Markus Huiskonen on kotoisin Etelä-Savosta Sulkavalta. Mikä sai Huiskosen lähtemään yli 4000 kilometrin päähän Libanoniin rauhanturvaajaksi? Huiskonen mainitsee syyksi muun muassa kokemuksen ja rahan. Mutta mitä Huiskonen miettii siitä, että opiskelut ja elämä Suomessa pysähtyvät paikalleen – ja millaista on libanonilaisten elämä?
Teksti: Jaakko Servo
Markus Huiskonen sai ajatuksen lähteä rauhanturvaajaksi varusmiespalveluksensa aikana. Huiskonen oli alikersanttina Karjalan Prikaatin ensimmäisessä viestikomppaniassa saapumiserässä 2/19. Hän kertoo, kuinka palveluksen loppupuolella kerrottiin mahdollisuudesta lähteä rauhanturvaajaksi.
“Ennen inttiä en tiennyt rauhanturvaajan hommasta oikeastaan mitään. Palveluksen loppupuolella sain ajatuksen, että voisin lähteä rauhanturvaajaksi. Intin lopulla hain sitten siihen hommaan.”
Varusmiespalveluksen loputtua kesällä 2020 Kuopiossa silloin asunut Huiskonen meni töihin myyntiedustajaksi keittiökalusteyritys Idekoon.
“Halusin lähteä rauhanturvaajaksi kokemuksen takia, eikä minulla ollut vielä opiskelupaikkaa. Oli hyvä aika lähteä: jos koskaan, niin nyt. Toki tästä saa ihan hyvin rahaakin”, Huiskonen lisää.
Vaatimukset ja odotukset
Rauhanturvaaminen on tapa, jolla yritetään auttaa konfliktitilanteissa olevia valtiota ja muita kiisteleviä osapuolia luomaan olosuhteet pysyvälle rauhalle. Jotta rauhanturvaajaksi pääsee, pitää Puolustusvoimien verkkosivujen mukaan varusmiespalvelus olla hyvin suoritettu, ja rikosrekisterissä ei saa olla merkintöjä.
“Kun on tullut kutsu, tämän jälkeen tulee koulutukset ja koulutuksen jälkeen pääsee vasta virallisesti rauhanturvaajaksi ja sitä kautta reissuun. Ennen koulutuksia pitää käydä lääkärintarkastuksissa, hammastarkastuksissa ja selvittää veriryhmät. Siinä on vähän kaikenlaista”, Huiskonen kertoo.
Hän sai tiedon pääsystä rauhanturvaajan koulutukseen Poriin tammikuussa 2021. Suunniteltu tehtävä oli Libanonissa.
Huiskoselta kysyttäessä pitääkö rauhanturvaajaksi hakevan oltava hyvässä kunnossa. Hän kertoo, että missään huippukunnossa ei tarvitse olla.
“Kuntovaatimuksina BMI-painoindeksi saa olla enintään 30, ja cooperin testin tulos pitää olla yli 2500 metriä, jotta rauhanturvaajaksi lähteminen on mahdollista.”
Mutta mitkä olivat Huiskosen tuntemukset ja odotukset ennen rauhanturvaajareissua?
“Osasin odottaa partioimista, mutta mitään muuta oikeastaan en. Paitsi tietysti aurinkoa, mikä ei Suomessa koko aikaa paista. Ja tietysti ihan yleisesti sellaista kokemusta, mikä jää varmasti mieleen. Tämä voi olla sellainen kerran elämässä -tapahtuma. Ennen lähtöä totta kai jännitti hieman, kun ei tiennyt, millaista se arki täällä tulee olemaan.”
Perinteinen palveluspaikka
Libanon tunnetaan hieman rauhattomana maana. Huiskonen tiedosti tämän, mutta sanoo, että ei sitä kannattanut mitenkään pelätä tai edes jännittää.
“Sen verran pitkään ja kauan täällä on suomalaisia ollut. Tiesin, että tilanne täällä tulee olemaan kuitenkin ihan hallinnassa ja ei tarvitse pelätä mitään. Aina voi tietysti tapahtua jotain, mutta onneksi ne ovat yleensä pienempiä juttuja.”
Huiskonen on siis tälläkin hetkellä rauhanturvaajana Lähi-idässä Libanonissa, mutta miten Libanon valikoitui palveluspaikaksi?
“Pääsääntöisesti se taitaa mennä juuri sillä tavalla, että kaikki ensikertalaiset laitetaan Libanoniin. Kokeneemmille rauhanturvaajille voi olla muunlaisia operaatioita, joissa lähetetään sitten muualle. Suomalaisia rauhanturvaajia on lisäksi muun muassa Irakissa, joka on toiseksi suurin operaatiopaikka Libanonin jälkeen. Irakiin otetaan suurin osa reserviläisistä.”
Pandemia ei juuri näkynyt
Koronapandemia alkoi vuoden 2020 alkupuolella vaikuttaa ympäri maailmaa. Korona-aikana vahvistettuja tartuntoja Libanonissa on Our World Datan mukaan ollut 1,07 miljoonaa, ja koronakuolemia yli kymmenen tuhatta. Suomessa tartuntoja on 638 000 ja kuolemia 2364.
Libanonissa on reilu miljoona asukasta enemmän kuin Suomessa, mutta varsinkin koronakuolemat ovat monin verroin Suomea isommat. Huiskonen kertoo, että keskellä pandemiaa lähtö rauhanturvaajaksi Libanoniin ei kuitenkaan mietityttänyt.
“Enimmäkseen hyvällä tavalla ajattelin sen, sillä Suomessa koronan takia lähes kaikkea elämää rajoitettiin, ja jotkut paikat ovat olleet kokonaan kiinni. Täällä se ei näy yhtä paljon. Korona on vaikuttanut oikeastaan vain alussa partiointeihin, mutta nyt koronatilanne on taas hellittänyt.”
Yhdeksän kuukauden reissu nuoressa iässä Lähi-itään. Suomessa kaverit menevät eteenpäin omissa opinnoissaan ja elämässä.
Tuntuuko Huiskoselta siltä, että elämä Suomessa pysähtyy?
“Joo, kyllähän se pysähtyy. Kyllä sitä haluaisi päästä opiskelemaan, mutta tällaisen reissun haluaa kokea. Aika on nyt hyvä, ennen opiskeluiden alkua ja heti intin jälkeen. Kyllähän sitä kerkeää opiskelemaan, kun tämä loppuu.”
Maan köyhyys yllätti
Libanon tunnetaan köyhänä maana. Huiskonen kertookin köyhyyden näkyvän Libanonissa, mutta onko hän muuten voinut tutustua paikalliseen elämään ja kulttuuriin?
“Täällä paikallisissa kylissä sitä kokee kaikenlaista, ja näkee paikallisten ihmisten arkea. Paikallisten kanssa on välillä päässyt myös juttelemaan.”
Libanonin pääkaupungin Beirutin satamaräjähdyksien 2020 seurauksena maahan tuli lamakausi. Räjähdykset aiheutti satamaan varastoitu ammoniumnitraattilasti.
Huiskonen kertoo, että lama näkyy yhä Libanonin arjessa. Maa on köyhä. Ihmisten palkat ja säästöt ovat menneet räjähdyksen seurauksena. Yleisradion maailmanpolitiikan arkipäivää -sarjan jaksossa Libanonin painajaismainen vuosi, käydään läpi räjähdyksen seurauksia Libanonissa.
Lähi-itä on osittain karua aluetta. Mitä Huiskonen näkee ympärillään haastattelun aikana?
“Täällä on hyvin vuoristoista, ja Välimeri on tuossa vieressä. Pääosin kuitenkin, kun katsoo ympärilleen, niin näkee vuoristoa ja vähän puita.”
Rauhanturvaajan hommat ovat melko salaisia, ja niistä ei saa tarkemmin puhua muille. Onko Libanon yllättänyt jollain tavalla, ja miten Huiskonen on kokenut rauhanturvaajana olemisen?
“Ehkä se on yllättänyt, että kuinka köyhä maa tämä oikeasti on. Esimerkiksi sähköä säästetään yöllä. Tässäkin kylässä kaikki sähköt menevät pois noin 2-3:n aikaan. Keskimäärin täällä on taloa kohti sähköä käytössä noin pari tuntia per päivä. Tiesin siis jo ennen tänne tuloa, että maa on köyhä, mutta se on kuitenkin hieman yllättänyt.”
“Kun ollaan viikko jossain muualla tukikohdassa ja majoitutaan yhdessä muun maalaisten kanssa, on ollut siistiä ja erilaista. Yleisesti kaikki hommat, mitä täällä teemme, ovat aika mukavia. Ei ole oikeastaan mitään sellaista, mikä tuntuisi pakkopullalta.”
“Opettavainen kokemus, voin suositella”
Huiskosella on suunnitelmat valmiina siihen, kun rauhanturvaajan pesti loppuu.
“Huhtikuun lopussa kun palaan Suomeen, luen pääsykokeisiin tradenomilinjalle. En ihan vielä tiedä, että mihin päin Suomea haen. Toivottavasti pääsen kouluun. Kesältä odotan innolla myös lomareissua Yhdysvaltoihin.”
Huiskosen rauhanturvaajatehtävä kestää yhteensä yhdeksän kuukautta. Reissua hänellä on tällä hetkellä vielä reilu kuukausi jäljellä.
Tuntuuko Huiskoselta siltä, että on oppinut jotain sellaista, josta tulee hyötymään myöhemmin arkisessa elämässä?
“Yleisesti tämä kokemus on opettanut jo paljon. Saa kuvan toisenlaisesta elämästä ja maasta sekä oppii arvostamaan sitä, että Suomessa asiat ovat oikeasti hyvin. Jos armeija-ura kiinnostaisi, niin totta kai siinä olisi hyötyä tästä kokemuksesta. Minun suunnitelmiini työ armeijassa ei kuitenkaan tällä hetkellä kuulu.”
Huiskonen ei välttämättä ole lähdössä uudestaan rauhanturvaajaksi, mutta suosittelee kokemusta.
“En usko, että enää uuteen reissuun lähden. Tämä on kuitenkin aikamoinen setti kaikenlaisine prosesseineen. Libanoniin en myöskään ehkä uudestaan tulisi. Mutta ikinä ei voi tietää, että haluaako viiden tai kymmenen vuoden päästä lähteä uudestaan.”
“Mutta jokaiselle voin suositella rauhanturvaajaksi hakemista esimerkiksi armeijan jälkeen, tai jos armeijassa herää mielenkiinto tätä kohtaan. Suosittelen kyllä lukemaan ja ottamaan selvää asiasta, jos kiinnostaa.”
