneet Shakespearen klassikkonäytelmälle Macbethille. Teoksen pohjalta on luotu opiskelijoiden näyttelijäntyön produktio,  Macbeth Laboratorio, joka käsittelee valtaa sekä Macbethin syvintä olemusta.  27.3. ensi-iltansa saavassa produktiossa on käytetty ryhmäkeskeistä devising-menetelmää, eli siinä ei ole ennalta laadittua käsikirjoitusta. Opiskelijat itse ovat luoneet teokseen sisällön.

    ―Macbeth Laboratoriossa käsitellään sitä ihmisen pimeää puolta.

    Ensi keväänä kandiksi valmistuvalla Justuksella ei vielä ole täysin selkeää kuvaa siitä, mitä tapahtuu valmistumisen jälkeen. Opiskelun myötä on kuitenkin avautunut jo ovia ”kentälle” työtarjousten muodossa. Jo 21-vuotiaana tanssijan uralle lähteminen mietityttää, joten myös opiskelulle saattaa olla luvassa jatkoa. Justusta kiinnostaakin tulevaisuus äänen ja koreografian parissa. Myös muita hän kehottaa seuraamaan  omia kiinnostuksenkohteita.

    ―Kannattaa pitää kiinni niistä omista jutuista. Itseään vartenhan jokainen opiskelee.

    Justus_2

    Teksti Tiiu Nurkka

  • Lyhytelokuvia, musiikkia ja ihan mitä tahansa

    “Ootteko tullu kattomaan näit lyhytelokuvia? Täs on teille tällaset laput, joilla voitte äänestää parasta leffaa”, kysyy yksi Future Shorts -elokuvaklubin järjestäjistä viereisen pöydän seurueelta. Samalla hän antaa kaikille äänestyslipukkeen. Tapahtumasta etukäteen tietämättään kahville tullut porukka kummastelee hetken, mutta päättää kuitenkin jäädä seuraamaan, mitä on luvassa.

    Maaliskuisena sunnuntai-iltana Kampissa sijaitseva Mbar on täynnä ihmisiä. Onneksi väenpaljouteen on osattu kuitenkin varautua ylimääräisin jakkaroin ja kaikille halukkaille löytyy istumapaikka. Baarin rento tunnelma ja olohuonemaisuus tekevät siitä mainion paikan elokuvaklubin järjestämiselle.

    Ennen leffoja ja niiden välissä Paska Sohva DJ’s pitää yllä leppoisaa fiilistä soittamalla tunnelmaan sopivaa musiikkia. Biisien lomassa on mahdollista vaihtaa kuulumisia sekä mielipiteitä juuri nähdyistä lyhytelokuvista. Puheensorinasta päätellen Mbar 2sanottavaa löytyy.

    Future Shorts on maailman suurin ja laajimmalle levinnyt lyhytelokuvaverkosto. Lontoossa vuonna 2003 alkunsa saanut musiikkiklubin ja lyhytelokuvat yhdistävä konsepti on levittäytynyt jo yli 90 maahan. Suomessa ensimmäinen POP UP -elokuvafestivaali järjestettiin vuonna 2008 ja toiminta kasvaa koko ajan.

    ”Future Shortsin keskeinen tehtävä ja päämäärä on nostaa lyhytelokuvien näkyvyyttä ja sitä kautta arvostusta omana, itsenäisenä elokuvan lajityyppinä”, kerrotaan verkoston nettisivuilla.

    Tällä kertaa esitettäviä leffoja on seitsemän. Niiden joukosta jokainen löytää varmasti oman suosikkinsa. Elokuvien pituudet vaihtelevat noin neljästä minuutista reiluun 18:aan minuuttiin. Eri puolilta maailmaa tulevissa lyhäreissä kerrotaan jokaisessa oma tarinansa täysin omalla tavallaan.

    Irlantilainen animaatio lentopelosta kärsivästä, sympaattisesta linnusta herättää katsojissa huvitusta ja sääliviä huokaisuja. Australialainen pätkä maahan syöksyneestä lentokoneesta ja kapteenin sekoilusta jättää ilmaan liudan kysymyksiä. Jokaista leffaa täytyy seurata keskittyneenä, sillä lyhytelokuvassa jokainen kohtaus on merkittävä.

    Yleisöäänestyksen voittajaksi selviää tällä kertaa englantilainen draama-animaatio Jonah, joka kertoo afrikkalaisen miehen kokemasta ristiriidasta unelmien ja todellisuuden välillä.

    Erikoisen Future Shorts –konseptista tekee se, että kuka tahansa voi järjestää oman POP UP -klubinsa valitsemaansa paikkaan. Lontoossa koottavat näytöspaketit oheistuotteineen toimitetaan kohtuullista maksua vastaan järjestäjälle, joka saa itse hoitaa käytännön järjestelyt ja muokata tapahtumasta juuri sellaisen kuin haluaa. Tämä avaa lähes rajattomat mahdollisuudet tehdä jokaisesta klubista ainutlaatuinen.

    Seuraava lyhytelokuvaklubi Helsingissä toteutetaan Funky Elephants –festivaalin yhteydessä 6.4. Tuolloin luvassa saattaa olla taas ihan mitä tahansa.

    Teksti: Tiiu Nurkka

    Kuvat: Sonja Heinonen

  • Autoilun rajoittamiselle ei Helsingissä tarvetta

    Pakokaasupäästöt rajoittavat autoilua Pariisissa
    Pakokaasupäästöt rajoittavat autoilua Pariisissa

    Suomessa autoilijat saavat jatkossakin ajella rauhassa. Sen sijaan Ranskan hallitus on tehnyt väliaikaisen päätöksen rajoittaa yksityisautoilua Pariisissa. Maanantaista alkaen autoilu on sallittua kaupungissa vain joka toinen päivä. Syynä kieltoon on vaarallisen korkeaksi noussut saastepitoisuus.

    “Helsingissä ilmanlaatu on yleisesti hyvä tai välttävä”, sanoo Helsingin seudun ympäristöpalvelujen projektitutkija Liisa Matilainen. “Tilanne ei ole lähellekään niin huono kuin Keski-Euroopassa tai Aasiassa”, hän jatkaa.

    Pariisissa saastepitoisuus tekee ilmasta jopa vaarallisen hengittää. Pahimpina päivinä Eiffel-tornikin peittyy sumuverhoon.

    Ranskassa suurin syy huonoon ilmanlaatuun on liian korkeaksi noussut hiukkaspitoisuus. Suomessa ilmanlaatua heikentävät lähinnä pakokaasut ja katupöly.

    “Katupölyn määrä Suomessa ei kuitenkaan ole ylittänyt EU:n laatimia rajoituksia useaan vuoteen”, toteaa Helsingin kaupungin ympäristötarkastaja Outi Väkevä.

    Euroopan mittakaavassa Suomen ongelmat ovat varsin pieniä. Väkevän mukaan ilmanlaadun pitäisi muuttua Helsingissä huomattavan paljon pahemmaksi, jotta yksityisautoilua rajoitettaisiin.

    Pariisissa kielto on väliaikainen. Viranomaiset päättävät kiellon jatkamisesta saastetilastojen perusteella.

    Esimerkiksi Kolumbian pääkaupungissa Bogotássa on ollut jo parin vuoden ajan käytössä samantapainen rajoitus kuin Pariisissa. Pitkällä aikavälillä kielto voi johtaa siihen, että ihmiset omistavat kaksi autoa yhden sijaan, eikä toivottua pitoisuuksien laskemista tapahdu.

    teksti: Pauli Loukola ja Tiiu Nurkka

    kuva: Eeva Mäkinen

Köpa Cialis på nätet Sverige Köpa viagra på nätet utan recept Comprar levitra por internet Viagra kopen Nederland Osta Cialis Suomi Comprar Priligy sin receta Comprar Priligy sin receta Kjøpe Viagra reseptfritt på nett i Norge