Tuhannet ihmiset ovat vaeltaneet Helsingin Pasilaan. Lähes -30 asteen pakkasesta huolimatta Hartwall Areenalle on saapunut täysi tupa. Kyseessä on nuorten MM-kisojen finaali, jossa kohtaavat rakkaat rajanaapurit Suomi ja Venäjä. Suomi kannustushuudot raikavat rytmikkäästi ympäri hallia, kun valtavat määrät leijonafaneja huutaa naamat punaisena omiensa puolesta. Välillä kannustus vaihtuu voimakkaisiin Rossija- huutoihin venäjän ahdingon ollessa suurin.
Areenalla pääosassa ovat suomen suurimmat supersankarit ilman viittoja, jääkiekkoilijat. Pelataan nuorten MM-kisojen finaalia Suomi-Venäjä. Ottelu on ollut Suo
men hallinnassa. Hetki sitten Suomen kapteeni Mikko Rantanen on tehnyt johtomaalin ja kotijoukkue on menossa maailmanmestaruuteen. Aikaa jäljellä 1.20 Venäjä ottaa maalivahdin pois
ja alkaa Suomen armoton puolustustaistelu. Koko halli huutaa ja taputtaa. Meteli on järkyttävä.
Pelaajien seassa pyörii myös neljä raitapaitaista hahmoa. Tuomarit. Heidän tehtävänsä on pitää peli hyppysissään siten, että molemmilla joukkueilla on tasapuolinen mah
dollisuus voittaa. Työ on tehtävä
sataprosenttisella tarkkuudella. Yksikin väärä vihellys ja heidät kirotaan alimpaan helvettiin. Paineet ovat täysin epäinhimilliset. Miten tuomarit voivat selvitä tällaisten paineiden alla? Kukapa muu voisi vastata tähän kysymykseen, kuin entinen huipputuomari ja tällä hetkellä Liigan erotuomaripäällikkö Jyri Rönn.
– Kentälle pitää lähteä onnistumaan. Pitää osata psyykata itsensä oikeanlaiseen tilaan ennen kentälle menoa. Itsellä ainakin on myös nahka paksuuntunut vuosien varrella ja oppinut sietämään erilaisia painetilanteita, Rönn toteaa.
Hän myöntää, että tuomariuran alussa paineita on vaikeampi käsitellä. Silti niin kuin monessa muussakin asiassa, kokemus tuo varmuutta.
Kentälle pitää lähteä onnistumaan. Pitää osata psyykata itsensä oikeanlaiseen tilaan ennen kentälle menoa.
– Aluksi asiat tuntuu siltä että kaikki kaatuu päälle ja tulee sellaisia painetilanteita, joissa tuntuu pahalta ja on henkisesti paha olo. Sitten kun olet kokeneempi ja kokemuksia takana olet oppinut miten paineita käsitellään. Sitten kun kerran olet päässyt vaikeista paikoista yli niin seuraava kerta on huomattavasti helpompi.
– Jos minulla joskus oli sellainen olo, että olen vähä epävarma ja mietin, että mitenhän tämä ilta taas menee. Minulla oli sellainen tapa, että menin peilin eteen, vakuutin itselleni että osaan tämän homman, lopuksi suurin piirtein löin itseäni poskille ja sitten mentiin, Kertoo Rönn.
Henkinen vahvuus on erotuomarin suurin voimavara. Karkeasti ajatellen hyväksi tuomariksi tullaan kun on pää kunnossa ja todella hyvä fyysinen kunto luettelee Rönn. Psykologinen puoli on siis toinen päätekijöistä. Miten tuomariksi haluavien päätä harjoitetaan vaikeita paikkoja varten?
meillä on rakennettu henkisen valmennuksen kurssi, joka on mahdollista suorittaa.
– Muutaman viime vuoden aikana siihen on alettu kiinnittämään enemmän huomiota. Peruskurssilla sen osuus on aika vähäinen ja siellä ollaan ihan peruasioiden äärellä, toteaa Jääkiekkoliiton erotuomarikoulutuspäällikkö Jere Lahti.
Mestiksessä päätuomarina toiminut Lahti kertoo liiton tarjoamista henkisen valmennuksen mahdollisuuksista.
– Siinä vaiheessa kun kilpatuomarin uraa mietitään tai ollaan jo päästy sinne asti, niin meillä on rakennettu henkisen valmennuksen kurssi, joka on mahdollista suorittaa. Kurssi kestää yhteensä neljä päivää ja se on järjestetty yhteistyössä erotuomariliiton kanssa.
Jääkiekkoliitolta on siis tarjolla koulutusta. Neljän päivän kurssin lisäksi henkistä valmentautumista harjoitetaan pienryhmissä.
– Liigapaikkakunnilla on valmennusryhmiä, joissa vetäjä on paikallisen erotuomarikerhon kouluttaja tai kyseisen alueen erotuomarikouluttaja. Näissä ryhmissä voidaan käyttää ammattilaista apuna henkisessä valmennuksessa. Liiton puolelta henkisen valmennuksen asioissa pyritään yleensä ohjaamaan liiton järjestämälle kurssille.
Jääkiekkoliitto on ainakin alkanut panostamaan ja tunnustaa, että kyse on tärkeästä asiasta. Kuinka moni tuomari sitten liiton järjestämälle kurssille osallistuu on eri asia. Oman uransa aikana Jyri Rönn ei saanut ammattilaiselta oppeja, mutta kokee sen tärkeäksi etenkin nuorille tuomarin aluille.
– Etenkin nuorille koen, että siitä olisi paljon hyötyä, kun ei ole niin paljon kokemusta siitä miltä tuntuu kun tuhannet ihmiset huutavat ja yrittävät vaikuttaa tuomarin toimintaan. Tietenkin kun olet kaukaloissa ollut pidempään niin sitä oppii, mutta varmasti olisi apua ammattilaisesta, joka kertoisi miten paineita käsitellään.
Tuomarien pääkopan vahvistaminen on siis lähtenyt käyntiin. Tällä hetkellä toimet mitä asian hyväksi tehdään ovat varsin kevyitä. Tuomarien rooli jääkiekon viihdearvon pitämisessä on todistettavasti suuri. Se on nähty, kun vertaa vuoden takaista kotoisen Liigan viihdyttävyyttä tämän hetkiseen. Paineiden alla mureneva erotuomari voi tappaa kontaktipelistä kaiken sen mikä saa yleisön syttymään.
Teksti: Mikko Kärkäs
Kuvat: Liiga