Vuosien kokemuksesta ja uteliaisuudesta uuteen syntyy käsintehdyt taidekorut.

Nurmijärven maaseudulla seisoo kallion kupeessa talo, joka tervehtii tulijaa. Täällä Aleksis Kiven synnyinseudulla työskentelevät kultaseppä Hannu Rantala ja korutaiteilija Tarja Rantala. Yli 30-vuotinen yhteinen taival on ollut hyvin sisältörikas. Ammattiin ovat sekä Hannu että Tarja kouluttautuneet kahdesti. Perheen yhdeksän lasta ovat pitäneet vanhemmat kiireisenä.

Pohjan-Nevan tila hankittiin 1998 . Työtilat remontoitiin navetan entiseen karjakeittiöön. Pienessä pajassa oli tilat yhdelle miehelle ja työkaluille, muuta sinne ei juuri mahtunut.
Myymälätilat rakennettiin navetan toiseen päähän 2001.

Molempien intohimo korujen valmistusta kohtaan on ohjannut tekemistä. Hannu toteaakin, että motivaatiot eivät taiteilijalla juuri koskaan voi olla ekonomiset intressit, vaan aito kiinnostus luomiseen.

”Pienen korun valmistaminen vaatii vakaat kädet, keskittymistä ja kykyä nähdä metallissa uusi muoto.  Minua kiehtoo jalometallin olemus, sen sitkeys ja muokattavuus. Pidän käsillä tekemisestä. Kun otan palan kultaa tai hopeaa ja alan työstämään sitä, malli tai suunnitelma on ajatuksena, mielessäni oleva kuva. Tiedän, miltä haluan sen näyttävän. Jalokivet istutan täydentämään kokonaisuutta.
Kun korun tilaajan ja minun ajatukseni ovat kohdanneet, näen ihmisen, jonka olen saanut onnelliseksi.”

Tarja kertoo omasta luomisprosessistaan:  ”Ajatus ohjaa piirtämistäni. Annan viivan tulla ja kaarien. Kuviot muuttuvat ja hakevat korun muotoa. Aiheet nousevat mielikuvista ja muistoista, ympärillä eletystä ja koetusta. Valitsen tai annan asiakkaan valita piirroksista puhuttelevan ja mielenkiintoisen mallin, sen joka tuntuu omalta. Kullan ja hopean muotoilen perinteisin menetelmin. Hannu toteuttaa myös suunnitelmiani. Iloitsen kun piirros on valmiina koruna, antaa ja merkitsee paljon kantajalleen. Tarinat korujen takana ovat suuria tai pieniä. Sanat syntyvät mielessäni korua valmistaessa ja kirjoitan niitä mukaan rasiaan. Osa luovaa energiaa siirtyy tekijältä korun kantajalle yhdistyen hänen omaan maailmaansa.”   Tarjan ja Hannun vapaa-aika kuluu moottoripyörän selässä. Vauhdin hurmasta löytyy sama, ihana vapauden tunne, jonka voi kokea metsässä.

Kuvat, teksti ja video: Tiina Becker