Viimeviikkoisessa Ylen A-teema ohjelmassa pohdittiin hukattua huippu-urheilua. Olympiakomitean toimitusjohtaja Mikko Salonen, Tampereen alueen valmennuspäällikkö Tommi Evilä ja Urheiluliiton toimitusjohtaja Jarmo Mäkelä kertoivat yksi toisensa jälkeen prosesseista, työryhmistä, visioista, mutta se kunnon konkretia loisti jälleen kerran poissaolollaan.

Huippu-urheilujohtajat saivat kuulla palautetta sekä rahavirtojen ohjautumisesta muualle kuin urheilun ruohonjuuritasolle että järjestelmän toimittomuudesta. Huippu-urheilu järjestelmä on toiminut samanlaisena jo vuosikymmeniä ja sitä on pyörittänyt sama kapea sisäpiiri, kuten Kati Lehtonen tutkimuksessaan totesi. Parasta ennen-päiväys on mennyt jo aikoja sitten umpeen urheilu johtajilta.

Huippu-urheilujohtaminen on saanut paljon kritiikkiä eri tasoilta. Järjestelmä on pirstaleinen ja yhteiset tavoitteet puuttuvat. Rahaa on kyllä satsattu, mutta siihen nähden menestys on ollut kovin vaatimatonta. Viisi erilaista urheilun uudistamistyöryhmää on lähinnä kuluttanut vain rahaa, eikä pysyviö muutoksia ole saatu aikaan, tai haluttu saada. Urheilujohtamistaon johtaneet miehet kautta aikain, mutta onneksi tunnelin päässä näkyy valoa.

A-teeman isoin tähti oli kuitenkin Kati Lehtonen. Lehtonen toimii Likesin, eli Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiön tutkijana, ja on tehnyt väitöskirjan juuri suomalaisen urheilun rakenteista. Hän laittoi yksi toisensa jälkeen urheilujohtajille jauhot suuhun loistavalla ulosannillaan ja vahvaan tutkittuun tietoon perustuvalla faktalla. Lehtosesta näki, että hän on valmis puhumaan asioista, joita huippu-urheilu johtajat välttelevät.

Lehtonen muun muassa kritisoi urheilujohtajien “hyvä veli”-verkostoa ja urheilujärjestelmää seisovaksi vedeksi lammikossa. Kapea sisäpiiri on johtanut suomalaista huippu-urheilua jo 90-luvulta lähtien, mutta palkinnoksi siitä olemme saaneet vain lihavan laskun. Lehtonen muistuttaakin, että muutokseen tarvitaan päätöksentekoa ja ihmisten vaihtuvuutta. Tähän muutoksen tekoon urheilujohtajat eivät ole pystyneet tai tarkemmin sanottuna halunneet. Kavereiden kesken kun on paljon kivempi tehdä töitä ja tehdä näennäisiä päätöksiä.

Lehtonen perustaa kaiken sanomansa vahvasti tutkittuun tietoon. Hän on perehtynyt suomalaiseen liikunta- ja urheilujärjestelmän rakenteisiin ja verkostoihin. Tutkimuksellaan hän on varmasti saanut enemmän aikaan, kuin 2,6 miljoonaa euroa maksanut HuMun raportti. Kaikki kritiikki minkä Lehtonen heittää on perusteltua. Hän pystyy esittämään faktaa ja konkretiaa, johon huippu-urheilu johtajat eivät pystyneet.

Kati Lehtonen on raikas tuulahdus ummehtuneeseen huippu-urheilu keskusteluun. Hän olisi omiaan ravistelemaan vanhentuneita rakenteita, jotka ovat olleet miesten hallussa kautta aikain. Lisäksi häntä on vaikea sivuuttaa, koska hän tuntee järjestelmän läpikotaisin, tietää sen ongelmat ja on myös entinen huippu-urheilija itsekin. Lehtonen olisi täydellinen henkilö räjäyttämään koko suomalainen urheilujärjestelmä palasiksi ja johtamaan sitä uudenlaisella innolla. Siksi toivonkin, että Kati Lehtonen hakee mitä pikimmiten huippu-urheilun johtotehtävien paikkoja, sillä hän voi olla suomalaisen huippu-urheilun pelastaja.

Toimittaja: Toni Lång