Kello lyö yhdeksän aamulla. Istun Helsingin jäähallin mediahuoneessa ja asettelen mikrofonia haastattelua varten. Oven ulkopuolelta kuuluu iloisia naurahduksia. Sisään huoneeseen astuu hymy huulillaan kahvikupin kera Harri Rindell.

Harri rindellin ura jääkiekon parissa on ollut käänteitä täynnä. Mies päätyi muunmuassa  pelaajana unelmajoukkueestaan Helsingin IFK:sta lopulta lehti-ilmoituksen kautta Ruotsiin. Myös hänen siirtymisensä kenttäpelaajasta penkin taakse valmentajaksi tuli myös yllättävien tapahtumien seurauksena.

Rindell toimii tällä hetkellä Helsingin IFK:n pelaajatarkkailijana, tai “scouttina”, jääkiekkokielellä ilmaistuna. Rindell on viimeisen päälle kiekkoihminen. Hän on koko elämänsä ajan työskennellyt jääkiekon parissa monissa eri rooleissa, niin pelaajana kuin valmentajanakin. Rakkaus lajiin sai alkunsa monelle huippupelaajalle tutusta ympäristöstä: pihapeleistä.

Se alkoi Maunulan Männikkötieltä. Siellä pystyi pelaamaan tossulätkää. Isommat pojat pelasivat, mutta minäkin halusin siihen mukaan. Aluksi minut laitettiin maalivahdiksi, koska olin nuorin, mutta lopulta siirryin kentälle. Myöhemmin siirryimme Maunulan kansakoulun kentälle pelaamaan. Siellä olimme todella usein koulun jälkeen.

Rindell huomasi nopeasti, että hän pärjäsi hyvin isompienkin poikien vauhdissa mukana. Ensimmäisen seuransa Harri valitsi 8-vuotiaana.

Tutussa pihapelipiirissä oli muutama vanhempi kaveri, jotka pelasivat Karhu-kissoissa lätkää. Kun näin ensimmäistä kertaa pienenä poikana ne pelipaidat, tiesin, että halusin itsekin pukea sen päälle. Pääsin sitten heidän mukanaan Karhu-kissojen treeneihin ja siitä se sitten lähti. Alkujännityksen jälkeen huomasin, että pärjään täällä oikein hyvin.

Rindell kuitenkin painottaa, että kasvattajaseurastaan huolimatta IFK on aina ollut hänen seuransa.

– IFK on aina ollut seurani, mutta siinä vaiheessa ei ollut mahdollista päästä sinne pelaamaan, joten jouduin aloittamaan niin sanotusti “pienemmästä” helsinkiläisestä seurasta, Karhu-kissoista.

“Sydämessä on aina ollut IFK”

 

Harri teki SM-sarja debyyttinsä kaudella 1973-1974 Karhu-kissojen riveissä, mutta jo A-juniori-ikäisenä hän sai unelmasiirtonsa siihen isompaan helsinkiläisseuraan:

– Joskus se unelma tuntui epätodelliselta, mutta tämän viimeisen A-juniori kauden jälkeen, kun peli alkoi kulkea ja maaleja tuli, ajattelin, että ehkä tämä onkin mahdollista. Ennen IFK:ta kävin myös neuvotteluita tämän toisen helsinkiläisen joukkueen kanssa. Se joukkue pelaa nyt KHL:ssä. Sydämessä on aina ollut IFK.

Rindellin taival unelmajoukkueessaan IFK:ssa tuli kuitenkin päätökseen kauden 1977-78 jälkeen:

– IFK:ssa pelaaminen oli todella upeaa, mutta pelasin enimmäkseen kolmos- tai neloskenttää. Halusin pelata enemmän ja ottaa enemmän vastuuta.

Vastaus ongelmiin löytyi yllättävän tahon kautta.

– Niin yllättävältä kuin se kuulostaakin, Helsingin Sanomissa oli ilmoitus, että Ruotsiin etsittiin jääkiekkoilijoita. Rohkaisin mieleni ja soitin sinne.

Muutamien puheluiden ja ruotsinkielisten hakemusten jälkeen Harri siirtyi ruotsalaiseen joukkueeseen Karlskronaan. Hyppy Ruotsiin toi monia etuja elämään.

– Siellä oli asiat todella hyvin järjestetty. Sain seuran kautta asunnon ja auton. Sen lisäksi seuran kautta hoidettiin vielä työpaikkakin. Lopulta pääsin kouluun sijaisopettajaksi. Opetin enimmäkseen liikuntaa.

Pelaaminen Ruotsissa sujui hyvin. Rindell pyrki tuomaan suomalaisen pelitavan Ruotsiin.

– Siihen aikaan Suomessa pelattiin huomattavasti fyysisempää peliä. Pyrin käyttämään sitä edukseni mahdollisimman paljon.

Rindell on viimeisen päälle IFK:n miehiä. Kuvaaja: Roosa Siirilä

Pelaajasta valmentajaksi

 

Harri Rindellin pelaajaura päättyi kauteen 1985-86. Siihen aikaan hän pelasi Vallentuna BK:ssa. Pelaajauran jälkeen Rindell jatkoi samassa seurassa, mutta siirtyi vaihtopenkiltä penkin taakse joukkueen päävalmentajaksi.

– Pelaajaurani aikana Vallentunassa sen aikainen päävalmentajani joutui olemaan paljon poissa treeneistä työnsä takia, sillä hän oli lennoston majuri. Siinä sitten sain poissaolojen takia vanhimpana pelaajana vastuuta muun muassa treenien vetämisestä. Kauden jälkeen sain tietää, ettei päävalmentaja aio jatkaa Vallentunassa ja hän sitten kysyi minua jatkamaan työtään. Tilaisuutta piti tietysti miettiä, koska en ollut ennen valmentanut. Heti siirtyminen näin kovalle tasolle ja vieläpä Ruotsissa jännitti. Otin kuitenkin tehtävän vastaan.

Rindell sai mahdollisuuden, jonka hän käytti hyvin. Vallentunan pestistä alkoi lähes 30-vuotta kestävä valmennusura. Valmentajana Harri Rindell on omien sanojensa mukaan “suhteellisen” rauhallinen. Hänen valmennustyyliinsä kuuluu vahvasti pelaajien kanssa kommunikointi.

– Halusin olla lähellä pelaajiani. En nähnyt sitä heikkoutena, että pelaaja pystyi puhumaan valmentajan päätöksistä, ehkä jopa kyseenalaistamaan ne. Toivon, että pelaajilleni näkyy se intohimo, jota minulla on jääkiekkoa kohtaan.

Rindellin valmennusurasta yhä vakuuttavamman tekee se, että hän on pystynyt valmentamaan 80-luvulta aina 2010-luvulle saakka. Jääkiekko on muuttunut paljon, ja Rindell on pystynyt muuttumaan lajin mukana:

– Isoin muutos mikä tulee heti mieleen on, että tästä on tullut todellista ammattiurheilua. Bisneksen lainalaisuudet ovat tulleet isoksi tekijäksi. Ruotsin pelivuosinani meidän joukkueessa oli ehkä muutama huippupelaaja, jotka pystyivät pelaamaan täysammattilaisina. Me muut jouduimme käymään töissä pelaamisen ohella. Myös pelaajien  harjoittelumäärät ovat pysyneet melko samoina, mutta jääkiekkoilijan arki on kuitenkin täysin erilainen. Nykypäivänä joudut olemaan 24 tuntia päivässä urheilijana. Tämän seurausta on myös se, että peli on nopeampaa ja fyysisempää.

Rindell on pidetty henkilö Helsingin Jäähallilla. Sen tietää myös jalkapallolegenda Sami Hyypiä. Kuvaaja: Janina Ketola

Valmentajan työstä uusiin kuvioihin

 

Rindell valmensi 2000-luvulla vuoteen 2014 asti vaihdellen SHL:n sekä Liigan välillä. Tämän jälkeen kaudeksi 2014-2015 hän siirtyi suosikkijoukkueensa HIFK:n pelaajatarkkailijaksi. Pelaajatarkkailijan arki koostuu vähemmän yllättäen, kokonaan jääkiekosta.

-Esimerkiksi tänä iltana lähden seuraamaan Kouvolaan meidän peliä. Kyllä viikoittain tulee katsottua todella monta ottelua. Enkä katso pelkästään otteluita, vaan nimenomaan pelaajia. Pääosin etsin uusia pelaajia meidän A-junioreihin sekä edustusjoukkueeseen. Kirjotan potentiaalisistan pelaajista raportteja.

Harri painottaa, että pelaajatarkkailijana pitää olla paikan päällä katsomassa pelejä.

-Minulla on kaikki kanavat, joista katson sitten pääosin SHL:ää, koska se on jäänyt minulle niin läheiseksi. Mutta televisiosta tarkkailua ei pidä sekoittaa paikanpäällä tarkkailuun. Livenä saat aivan erilaisen kuvan pelaajista.

Otteluiden katsominen ja raporttien kirjoittelu ei kuitenkaan ole koko Rindellin työkuva.

-Minulla on opiskelijoita meidän junioripuolelta. He opiskelevat valmentajan ammattitutkintoa. Toimin heille mentorina. Teen myös raportteja vastustajista, jos esimerkiksi valmennuksella ei ole ollut aikaa käydä tutustumassa itse vastustajiin. Tätä tein pääosin meidän CHL-peleihin. Olen aika tiiviisti tekemisissä valmennusryhmän kanssa.

Haastattelun jälkeen menemme katsomaan vielä edustusjoukkueen harjoituksia. Tästä ei ollut ollut edes puhetta aikaisemmin, mutta Rindellin halu auttaa näkyi jälleen. Hän on viimeisen päälle jääkiekkoihminen, sekä todellinen legenda suomalaisten valmentajien joukossa. Hallilla pyörivistä ihmisistä voi päätellä, että Rindell on todella pidetty henkilö työyhteisössään. Näinkin nopeasta tapaamisesta sain hyvin käsityksen hänen vahvuuksistaan valmentajana. Tuo aiemmin tekstissä mainittu pelaajaläheisyys heijastuu Rindellin positiivisesta asenteesta ja ystävällisyydestä muita ihmisiä kohtaan.

Toimittaja: Aarni Reunanen

Kuvat: Janina Ketola, Roosa Siirilä

Please follow and like us:
RSS
Follow by Email
Twitter
Visit Us
Follow Me
Instagram