Kamila Valijeva eläytyy ohjelmassaan. Kuva: Instagram/@kamilavalieva26

 

Kuluvalla viikolla käydään taitoluistelun MM-kilpailut Ranskan Montpellier’ssä. Venäläisten hallitsema laji on seilannut viime aikoina melkoisissa myrskytuulissa, mikä ei varmasti ole nostanut sen arvoa yleisön silmissä. Ensin olympialaisten teinitähden doping- ja valmennuskohu ja sitten venäläisten urheilijoiden sulkeminen kansainvälisiltä kilpailuareenoilta. Jaksavatko ihmiset kiinnostua vielä kakkostason kilpailusta kaiken draaman jälkeen?

 Teksti: Niina Karjalainen

Taitoluistelumaailmassa on kytenyt jo pitkään, mutta kuukausi sitten Pekingin olympialaisissa asiat räjähtivät lopullisesti kaikkien silmien edessä. Lajia hallitsevat teinit tai lähes lapset, joiden oikeuksista ei ole tietoakaan.

Ollaan pisteessä, jossa Kansainvälinen luisteluliitto ISU ei voi enää jäädä tuleen makaamaan.

 

Kärsimysnäytelmä

 

Talviolympialaiset alkoivat oletetulla tavalla. Taitoluistelun joukkuekisan voittivat ylivoimaisesti venäläiset 15-vuotiaan teinitähtensä Kamila Valijevan johdolla, joka suoritti ensimmäisenä naisena (tai ehkä oikeammin: naisten sarjassa) olympialaisissa onnistuneesti neloishypyn. Tämän jälkeen raportoitiin dopingkäry, Valijevan Venäjän mestaruuskisoissa antamasta näytteestä oli löydetty kiellettyjä aineita.

Suomen entinen jäätanssikuningatar Susanna Rahkamo totesi osuvasti Urheilulehden artikkelissa lohduttomasta tilanteesta, että häntä yllätti enemmän venäläisluistelijan kiinnijääminen kuin dopingin käyttö.

Urheilun kansainvälinen välitystuomioistuin CAS kuitenkin antoi Valijevan jatkaa kilpailemista olympialaisissa alaikäisyyteen vedoten, mutta nuoren urheilijan psyyke ei enää kestänyt. Koko maailma todisti sielua särkien, kun mediassa riepoteltu lapsi itku kurkussa kaatui hyppyjä yksi toisensa jälkeen, ja jäältä päästyään sai valmentajaltaan kurinpalautuksen luovuttamisesta.

Kaksi päivää olympialaisten jälkeen Venäjä aloitti suunnitellun hyökkäyssodan Ukrainaan. Kansainvälinen olympiakomitea suositteli kaikkia lajiliittoja sulkemaan Venäjän pois kaikista kansainvälisistä kilpailutapahtumista, ja näin myös ISU teki.

Nyt venäläisurheilijat, lajin ylivoimaiset valtiaat, ovat poissa arvokilpailuista. Määrittelemättömän ajan. Aivan kuin olympialaisissa hopeaa ”hävinnyt” 17-vuotias venäläinen Aleksandra Trusova olisi tiennyt mahdollisuuksiensa hupenevan loppukaudella, kun hän vuolaasti itki tulosten julkistuksen jälkeen, että kaikilla muilla on kultamitali paitsi hänellä, eikä hän enää koskaan aio mennä jäälle.

 

Venäjän lapsitehdas

 

Taitoluistelussa naisten sarjan alaikäraja on 15 vuotta. Lajin ongelmallisuus piilee hyppyelementeissä ja niissä vaadittavissa ominaisuuksissa. Jokainen tavan tallaajakin ymmärtää, että mitä pienempi ja kevyempi olet, sitä korkeammalle ponnistat ja nopeammin pyörit.

Noin vuosi sitten luistelupiireissä levisi video, jossa 12-vuotias venäläistyttö teki neloissalchowin ja perään kaksi kolmoistulppia. Tätä ei kuulemma yksikään naisten sarjan luistelija ole tehnyt kisatilanteessa, ja harva mieskään.

Eteri Tutberidze, teinien kohuttu valmentaja, pyörittää yhtä lapsitehtaista Moskovassa. Hänen alaisuudessaan on voitettu olympiakultaa vuodesta 2014. Joka kerta nimi on ollut eri ja ikää 15 vuotta – paitsi viimeisimmissä Pekingin olympialaisissa, mutta siihen syyn tiedämmekin. Nämä lapsitähdet ovat järjestään myös lopettaneet uransa: he eivät yksinkertaisesti enää jaksa sitä lyhytnäköistä, hurjia harjoitusmääriä sisältävää valmennuskulttuuria, joka aiheuttaa niin fyysisiä kuin henkisiä vaurioita ihmiselle.

Urat ovat loppuneet vakavaan anoreksiaan, selän rasitusvammaan, nilkan ja polven rasitusvammaan ja listan perään lisätään vielä dopingkäry. Eikä nyt ollut kyseessä edes huulirasva, vaan alaikäiselle lapselle annettiin kolmea eri sydänlääkettä, jotta hän palautuisi nopeammin ja pystyisi harjoittelemaan enemmän. Olisi jotenkin lohdullista lukea, että edes joku olisi lopettanut vain motivaation puutteeseen, mutta se tuskin on venäläisessä kulttuurissa mahdollista.

 

Eteri Tutberidzen tiimi EM-kisojen kolmoisvoiton jälkeen. (Kuva: Instagram/@tutberidze.eteri)
Katsojan silmin

 

Niin likaista ja oksettavaa kuin Venäjän touhu onkin, urheilijoiden osaamista ja huimaa taituruutta ei voi tuskin kukaan kiistää. Myönnän itsekin katsoneeni olympialaisten finaalissa vain venäläisten suoritukset, koska heidän vauhtinsa, suorituspuhtautensa, dynamiikkansa ja korkeat tyylikkäät hyppynsä ovat ihan omaa luokkaansa.

Joudunko siis nyt katsojana miettimään, onko minun enää eettisesti oikein nauttia näistä suorituksista, kun tiedän, mitä niiden takana on? Tähän asti olen kunnioittanut urheilijoita siitä valtavasta työmäärästä ja paineensietokyvystä, mitä he kestävät. Mutta enää en voi ajatella samoin, kun tiedän mitä heidän elimistölleen biologisesti keinotekoisin menetelmin tehdään saavutusten vuoksi.

Ja ihan vain sen takia, että he ovat tyttöjä, kasvamassa naiseksi. Tuntuu pahalta, koska urheilijat eivät saisi olla vallankäytön välineitä.

Käsillä olevissa MM-kisoissa näkyvyyttä ja palstatilaa saavat ainakin kerran terveet urheilijat, vaikka kilpailun taso ei niinkään päätä huimaisi. Kansainvälisellä luisteluliitolla on mahdollisuus yrittää puhdistaa mainettaan. Miten saadaan tuomittua Venäjän toimet, kuitenkin pitämällä huippu-urheilu ja vaikuttavien suoritusten taso arvossa?

Ainakin aikuisten sarjan ikärajan nostamisesta 17 vuoteen on sovittu pidettävän äänestys kesäkuun alussa. Mielenkiinnolla odotamme, millaisen vaikutusvallan alla kongressissa äänestävät ovat.

 

Suomalaisten toinen mahdollisuus

 

Suomea MM-kilpailuissa edustaa naisten yksinluistelussa Jenni Saarinen sekä jäätanssissa pari Juulia TurkkilaMatthias Versluis. Suomen taitoluisteluliitto tiedotti, ettei miesten yksinluistelussa ja pariluistelussa saavutettu kansainvälisen liiton vaatimia teknisiä pisterajoja. Saarinen selviytyi olympialaisissa viimeisenä luistelijana vapaaohjelma-osioon ollen siellä 25:s, kun taas jäätanssiparimme oli sijalla 15.

”Totesimme, että MM-kisat ovat ne vuoden pääkilpailut, ja tavallaan neljän vuoden välein olympialaiset ovat siinä bonuksena,” Saarinen totesi Ylen haastattelussa.

Kommentti tiivistää hyvin, miten luistelija ei edes pidä tavoitteenaan olympiavoittoa, koska ne järjestetään joka neljäs vuosi. On vain sattumaa, jos ne osuvat juuri omiin nuoruuden huippuvuosiin.

Taitoluistelulla on nyt kasvojen pesun aika. Virheiden meikkaaminen ei enää auta, vaan muutosta tarvitaan ihan perusarvoista lähtien.