Mediaseksikkyys on sanahirviö, jonka erikoisen ja laajemman merkityksen taakse harva ikinä kurkistaa.

Ihmiset elävät kuplassa jonka nykymaailma on heidän ylleen luonut. Fitness paistaa joka tuutista, kun vastaavasti teknologiajätti ja muodin edelläkävijä Apple on luonut ympärillemme kalliin brändin, mitä ihmiset sokeasti seuraavat. Kun seuraavan kerran menet esimerkiksi nettikahvilaan, laske paljonko Applen koneita sieltä löytyy. Luku on prosentteina noin sata. Brändit ja itseään mainostavat suuryritykset ovat ymmärtäneet mediaseksikkyyden salat, ja nauttivat siitä myyntilukujen sekä tuloksien kautta.

Siinä missä edellä mainitut tahot hymisevät tyytyväisyyttään, urheilun parissa toimivat suomalaiset urheiluvaikuttajat ovat asian suhteen täysin kuutamolla. He eivät ole ymmärtäneet sitä mediaseksikkyyden tärkeintä ja samalla yksinkertaisinta ohjenuoraa. Anna ympärillä olevillesi sitä, mitä he haluavat tai jopa sitä mistä he eivät ikinä ole uskaltaneet unelmoida.  Jos otetaan esimerkiksi Apple jonka brändin suosio hakee vertaistaan. He ovat kertoneet asiakkaidensa saavan yksinkertaista mutta kaunista. Ei tuhansia erikokoisia ja näköisiä malleja, joiden viidakossa normaalikuluttaja katoaa kuin malesialainen lentokone. Annetaan yksinkertainen kuva, jonka kaikki varmasti ymmärtävät. Kuunnellaan ihmisiä ja annetaan heille sen mitä he loppujen lopuksi haluavat. Pyhän kolminaisuuden: yksinkertainen, helppo ja kaunis.

Pyhän kolminaisuuden  ymmärtäminen urheiluvaikuttamisessaa ei ole sen vaikeampaa. Suomalaiset ovat menestyshullua kansaa, mutta suomalaisten kulttuuriin kuuluu myös uteliaisuus ja tiedonjano. Suomalaiset valmentajat ovat vuosikausia puhuneet siitä, että tehdään parhaamme ja katsotaan mihin se riittää. Ollaan puhuttu siitä kuuluisasta ja samalla mystisestä ”omasta pelistä”  mitä pelataan jokaisessa ottelussa ja jokaisessa lajissa. Asioista puhutaan epämääräisesti ja epävarmasti. Ostaisitko sinä Applelta puhelimen jos he markkinoivat sitä näin; ”Teimme omanlaisen puhelimen. Teimme sen eteen paljon töitä, joten se on varmaan ihan hyvä”. Niinpä niin et tietenkään. Äärirajoille asia vietynä esille nousee tapaus Miika Elomo. HC TPSn entinen päävalmentaja joka haukkui oman joukkueensa fanit, näiden heitettyä kausikortit jäälle rökäletappion jälkeen. Sama kuin Steve Jobs olisi haukkunut käyttäjät, jotka eivät tykkää surkeasta puhelimesta. Se ei ole käyttäjien vika jos tuote on huono. TPSn faneille suuri kunnioitus siitä, että he ovat ostaneet tuotetta vaikka se ei ole ollut ainoankaan euron arvoinen.

Suomalaisten kiekkovaikuttajien ja valmentajien pitäisi herätä nykyiseen maailmaan ja sen  vaativuuteen. Ihmiset kaipaavat uskottavuutta ja rehellisyyttä. Suomalaiset urheilufanit haluavat kuulla että pelataan, sekä urheillaan vain ja ainoastaan voitosta. Yhdelläkään sinivalkoisella ei kiinnosta 11.sija maratonjuoksusta vain koska juoksija yritti parhaansa. Mediaseksikkyys on sitä, että uskalletaan kertoa unelmat ääneen,  ja että ennen kaikkea uskaltaa kertoa tavoittelevansa niitä. Vuonna 2011 MM-kisoissa toimittaja kysyi Mikael Granlundilta välierän jälkeen seuraavasti: ”Sinulla on taskussa Suomen Mestaruus, nyt olisi tarjolla Maailmanmestaruus. Miltäs tuo kuulostaa?” Hetkeäkään miettimättä MG vastasi ”Se kuulostaa siltä mitä täältä tultiin hakemaan.”   Se oli sitä todellista mediaseksikkyyttä. Ei ole sattumaa että Granlund on ollut Suomen suosituin jääkiekkoilija. Hän antaa mitä kansa tahtoo aivan kuten Apple. Brändi Granlund on suomalaisen mediaseksikkyyden ABC.