(Tampereen Hakametsä, Kuva: Aarno Vuorinen)

Liigan kausi 2019-20 loppui ennen aikojaan koronaviruspandemian takia. Liigan puheenjohtaja Heikki Hiltusen mukaan jääkiekko muuttuu ja Liigan pitää reagoida näihin muutoksiin.

 

Tällä kaudella Suomen jääkiekkosarjoja ei saatu päätökseen koronaviruksen takia. Liigan puheenjohtaja Heikki Hiltusen mukaan päätös oli yksimielinen ja oikea.

– Yleinen pandemia- ja epidemiatilanne tuli päälle kuin lumivyöry. Pelaajat, valmentajat, seurojen toimitusjohtajat sekä sidosryhmät olivat sitä mieltä, ettei kannata pelata. Siinä yhteydessä todettiin, ettei ollut näkyvissä mitään sellaista, että tilanne muuttuisi paremmaksi, Hiltunen sanoo haastattelussa. 

Samaan aikaan pelaajien sopimukset päättyvät normaalisti huhtikuussa. Lisäksi hallitus asetti voimaan harjoittelukiellon sekä ryhmien kokoontumiskiellon. Pitkä tauko peleistä aiheuttaisi samalla momentumin häviämisen pudotuspeleissä. Siinä kohtaa kauden jatkaminen tuntui mahdottomalta. Hiltunen linjasi kuitenkin isoimman asian kauden päätökseen.

Iso asia on vastuullisuus. Toimitaan suunnannäyttäjänä. Tiedetään, että ollaan yhteiskunnallisesti seurattu sarja. Maan hallitus ja yleinen mielipide myös tuki tätä.

Ensin ilmoitettiin, että pudotuspelit viivästyvät vähintään viikolla. Seuraavana päivänä Liigan hallitus kuitenkin päätti, ettei kautta ole järkeä pelata loppuun. Tämä tiesi isoja taloudellisia tappioita – noin 10 miljoonaa euroa. Liiga-yhteisön liikevaihto on 120 miljoonan euron luokkaa, joten kauden äkillisen päätöksen takia kärsittiin noin 10 % tappiot. Samalla jäivät jakamatta menestysbonukset sekä oheismyyntitulot.

 

Kyseenalaiset taklaukset median syynissä

 

Viime vuosina Liigan suurin puheenaihe on kaikista muutoksista huolimatta ollut kyseenalaiset taklaukset ja varsinkin pään seudulle suuntautuneet osumat. Kehitystä pyritään tekemään ja rangaistuksia koventamaan. Hiltunen huomauttaa, että kaikki lähtee kasvatusputkesta.

– Paljon asioita ollaan tehty. Nuoresta pelaajasta lähtien pyritään opettamaan ja kouluttamaan miten taklataan, miten otetaan vastaan ja mitkä ovat pelin säännöt. Tässä on tehty hyvää työtä Suomen jääkiekkoliiton ja juniorivalmennuksen kanssa kauan aikaa, vaikka se keskusteluissa usein on unohdettu. 

Tietysti valmennuksella on myös iso vastuu, mutta pelaajien pitää ymmärtää mikä on sallittua ja mikä ei. Tällä kaudella näihin taklauksiin  kuitenkin jouduttiin puuttumaan kovalla kädellä. Rangaistuksia kovennettiin ja pelikieltojen johdosta pelaajien palkka samalla pienenee. Kun Liigan hallitus päätti koventaa rangaistuksia kesken kauden, saatiin tilannetta seurattua tapaturmarekisteristä, jolloin hallitus huomasi ettei riittävää muutosta ollut tapahtunut.

– On nähty että vaikka on kovennettu rangaistuksia, niin tulos ei ole ollut odotetunlainen.

Kesken kauden puheenaiheeksi nousi myös osakeyhtiön hallituksen vastuu isossa kuvassa. SM-liiga Oy on seurojen omistama järjestö, joten mikä vastuu heillä on liigana? Pyrkimys oli selvä; että laji olisi turvallinen ja sen pariin saataisiin lapsia myös jatkossa. Vastuullisuus koettiin tärkeänä asiana, syntyi päätöksistä kritiikkiä tai ei.

Kausi on ohi ja nyt tarkastellaan tilannetta uudestaan. Hiltunen kertoo, että Liiga on perustanut uuden työryhmän, joka miettii muutoksia sääntöihin.

– Perustettiin työryhmä, joka koostuu pelaajista, pelaajayhdistyksen edustajista, tuomaristosta ja valmentajista. Tämä on siis asiantuntijatyöryhmä, joka nyt miettii millä tavalla voidaan muuttaa sääntöjä. Sieltä ollaan myös yhteydessä IIHF:ään, josta voidaan pyrkiä vaikuttamaan heihin. Iso puoli on turvallisuus.

(TPS:n kultakypärä Lauri Pajuniemi, Kuva: Aarno Vuorinen)
(TPS:n kultakypärä Lauri Pajuniemi, Kuva: Aarno Vuorinen)

Kurinpidon asioihin Liiga ei kuitenkaan tule juuri puuttumaan. Kurinpito on riippumaton toimielin. Liigalla on veto-oikeus, jos Liigan hallitus kokee sen tarpeellisena, mutta lähtökohtana kurinpito pidetään täysin riippumattomana Liigan johdosta ja hallinnosta.

Viimeisen kahden vuoden aikana Liiga on panostanut voimakkaasti digitalisaatioon. On lisätty kameroiden määrää sekä rakennettu tilannehuone, josta pystytään katsomaan tilanteita monesta eri kuvakulmasta. Ainoa asia, mitä näillä uudistuksilla ei nähdä, on mitä pelaajan pään sisällä tapahtuu ja milloin tunnekontrolli pettää.

Kyllä menetelmät ja keinot parantuvat, kun vauhti on lisääntynyt, mutta eivät ne ole koskaan riittävän hyviä. Lähtökohta on kuitenkin se, että halutaan että pelin perusidea säilyy. Jääkiekko on fyysinen peli, Hiltunen muistuttaa.

 

Isojen kaukaloiden laita

 

Alkukaudesta Liigassa pelaavan Turun Palloseuran kapteeni Lauri Korpikoski otti kantaa kaukaloiden kokoon ja olisi valmis tekemään muutoksia niihin. Liigassa pelataan tutulla isolla kaukalolla, toisin kuin Pohjois-Amerikan puolella. Liigassakin keskusteluja kaukaloiden pienentämisestä ollaan käyty, mutta lähivuosina tämä ei tule onnistumaan.

– Ollaan käyty liigan sisällä sitä keskustelua. Meillä on Suomessa se haaste, että kaukalon kokoa kun lähdetään muuttamaan, vaatii se isoja muutoksia kaukalon perustaan, joko kylmälaattaan tai katsomorakenteisiin. Ne on niin isoja muutoksia, että niitä ei olemassa olevissa halleissa pysty helposti toteuttamaan.

Matka on siis vielä pitkä. Uusia areenoita ollaan kuitenkin rakentamassa Tampereelle, Helsinkiin ja kenties Turkuun. Näillä paikkakunnilla varmasti varaudutaan siihen, että kaukalon kokoa voidaan muuttaa dynaamisesti.

– Peli kehittyy koko ajan ja meidän pitää pystyä olemaan ajan hermoilla. Tulee kuitenkin käytännön esteitä, että jos hallin omistaa joko kaupunki tai kunta, mikä on Suomessa suurin osa, silloin ei muutokset ole niin helppoja. Ne on aika isoja asioita rahallisesti ja maksaja olisi veropussista kansalainen, niin näiden toteuttaminen on aika vaikeaa.

Muutoksia halleihin on kuitenkin tapahtunut, kun kaudelle 2014-15 Liiga teki päätöksen, että jokaisessa hallissa on oltava joustokaukalo. Suurimman osan kuntien hallimuutoksista maksoi kunta itse.

– On hienoa, että ollaan saatu nämä joustolaitakaukalot käyttöön. Materiaalikehitystä tapahtuu myös varusteissa sekä kaukalon laidoissa, mikä auttaa suojaamaan pelaajia paremmin, Hiltunen kertoo.

 

Älykiekko esimerkin näyttäjänä

 

Täksi kaudeksi jokaiseen Liiga-otteluun tuli käyttöön älykiekko – ainoana koko maailmassa. Liiga näyttää näin muille olevansa edelläkävijä. Älykiekko on tuonut paljon mahdollisuuksia etenkin valmennukselle.

Se on myös tuonut eri kaupallistamiskeinoja, kun pystytään myymään tuotteena nopein laukaus tai nopein luistelija. Se mahdollistaa jatkossa myös veikkaukseen uusia asioita, Hiltunen sanoo.

Älykiekon datankäyttö on kuitenkin vielä aika alkutekijöissä. Analysointia on mahdollista parantaa huomattavasti esimerkiksi pelistrategioissa. Hiltunen on kuitenkin erittäin tyytyväinen Liigan näyttämään esimerkkiin.

– Ollaan maailmassa ihan edelläkävijöitä, kun missään muussa sarjassa se ei ole vielä älykiekko kokonaan käytössä. Meidän järjestelmä on ollut hyvin luotettava. Itse toivoisin, että löytyisi joitain nuoria alan harrastajia, jotka lähtisivät mukaan ideoimaan, että millä tavalla älykiekkodataa voisi hyödyntää.

(Kuva: Aarno Vuorinen)

Keskusteluja ollaan käyty muiden sarjojen kanssa. Pohjois-Amerikka, Venäjä, Saksa ja Sveitsi ovat osoittaneet mielenkiintonsa älykiekkoa kohtaan. Älykiekon evoluutio on vasta alussa. Monet pääsarjat ja huippu-urheilijat ovat alkaneet käyttämään enemmän dataa ja älykiekko on sitä kautta luonteva lisä lajiin. Hiltunen kävi itse keväällä Pohjois-Amerikassa eri seurojen luona. Vaikka mielenkiintoa oli, osassa seuroissa kuitenkin pidettiin älykiekkoa ja sen dataa täysin turhana.

Siellä ei välttämättä osata vielä ajatella tätä – he ovat vähän niin kuin menneisyyden vankeja. Uskon että Suomessa on vahva mobiilikulttuuri ja tietotekninen osaaminen. Suomi on ehkä sellainen maa, jossa voidaan innovoida ja voidaan ottaa aika nopeasti käyttöön tällaisia ratkaisuja ja totutaan niihin. 

Tamperelaisen Bitwise Oy:n kehittämä Wisehockey-älykiekko on
loistava vientituote Suomelle ja urheilumarkkinoille. Se tuo myös lisäarvoa myös niille, jotka eivät pääse hallille paikan päälle.

 

Karsinnat Liigaan

 

Suomen korkeimman sarjan Liigan ja toiseksi korkeimman sarjan Mestiksen välillä joukkuemuutoksia ei tällä hetkellä tapahdu. Liiga on suljettu. Runkosarjan lopussa Vaasan Sportin kannattajat osoittivat mieltään tifolla, jossa luki ”Mieluummin ahdistava karsinta, kuin suljetun Liigan apatia. Karsinnat takaisin.” Sport sijoittui runkosarjan viimeiseksi. Myös Vaasan Sportin hallituksen puheenjohtajan roolissa toimiva Heikki Hiltunen otti kantaa suljettuun Liigaan.

Aina kannattajia kuunnellaan, ehkä se on sellainen turhautumisen purkaus. Mestiksessä oltiin totuttu, että Sport menestyy aina pudotuspeleissä ja nyt kun noustiin Liigaan, on vain kerran pelattu pudotuspeleissä. Kun ei ole pystytty menestystä tuomaan, niin se saa kannattajatkin turhautumaan, koska haluttaisiin nähdä voittoja. Urheilua seurataan sen takia, että saadaan menestystä ja voittoja. Siinä alkaa kärsivällisyys pettämään. Alkaa tulla turhautumista. Hyvin ymmärrettävää, mutta voisin väittää että aidosti he eivät sitä mieltä ole.

Mediassa voidaan kyseenalaistaa Hiltusen roolia toimia Sportin ja Liigan puheenjohtajana, mutta heillä on selvät sävelet siitä, miten asioissa edetään ettei ristiriitaa synny.

– Me ollaan sovittu hyvin selkeä malli siihen, kun keskustellaan Vaasan Sportiin liittyvistä asioista vaikka Liigan hallituksessa. Olen aina jäävännyt tai ulkoistanut itseni kokouksista ja silloin varapuheenjohtaja pyörittää päätöksentekoa. Ellei hallitus sitten koe, että voin osallistua päätöksentekoon.

Hiltunen myöntää, että hallituksessa on mietitty, miten Liigassa voitaisiin säilyttää jännitys koko kauden ajan niin, että seurojen kannattajat ja yhteistyökumppanit saisivat mahdollisimman hyvän vastineen tältäkin osin.

Jos meillä olisi pienempi liiga, niin uskaltaisin väittää, ettei Mestiksen tasolla kukaan pystyisi pyörittämään ammattilaissarjaa. Jos olisi kolme seuraa vähemmän, meiltä häviäisi noin sata ammattilaistyöpaikkaa alta pois. Olisiko se suomalaisen huippukiekkopolun etu isossa kuvassa vai ei? Itse ainakin kuvittelen, että sata ammattilaistyöpaikkaa tarkoittaa useita miljoonia vähemmän pelaajapalkkioissa, mikä taas kaventaa pelaajapolkumahdollisuuksia, eikä nosta Mestiksen tasoa. Siellä tulot putoavat samassa suhteessa. 

Ruotsissa karsintamenetelmä toimii moitteettomasti. Siellä markkina-alue on vähintään kaksi kertaa isompi. Myös alemman tason eli Allsvenskanin joukkueiden olosuhteet ovat lähtökohtaisesti sillä tasolla, että he pystyisivät pelaamaan myös SHL:ssä. Ruotsissa pystytään tekemään ansaintalogiikka, sillä hallit ovat sillä tasolla.

Jos ajatellaan Vaasan Sportia, KooKoota tai Jukureita, kaikki ovat tehneet aika pitkälle omalla kustannuksella isot investoinnit noustuaan Liigan, että pystyvät hankkimaan lisää ottelu- ja oheismyynnistä. Nämä investoinnit, mitä liiga vaatii nyky Mestis-halleilta eivät pysty toimimaan Liigassa, eivätkä pysty rakentamaan liiketoimintamallia, jolla pystyisi tuottamaan positiivisen kassavirran kauden aikana.

Taloudellisia hyötyjä toki Mestis-joukkueille tulisi, jos ne pystyisivät nousemaan Liigaan, mutta resurssit eivät kuitenkaan tulisi tähän riittämään. Mestis-joukkueilla tulisi olla se kyky, kun organisaatiosta tulee arvokkaampi, niin myös kiinteät kulut nousevat hankintojen myötä. Kun hallissa ei pysty tuottamaan liikevaihtoa, minkä se edellyttää, ei näitä kuluja myöskään pysty kattamaan. Karsintojen takaisin tuominen vaatisi siis isoja sijoituksia.

Please follow and like us:
RSS
Follow by Email
Twitter
Visit Us
Follow Me
Instagram