Kolmen nuoren suomalaistähden tulokassopimus loppuu kauden 2018-19 jälkeen. Sebastian Aho, Mikko Rantanen ja Patrik Laine. Jokainen heistä on äärettömän tärkeä omalle joukkuelleen. Jokainen heistä tulee kirjoittamaan järjettömän suuruisen jatkosopimuksen oman joukkueensa kanssa. Mutta kuinka suuret numerot lappuihin lopulta kirjoitetaan?

NHL on ammattilaisliiga, jossa on käytössä hieno asia nimeltä palkkakatto. Se estää rikkaimpien organisaatioiden dominoinnin, koska ennen kautta on sovittu maksimisumma, jonka organisaatiot saavat käyttää pelaajien palkkoihin. Sillä estetään rikkaimpien seurojen dominanssi NHL:ssä. Palkkakattoa on käytetty kaudesta 2005-06 ja se on kasvanut siitä aina tasaisin väliajoin. Kaudelle 2018-19 katto nousi 79,5 miljoonaan dollariin. Esimerkiksi Edmonton Oilersin Connor McDavidin “cap hit” eli summa, joka maksetaan pelaajan palkasta palkkakattoon on 12 miljoonaa dollaria. Se on melkein kuudennes koko organisaation palkoista. Yhteen mieheen.

Marraskuun lopulla Torontossa jännitettiin, kun William Nylanderin jatkosopimussaaga tuli vihdoin päätökseen. Hän jäi kauden alusta 27 ottelusta sivuun, koska oli tyytymätön Maple Leafsin tarjoamaan sopimukseen. Lopulta Nylander allekirjoitti kuuden vuoden ja 6,9 miljoonan dollarin arvoisen jatkopahvin.

Mutta miten tämä liittyy suomalaisiin?

NHL elää tilastoista. Siellä vain numeroilla ja tuloksilla on väliä. Jos et tee tulosta, et pelaa. Nylanderin sopimus on täydellisesti suoraan verrannollinen siihen, millaiset sopimukset suomalaisnuoret tulevat tekemään. Nyt heillä on jotain mihin verrata. Laine voi istua Winnipegissä neuvottelupöytään ja väittää, jos Nylander tienaa seitsemän miljoonaa kaudessa ja on 30 maalin mies liigassa ja Laine 50:n, voi hän sanoa olevansa yhdeksän miljoonan kaveri. Winnipeghän teki juuri kuuden vuoden ja 6,0 miljoonan dollarin jatkosopimuksen tanskalaishyökkääjä Nikolaj Ehlersin kanssa ja tarjosi Laineelle samaa. Tämä ei hänelle kelvannut.

Sebastian Aho on joukkueensa ykkössentteri ja pelaa näin ollen lajin vaativinta pelipaikkaa ja suoriutuu siinä äärettömän hyvin. Sentterit ovat suuressa roolissa ja kun nuoresta pelaajasta ja rakennusvaiheessa olevasta joukkueesta on kyse, halutaan hänen ympärilleen luoda koko organisaation sielu. Aholla on siis hyvät neuvotteluaseet ja tulee tekemään todella rahakkaan sopimuksen.

Mikko Rantanen on noussut nopeasti maailman parhaimpien pelaajien joukkoon. Hän johtaa NHL:n pistepörssiä viikkoa ennen joulua. Jos pistetahti jatkuu samana, tulee Rantanen tekemään kaudessa 136 pistettä. Se on niin käsittämätön lukema, että se tuntuu vielä utopistiselta, mutta ei mahdottomalta. Pistemäärä, jonka Rantanen tulee tekemään tämän kauden aikana, on ihan jäätävä ja sitä lukemaa turkulaishyökkääjä tulee agentin kanssa neuvottelupöydässä osoittamaan sormella. Colorado Avalanchen GM Joe Sakic maksaa itsensä kipeäksi Rantasesta – ihan syystäkin.

Katseet on käännettävä uudestaan Torontoon. Kaksi kovaa luuta on sielläkin ilman sopimusta tämän kauden jälkeen, Auston Matthews ja Mitchell Marner. Myös heidän tulevia jatkosopimuksia suomalaiset odottavat ja varmasti tullaan käymään kissa-hiiri leikkiä siitä, kuka näistä nuorista tulee ensimmäiseksi allekirjoittamaan jatkosopimuksen. Tätä tilannetta joudutaan jännittämään kesään asti, koska nyt kausi on herkässä vaiheessa ja pelaajat haluavat keskittyä pelaamiseen. Mutta on selvää, että tullaan näkemään mielenkiintoinen ja strateginen kamppailu. Vertailua ja kisailua sopimuksista. Spekulointia siitä, missä kohtaa kautta kannattaa sopimus pelaajan ja organisaation kannalta edes tehdä? Kuka osuu kultasuoneen ja kuka jää rannalle ruikuttamaan.

On tulossa huima sopimussota.

Artikkelikuva: pixabay.com