SM-liiga-seura Pelicansin juuret ulottuvat aina vuoteen 1891 Viipurin Reippaaseen, joka nousi nippelitietona mieleeni kun 1.12.2018 vierailin Lahdessa katsomassa Pelicansin kotipeliä Isku-Areenalla. Niinkin kaukaa historiasta asti on saatu tuotua tähän päivään jotakin alueellisesti hyvin merkittävää: kokonainen jääkiekkoseura, joka on viimeiset kymmenisen vuotta brändännyt itseään esimerkillisesti.

Vuosina 2005-2009 pyörin Isku-Areenalla todella ahkerasti ja seurasin aktiivisesti kotiotteluita paikan päällä. Vatsanpohjaani kutkutti lähes viikon verran ennen kyseistä Pelicansin kotiottelua, sillä jännitin, millaisia muutoksia Lahden Pelicans olikaan saanut aikaiseksi.

Noustessani portaita isosta tuulikaapista tunnelmalliseen korkeaan aulaan, yllätyin. Eri tyyppisillä valoilla ja paperitähtivalaisimilla oli luotu sporttinen ja sopivan fiini tunnelma, joka toivotti ottelua seuraamaan tulleet katsojat tervetulleiksi. Ensimmäisenä katseeni osui portaiden yläpäässä olevaan baariin, jonka edustalla baaripöytiin nojaili leppoisissa tunnelmissa kiekkofaneja.

 

Isku-Areenan pääoven portaiden päässä odotti tunnelmallinen aula.

Aivan tilan vasemalle seinustalle oli koottu Isku-Areenan oma Wall of fame, jossa pääsi tutustumaan Pelicansin toiminnassa merkittävän panoksensa antaneisiin henkilöihin. Tyylikkäät kultaiset kehykset toivat sopivalla tavalla koko tuloaulaan luksuksen tuntua. Portaikon vasemmalla sivulla olevaa kaideseinämää vasten oli sijoitettu turkoosi-mustia pehmustettuja loosseja, jotka toivat hotellin loungemaisen ja samalla olohuonemaisen tunnelman. Hallin pitkän sivun käytävä oli toistaiseksi vielä perinteinen loisteputkivalaistu olutta ja pientä peruspurtavaa tarjoava kapea mutta toimiva käytävä, josta katsomoon liikkuminen sujui vaivatta.

 

Turkoosi-mustat loossit tuloaulassa luovat rennon tunnelman hallille.

Kun hallin kiersi pääovelta käytävää pitkin hallin toiseen päähän, ravintola Lämäri tarjosi tavanomaisen hallibaarin, josta oli tietysti näkymä kaukaloon. Lämärin alapuolelle oli luotu eurooppalaisen ruokakadun tyyppistä fiilistä poikittaisella seinäpaneloinnilla ja katulyhtymäisillä valoilla. Panelointi loi mielikuvan puutalon seinästä, jota oli korostettu vielä ikkunoilla, josta näkyi sisään pöytiin, jossa katsojia oli nauttimassa tarjottavia. 

Pitkälle on tultu 2000-luvun alkeellisista ysärimäisistä halliominaisuuksista. Vuoden 2010 jälkeen suurin osa istuimista on saatu vaihdettua pehmustettuihin tuoleihin D-katsomon vanhoja istumapaikkoja lukuunottamatta ja Pelicansin kotihallissa vaihdettiin digitaalinen pistetaulukko viimeisten liigajoukkueiden joukossa mediakuutioon. Ottelukuuluttujana toimi edelleen lahtelaisittain legendaarinen Ilkka ”Ile” Varmavuo, jonka täydellisen viihdyttävä selkeä selostuääni kantoi moottorimaisella varmuudella ja nopeudella läpi kotiottelun. 

Pelicans ja liigan kärkijoukkue Kärpät matsasivat kyseisenä lauantaina keskenään.  Etenkin A-pääkatsomon ja B-päädyn välissä oleva Lahen Turkoosien fanikatsomo oli sijoitettu kivasti uudelle puolelle kulmaukseen ja vastaavasti toki monen muun hallin tapaan, toisen päädyn kulmaan sijoitettu vierasjoukkuekatsomo loivat konkreettisen vastakkainasettelun fanien jakautumisesta. Matsi oli sen verran jännittävää vääntöä puolin ja toisin joukkueiden kesken, että se aiheutti Kärppä-fanien ja pussinokka-fanien keskuudessa fyysistä painiakin, johon järjestyksenvalvojat joutuivat puuttumaan. Ottelun jälkeen, kun suurin osa katsojista oli jo valunut hallilta eteenpäin, muutamat Kärppä-fanit tulistuttivat Pelicans-kannattajat varastamalla suuren banderollin turkoosien fanien kaiteesta. Säpinää niin kaukalossa kuin yleisön joukossa ei siis puuttunut.

 

Pelicans-kannattajien fanikatsomo Isku-Areenalla.

Pelicansin kotihallia oli selvästi paranneltu yleisöystävällisemmäksi ja sopivasti isomman maailman tatsilla, unohtamatta kuitenkaan sijaintia Päijät-Hämeessä. Enää Pekko Pelikaani ei lentele surkuhupaisasti vaijerin varassa ottelun alussa jään yllä, kuten joitakin vuosia sitten. Eivätkä tanssitytöt tanssi ottelun alussa jäällä ja pitkin katsomon käytäiviä ottelun aikana, vaan keskittyvät tanssillaan D-katsomon kulmauksessa vauhdittamaan kannustusta.

Kaiken kaikkiaan Pelicans ja Isku-Areena tarjosivat hyvät puitteet jääkiekon livefanittamiseen ja vaikka samalla lippurahalla saa myös seurata kaikki ottelut kuukaudessa kotisohvalta, satsaisin itse ehdottomasti livematseihin. Myös kotiotteluiden katsojaluvut puhuvat panostuksen puolesta; neljässä vuodessa fanimäärät ovat tasaisesti nousseet. Kaudella 2014-2015 Pelicansin kotteluissa vieraili keskimäärin 3375 katsojaa. Viime kaudella 2017-2018 katsojamäärä oli keskimäärin 3976 per ottelu.

Halliin tehdyt parannukset saavat  minut syntyperäisenä lahtelaisena pörhistämään rintaani – kyllä Lahdessa osataan!

Toimittaja: Anna Nylund

 

Please follow and like us:
RSS
Follow by Email
Twitter
Visit Us
Follow Me
Instagram