Suursuosiota Suomessa nauttiva laulaja Jari Sillanpää kärysi viime vuoden puolella ajettuaan autoa huumeiden vaikutuksen alaisena. Monet olivat järkyttyneitä tai vähintäänkin yllättyneitä, kun aineeksi paljastui erittäin vaaralliseksi huumeeksi luokiteltu meta-amfetamiini. Uudemman kerran Sillanpää joutui virkavallan kanssa tekemisiin vajaat pari viikkoa sitten. Hän oli miesystävänsä kanssa saapumassa lomamatkalta Thaimaasta, kun tullissa laulajan matkatavaroista löydettiin jälleen samaista ainetta.

Täällä rakkaassa kotimaassammehan päihteet ei ole lainkaan uusi juttu. Yleensä päihde kuitenkin on alkoholi. En jaksa laskea kuinka monta juttua olen lehdistä lukenut urheilu- tai iskelmätähdestä joka kertoo kärsivänsä alkoholiongelmasta, lupaa muuttaa tapansa ja Suomen armollinen kansa mieltää hänet suoraselkäiseksi ja rehdiksi tai joksikin mystiseksi kovan kohtalon kokeneeksi henkilöksi. Miksi sama kaava ei toistunut Sillanpään kohdalla?

Kyse on varmasti osittain hänen julkisuuskuvastaan ja itse päihteestä. Meta-amfetamiinia on Suomessa totuttu näkemään lähinnä televisioista Breaking Bad-sarjaa seuratessa eikä positiivinen, sympaattinen, hieman hupsu koko kansan Siltsu istu tähän kuvaan lainkaan. Kuinka moni olisi esimerkiksi yllättynyt jos uutisessa olisikin ollut kyseessä vaikkapa rokkari Jussi 69 ja kokaiini? Niinpä. Enkä tarkoita pahalla Jussi. Ihmisillä vain sattuu olemaan hieman erilainen mielikuva rokkareista ja iskelmätähdistä.

Viimeistään Sillanpään esiinnyttyä, ironisesti, kiirastorstaina MTV:n Enbuske, Veitola & Salminen ohjelman vieraana oli mediasirkus valmis. Suomalaiset tv:n edessä röhnöttävät moraalinvartijat jopa suuttuivat, kun mies ei näyttänyt edes katuvan tekojaan tai luvannut lopettavansa huumeiden käyttöä. Monet vaativat julkista anteeksipyyntöä ja yhdyn tähän. Mielestäni hänen ainut anteeksipyydettävä tekonsa on kuitenkin nimenomaan se, että hän hyppäsi auton rattiin käytettyään huumeita. Sillä samalla hetkellä hän vaaransi myös muut täysin sivulliset ihmiset. Mutta miksi ihmeessä ihmiset tuomitsevat hänet tai vaativat anteeksipyyntöä mistään muusta? Huumeillahan hän satuttaa lähinnä itseään. Henkisesti myös varmasti lähipiiriään. Henkilökohtaisesti en ole kärsinyt pätkääkään Sillanpään huumeriippuvuudesta eikä varmasti suurin osa muistakaan suomalaisista.

Toki Sillanpää olisi voinut esiintyä suositussa tv-ohjelmassa vitsailematta ja syvästi luvannut muuttaa pahat tapansa, mutta hän valitsi rehellisen linjan. Hän kertoi muun muassa käyttäneensä meta-amfetamiinia vuosia, esiintyneensä ”laskuissa” ja jopa vitsaili huumeiden käytöstään. Hyvin epäsuomalainen tilanne tässä kännäämisen luvatussa maassa.

Sen sijaan, että Sillanpää olisi nostettu Irwinin, Matti Nykäsen tai Jere Karalahden kaltaiseksi suomalaissankariksi, hänet teilattiin täysin. Vaikka toisin kuin monet muut päihteistä kärsineet legendat, ei hänen tiedetä satuttaneen muita tai peruneen keikkojaan päihteiden takia. On silkkaa hurskastelua monelta keikkajärjestäjältä perua hänen esiintymisiään. Huippu, tai pohja, nähtiin kun Rukatunturin Kaarle XII niminen ravintola perui ensi viikolle suunnitellun keikan vedoten yrityksen nollatoleranssiin huumeiden osalta. Viime viikonloppuna samaisessa ravintolassa keikkaili kahdesti huumeista kärynnyt Reino Nordin. Ymmärrän toki ettei yksikään järjestäjä halua negatiivista julkisuutta mutta olisivat sentään rehellisiä.

En lukeudu Sillanpään faneihin enkä todellakaan puolustele huumeidenkäyttöä. Toivon vain, että mies tajuaisi hakeutua hoitoon ilman koko kansan irvailua ja tuomitsemista. Tuomitsemisen hoitaa Suomessa muu taho, kuin tv-katsojat.

Toimitaja: Joni Eriksson

Please follow and like us:
RSS
Follow by Email
Twitter
Visit Us
Follow Me
Instagram