Vaimo tuo iloisena eteeni tikun, josta näkee kaksi viivaa, hän on siis raskaana. Minut valtaa onnellinen olo, koska ensimmäistä lasta olemme jo toivonutkin. Nyt neljän kuukauden raskausajan jälkeen, mietin lapselle hyviä harrastuksia. Lapsi ei ole edes syntynyt ja minä haluaisin jo ostaa luistimia, mailoja sekä nappulakenkiä, mutta nämä ovat vasta hyvä alku. Tämän jälkeen katselin eri lajien harrastusmahdollisuuksia ja hintoja. Siellä tuli vastaan yllätyksiä

Sitä ei nuorena ymmärrä paljon aikaa ja varsinkin rahaa vanhemmat laittavat lasten liikuntaan ja harrastuksiin. Eikä nuorten sellaisia pidä ajatellakaan. Pääasia, että harrastavat ja ovat kiinnostuneita urheilemaan. Moni kuitenkin lopettaa harrastukset teini-iässä. Syitä tietysti on monia, mutta asiaan ei auta lajien kustannusten kasvu,  mitä vanhemmaksi nuori kasvaa.

Esimerkkinä vaikkapa jalkapallo. Itse juniorina pelatessa 2000-luvun alkupuolella kausittaiset lisenssimaksut, matkakustannukset ja turnausmaksut lähentelivät vuositasolla noin tuhatta euroa. Nyt 2010-luvulla  vuositasolla joutuu pulittamaan jalkapallon harrastamisesta ainakin tuplasti enemmän ja joissakin kaupungeissa jopa lähemmäksi 5000 euroa. Ero on suuri.

Onko kenelläkään varaa kohta laittaa lapsiaan seuratoimintaan? Jääkiekko on ollut se kalliimpi harrastus, mutta nyt sekin on aivan omalla kaistallaan. Jos ennen pulitit 2500 euroa kaudessa jääkiekon harrastamisesta, on se paikasta riippuen nykyään kolminkertainen. Siitä voi sitten laskea, jos perheessä on vaikkapa kolme jääkiekkoa harrastavaa nuorta.

En ihmettele, että salibandy on nuorten harrastajien suosiossa. Laji on kasvamassa Suomessa kovaa vauhtia ohi jääkiekon harrastajamäärien. MTV uutisoi elokuussa, että salibandylla on 65 000 lisenssipelaajaa ja jääkiekolla 74 000. Salibandyn lisenssipelaajien määrä on noussut vuoden takaisesta peräti 8000 pelaajalla. Osasyynä on varmasti harrastamisen helppous kuin myös edullisemmat kausimaksut. Paikasta riippuen lasten vanhempien kukkaro kevenisi noin 1000 eurolla kaudessa.  

Totta kai vanhemmat haluavat lapsilleen vain parasta ja ovat valmiita laittamaan rahaa nuorten harrastuksiin. Ennen pystyi harrastamaan moniakin lajeja samanaikaisesti, kunnes 14-15 vuotiaana piti keskittyä vain yhteen. Nyt jo nuorena on kärjistettynä valittava aina yksi laji kerrallaan, koska rahaa ei ole monissa talouksissa laittaa moneen lajiin.

Suunta on väärä. Mennään pahasti metsään jos raha muodostuu esteeksi harrastuksille. Nuorten liikkumattomuudella voi olla vakavia seurauksia, kuten syrjäytyminen ja ylipaino.

Nuorten harrastaminen muuttuu vuosi vuodelta kalliimmaksi. Onneksi on kuitenkin olemassa Icehearts-järjestön kaltaisia toimijoita, jotka tarjoavat sellaisille nuorille harrastusmahdollisuuden, joilla sitä ei muuten olisi. Tämä on kultaakin kalliimpaa.

Toimittaja: Samuli Näveri