NHL-seura Columbus Blue Jacketsin toimitusjohtaja Jarmo Kekäläinen pelasi upporikasta ja rutiköyhää helmikuun lopulla vaihtorajan umpeutuessa. Nyt – muutamia kuukausia myöhemmin – isoja muutoksia kokenut joukkue kantaa hedelmää.
Syyskuu 2018. Columbus Blue Jackets on valmistautumassa alkavaan NHL-kauteen. Palavereissa toistuu yksi sana. Pudotuspelipaikka. Se asetettiin joukkueelle vähimmäistavoitteeksi ennen kauden alkua.
Joukkue pelasi pudotuspelipaikan kynnyksellä lähes koko kauden, mutta helmikuun alussa paikka näytti jo karkaavan käsistä. Lisäksi Columbusta varjostivat lukuisat huhut siitä, että venäläispelaajat Artemi Panarin sekä Sergei Bobrovsky olisivat lähdössä ennen helmikuun lopussa sulkeutuvaa siirtorajaa tai kauden jälkeen.
Ennusmerkit loivat synkkiä pilviä Ohioon, Yhdysvaltojen koillisosaan, jossa suomalaistoimitusjohtaja Kekäläinen mietti hartaasti seuraavia peliliikkeitään.
Konservatiivisena organisaationa tunnetussa Blue Jacketsissa ollaan totuttu tekemään pieniä askelia kerrallaan ja riskinotot ovat jääneet vähäisiksi. Myös Kekäläinen entisenä NHL-kykyjenetsijänä on luottanut omiin nuoriin pelaajiinsa ja suomalainen on pelannut muutenkin korttinsa maltillisesti.
Siirtoraja lähestyi ja Sinitakit olivat pienoisissa vaikeuksissa. Huhut tähtipelaajien kauppaamisesta pois kiirivät ja jotkin lyhytpinnaisimmat ristivät Columbuksen kriisin koko organisaation päänmenoksi.
Toisin kuitenkin kävi. Kekäläinen vakuutti joukkueen olevan yhtenäinen ja sen muutokset kyllä ainakin osittain varmistivat. Organisaatio muuttui täysin kaikkien ennakkoasetelmien vastaisesti myyjän roolista ostajaksi. Venäläispelaajat jäivät ja seura ilmoitti hankkivansa Matt Duchenen, Ryan Dzingelin, Adam McQuaidin ja Keith Kinkaidin. Näistä esimerkiksi Duchene ja Dzingel olisivat loistava lisä hyökkäyspäähän missä tahansa joukkueessa.
Näitä pelaajia vastaan joukkue menetti Anthony Duclairin ja peräti seitsemän varausta, joita pidettiin kuin omina pieninä lapsina. Mutta nyt, kuin salama kirkkaalta taivaalta, Ohiossa uskallettiin tehdä kovia muutoksia. Osa tulevaisuutta kaupattiin siis pois, jotta voidaan olla parhaimmillaan nykyhetkessä. Tässä ja nyt. Kekäläinen näytti muiden NHL-joukkueiden toimitusjohtajille kaapin paikan ja sen, että Columbuksessa otellaan tosissaan menestyksestä.
Muutokset eivät kuitenkaan vaikuttaneet yhdessä yössä. Helmi-maaliskuun vaihde oli joukkueelle henkisesti raskas. Uudet pelaajat niin kentällä kuin sen ulkopuolella hakivat asemiaan joukkueen hierarkiassa ja pelikirjan muutos vie oman aikansa.
Maaliskuun lopulla palapelin palaset loksahtivat pikkuhiljaa kohdalleen. Runkosarjaa oli jäljellä enää kymmenisen ottelua ja joukkue tiesi, että viimeiset kamppailut olivat lähes pakko voittaa, jotta pudotuspeliunelma pysyisi elossa. Blue Jackets kävi hurjaa kamppailua viimeisestä kahdesta pudotuspelipaikasta Montreal Canadiensin ja Carolina Hurricanesin kanssa. Jännitystä riitti aina toisiksi viimeiselle kierrokselle asti, jolloin Columbus varmisti paikkansa pudotuspeleissä, kun se voitti New York Rangersin voittomaalikisassa maalein 3-2.
Columbus voitti viimeisistä kahdeksasta ottelustaan seitsemän maalierolla 36-14. Siirtohuhujen ja kauden aikana jopa mollattu maalivahti Bobrovsky pelasi näissä kamppailuissa peräti kolme nollapeliä. Sinitakit ja Bobrovsky näyttivät koko liigalle olevansa kuin uudesti syntynyt ja runkosarjan loppu oli todellakin vakuuttava.
Hyvä tulos on pienien asioiden summa, mutta Columbuksessa on selvästi tehty jotain asioita oikein. Joukkueen rungon vaihtaminen kesken kauden luo omat riskinsä ja varsinkin organisaation identiteetin muutos oli iso askel tulevaisuuteen ja siinä Kekäläinen onnistui.
Kekäläinen näytti esimerkkiä muillekin NHL-seurojen toimitusjohtajille. Tälläiset riskinotot saivat muutkin varpailleen ja miettimään asioita oman organisaation tulevaisuuden kannalta. Nyt, kun muut näkivät vaihdosten onnistuneen, on muiden helpompi tehdä omia muutoksia. On hienoa nähdä suomalaisen onnistuvan rapakon toisella puolella, eikä vain jäällä tehtyjen suoritusten takia, vaan satojen miljoonien arvoisen organisaation johtamisessa. Tälläisiä Kekäläisen kaltaisia tarinoita niin suomalainen kuin ulkomainenkin urheilutoimenjohto tarvitsee.
Toimittaja: Joonas Puomio
Kuva: Pixabay
