Saavuin keskellä tammikuuta kauppakeskus Jumboon, missä minun oli määrä tavata Vantaa Ducksin huippulupaus Kalle Kattelus. Hetken odottelun jälkeen paikallisseuran yleispelaaja saapui luokseni huomiota herättämättä. 

Mestaruusliigassa jo neljättä kauttaan pelaava Kattelus oli juuri saanut työpäivänsä päätökseen Kaivokselan ala-asteella, missä hän työskentelee ajoittain sijaisopettajan roolissa. Lentopallo on Kattelukselle kaikki kaikessa, mutta merkittävimmät palkkatulot hänen on vielä hankittava muualta. Suomessa laji on jäänyt vuosien saatossa merkittävään pimentoon, eikä Katteluskaan ole ollut aina varma tavoitteestaan lentopallon parissa.

Peruskouluikäisenä Kattelus pelasi lentopallon lisäksi jalkapalloa. Vaikka hän pitikin hauskaa kummankin lajin parissa, oli hänellä lopulta aikaa vain yhdelle urheiluharrastukselle. Kattelus teki harvinaisen päätöksen ja valitsi lentopallon. Nyt 21-vuotias vantaalaislupaus pelaa sitä Suomen korkeimmalla sarjatasolla, tuntien nöyrää ylpeyttä pienemmän palloilulajin edustamisesta.

Poika lentopalloilevasta perheestä

Katteluksen perhe on täynnä lentopalloilijoita, mikä vaikutti myös Kallen päätökseen jatkaa urheilu-uraansa lentopallon parissa. Hänen isänsä Juha Kattelus pelasi myös menestyksekkään uran Suomen korkeimmalla sarjatasolla, edustaen myös Korson Vetoa, eli nykyistä Vantaa Ducksia. 17-vuotias pikkuveli Ville Kattelus pelaa puolestaan tällä hetkellä Suomen poikamaajoukkueessa Kuortaneella.

– Perheen takia tuli alunperinkin [se päätös]. Faija vei mut ekan kerran lentistreeneihin, ja ihan pikkusena notkuin myös sen treeneissä ja peleissä. Siitä se varmaan lähti. Sitten, kun sekä futis että lentopallo astuivat kuvioihin, niin päätin valita sen lajin missä huomasin pärjääväni paremmin. Vähemmän kilpailua, Kattelus naurahti.

– Välillä mietin, että olisiko sittenkin pitänyt jatkaa jalkapalloa, mutta olen siis todella tyytyväinen tähän päätökseen. En usko, että olisin jalkapallossa yltänyt näin kovalle tasolle.

Kattelus on ollut myös hyvin tyytyväinen rooliinsa ankkaparven riveissä. Seuran valitseminen oli helppoa, sillä hän oli harjoitellut joukkueen kanssa jo ennen sopimuksen allekirjoittamista. Edellisen valmentajan kanssa homma ei kuitenkaan sujunut ihan yhtä hyvin kuin Ducksin uuden käskyttäjän, Juho Rajalan, alaisuudessa.

– Meillä oli sama valmentaja ekat kolme vuotta, eikä sillä ihan lähtenyt homma rullaamaan. Mä itse en tullut sen kanssa kovin hyvin juttuun, mutta tällä kaudella saatiin uusi valmentaja, mikä on helpottanut mua myös eteenpäin.

Kattelus on myös melko tyytyväinen saamaansa vastuuseen Rajalan alaisuudessa.

– Se [vastuu] on vähän vaihdellut. Mä olen pelipaikaltani yleispelaaja, ja meillä on joukkueessa neljä saman tontin pelaajaa. Siinä on kaksi vähän vanhempaa kaveria, mutta meitä ollaan pyöritelty siinä kauden aikana aika vapaasti, eikä siinä ole mun mielestä niin väliä, ketkä kaksi ovat samaan aikaan kentällä. Kaikki ovat aika samalla viivalla.

– On tullut kivasti vastuuta, mutta vuodenvaihteen jälkeen mulla oli hieman pidempi sairasteluputki, hän jatkoi.

Vakavat selkävaivat astuivat maajoukkueuran tielle

Katteluksen lyhyeen mutta lupaavaan uraan mahtuu valittettavasti myös muita takaiskuja vuosien varrelta.

Katteluksen treenimäärä tuplaantui, kun hän aloitti opinnot Mäkelänrinteen urheilulukiossa. Urheilullinen ylikuormitus johti selän rasitusmurtumiin, jotka onneksi päättyivät pituuskasvun loputtua.

Selkävaivat ehtivät kuitenkin jarruttaa hänen maajoukkueuraansa merkittävästi. Voitettuaan pohjoismaiden mestaruuden vuonna 2014, Kattelus ei enää pystynyt osallistumaan nuorten maajoukkueeseen. Nykyisin 188-senttinen Kattelus kärsii pienistä polvivaivoista, joihin ei löydy muuta hoitokeinoa kuin riittävä lepo.

– Polvien kanssa on nyt tullut viime vuosien aikana pieniä ongelmia, koska mä en ole ihan kaikista pisin lentopallon pelaaja. Mä hyppään aika kovasti, minkä takia mun polvet ja rustot ovat koko ajan todella kovalla koetuksella. Se ei ole tällä kaudella niin paljoa vaikuttanut, mutta välillä pitää vain taistella eteenpäin Buranan voimalla.

– Aiemmin mulla on ollut kaksi kertaa selässä rasitusmurtuma. Se ei silloin ekalla kerralla parantunut ihan kunnolla, mutta koska se oli kytköksissä pituuskasvuun, niin sen kanssa ei ole ollut enää ongelmia.

– Sen [pohjoismaiden mestaruuden] jälkeen en ole pelannut maajoukkueessa mitään virallisia pelejä. Jo siihen aikaan maajoukkue oli Kuortaneella, mihin minuakin pyydettiin asumaan. Mutta juuri näiden selkäongelmien takia mä en pystynyt lähtemään. Se paikka oli niin hevonperseessä. Jos siellä olisi mennyt selkä uusiksi, niin sitten siellä olisi ollut vain masentunut ja yksinäinen, Kattelus pohti.

Kattelus haluaa pysyä lojaalina ankkaparven projektille

Vantaa Ducks taistelee tällä hetkellä Mestaruusliigan viimeisistä pudotuspelipaikoista. Joukkue on sarjataulukossa kuudentena, eli nykyisen paikan säilyttäminen kauden loppuun saakka takaisi sille pääsylipun playoffeihin. Kattelus on ollut tyytyväinen miehistönsä esityksiin, sillä sarja on tasoltaan hyvin kaksijakoinen.

– Olen mä tyytyväinen [siihen miten kausi on tähän asti edennyt], koska tietyt realiteetit pitää aina ottaa huomioon. Kärkijoukkueet operoivat meitä huomattavasti suuremmalla budjetilla. TOP3-joukkueissa kaikki pelaajat ovat täyspäiväisiä ammattilaisia. Se on sellainen valitettava juttu, mikä näkyy myös sarjataulukossa, hän harmitteli.

– Meidän tavoite on kuitenkin ylempänä. Pudotuspelit ovat aina pudotuspelejä, ja niissä voi käydä ihan mitä vain. Tottakai me lähdetään aina täysillä, Kattelus tsemppasi.

Kattelus on myös luottavainen Ducksin nykyiseen projektiin, eikä hän suunnittele siirtoa muualle juuri nyt. Vantaalaisseuralla on tällä hetkellä hyvin nuori ja kokematon joukkue, mutta ajan kanssa tilanne voi olla hänen mukaansa täysin erilainen. Lentopallo on Kattelukselle kaikki kaikessa.

– Juuri tässä hetkessä, me mennään lentopallo edellä. Opiskeluhommat ovat kuitenkin sellaisia, että niitä pystyy tekemään vielä aikuisenakin. Nyt kun on nuori ja jaksaa, niin keskitytään täysillä tähän. Vielä en osaa sanoa, mitä tulee tapahtumaan, Kattelus pohti.

Eetu Ikola
Twitter: @eetuikola

Kuvat: Juha Jäntti
(Juttu rakennettu tammikuun haastattelusta)