Miten Mestiksellä menee tällä hetkellä ja mikä on sen rooli kotimaisessa kiekkoilussa? Onko Mestiksen päätehtävä kehittää nuoria pelaajia urallaan eteenpäin? Viime aikoina on ollut puhetta Mestiksen mahdollisesta laajenemisesta Baltian suuntaan, mikä voisi Mestiksen operatiivisen johtajan Olli Aron mukaan olla mahdollista jossain vaiheessa. Tällä hetkellä sarjassa on käynnissä pudotuspelikevät.
Teksti: Niko Liikkanen
Mestiksessä pelataan tällä hetkellä pudotuspelejä, mutta sarjasta ei tällä hetkellä pysty nousemaan Liigaan. Nykyisessä tilanteessa ei kovin monella Mestis-organisaatiolla ole resursseja tai edes halua nousta pääsarjatasolle.
Yksi seuroista, joka varmasti haluaa tulevaisuudessa Liigaan, on Kiekko-Espoo. Espoon nousu takaisin liigakartalle olisi hienoa nähdä pelaamalla eikä kabinettipäätöksillä.
Yksi iso kysymys on, nähdäänkö Helsingin Jokerit tulevaisuudessa Mestiksessä. Se jos mikä lisäisi varmasti Mestiksen elinvoimaa.
Mestiksen taso on laskenut vuosien saatossa, kun Vaasan Sport, Mikkelin Jukurit ja Kouvolan KooKoo on nostettu Liigaan. Liigassa pelaa tällä hetkellä 15 joukkuetta ja Mestiksessä 14.
Osa kannattajista toivoo, että molemmissa sarjoissa olisi 12 joukkuetta ja saataisiin nousukarsinnat takaisin. Ero Mestiksen kärjen ja häntäpään välillä on kohtalaisen suuri.
Joukkuemäärän pienentäminen voisi olla ratkaisu niin Liigan kuin Mestiksenkin kannalta, jos haluttaisiin tasoittaa sarjojen sisäisiä eroja. Liigakarsinnat eivät kuitenkaan todennäköisesti ole lähiaikoina palaamassa osana kevään kiekkohuumaa. Tunnetasolla se on vahinko, kun muistelee esimerkiksi kevään 2009 Porin Ässien ja Vaasan Sportin välistä taistoa seuraavan kauden Liigapaikasta.
Mitä Mestis haluaa olla?
Nykyisessä tilanteessa Mestiksen rooli on kehittää niitä nuoria pelaajia liigatasolle, jotka ovat lupaavia, mutta joiden taso ei vielä riitä korkeammalle. Haluaako Mestis olla sarjana nuorten pelaajan kehittäjä vai haluaako se Liigan olevan avoin?
Monet Mestis-pelaajat siirtyvät ulkomaille pelaamaan kilpailullisempia otteluita, kun pelipaikka ei aukenekaan Liigassa. Mestiksen operatiivinen johtaja Olli Aro kommentoi Trombitille Mestiksen roolia suomalaisessa kiekossa ja tulevaisuutta.
”Mestis on tietynlainen kasvattajasarja, jossa ottaa viimeinen steppi kohti ammattilaisuutta. Tietysti sarjaan tarvitaan sekaan myös kokeneita pelaajia, eikä heidän panostaan pidä aliarvoida. Mestiksen tavoitteena on kehittää niin pelaajia, tuomareita kuin valmentajiakin kohti kirkkaampia valoja”.
Koronalla on ollut Mestikseen vaikutuksia, kuten moniin muihinkin sarjoihin.
”Korona on vaikuttanut tietysti yhteiskunnassa kaikkeen. Ottelutapahtumien tuotot ovat parhaimmillaan tammi-helmikuussa ja silloin on paljon pelejä. Nyt jouduttiin pelaamaan joulu-, tammi- ja helmikuu lähes ilman yleisöä. Mestis on operatiiviselta tulokseltaan 2000-luvun parhaassa kunnossa. Vanhat synnit painavat kassavirtaa kuitenkin aika pahasti vielä”, Aro kommentoi.
Mestiksestäkin löytyy kuitenkin monen monta pelaajaa ja valmentajaa, jotka ovat nousseet Mestiksestä liigatasolle tai muuten ylemmille sarjatasoille.
Oula Palve pelasi aikanaan Mestiksessä, kun pelipaikka ei Liigassa auennut. Palve kehittyi muutaman vuoden Mestiksessä ja pelaa nykyään Ruotsin SHL:ssä. Teemu Turunen on myös hyvä esimerkki pelaajasta, joka on noussut Mestiksestä liigakiekkoilijaksi. Turunen pelasi Jokereissa KHL:ää, mutta siirtyi loppukaudeksi Helsingin IFK:hon.
Valmentajista esimerkiksi voi nostaa Antti Pennasen, joka valmensi Mestiksessä Jukureita muutaman kauden ajan. Pennanen on tämän jälkeen valmentanut HPK:n Liigan mestariksi ja toiminut maajoukkueen apuvalmentajana. Tätä nykyä Pennanen on alle 20-vuotiaiden maajoukkueen päävalmentaja.
Mestiksen taso luultavasti nousee tulevaisuudessa KHL:n tilanteen vuoksi. Venäjällä pelanneet eurooppalaiset siirtyvät muihin sarjoihin ensi kaudeksi, mikä lisää kilpailua kotimaisen Liigan pelipaikoista.
Mestiksessä on monia pienten paikkakuntien joukkueita, joille sarjan merkitystä ei voi liikaa korostaa, kuten esimerkiksi KeuPa HT Keuruulta ja Imatran Ketterä. Näissä kaupungeissa menestymisellä Mestiksessä on merkitystä paljonkin.
Kaksi edellistä mestaruutta voittanut Ketterä ei kuitenkaan haluakaan Liigan pelaamaan, sillä kotihallin kapasiteetti on 1200 katsojaa. Ketterän kaltaiselle seuralle Mestis on varmasti oikea sarjataso. Sillä on merkitystä Imatralla, miten oma joukkue sarjassa pärjää.
Voisiko Mestis laajeta ulkomaille?
Mestiksen mahdollisesta laajenemisesta Baltiaan on kiertänyt juttua viime aikoina. Laajeneminen tuskin on vielä ajankohtainen asia seurojen yrittäessä korjata taloustilannettaan koronarajoitusten jäljiltä.
Mestiksen roolia kotimaan kiekkoilussa ei ole syytä väheksyä. Olli Aron mukaan viiden-kymmenen vuoden sisään laajeneminen voisi olla realismia.
”Baltiaan laajeneminen on yksi vaihtoehto. Ukrainan sota ja KHL:n tilanne varmasti vaikuttavat pelaajaliikenteeseen Euroopassa. Viime liigakaudella yli puolet pelaajista oli pelannut Mestistä urallaan. Se kertoo siitä, kuinka paljon meiltä menee pelaajia Liigaan. Seuraavan parin kauden aikana vauhti voi hidastua kasvavan pelaajamäärän vuoksi”.
Ketterä ja Kiekko-Espoo odotetusti välieriin, RoKi yllätti
Tällä hetkelle Mestiksessä pelataan pudotuspelejä. Välieriin on tiensä selvittänyt kolme joukkuetta. Hallitseva mestari ja runkosarjan ykkönen Ketterä pudotti Iisalmen Peli-Karhut 4-1-otteluvoitoin.
Runkosarjan kuudes RoKi pudotti hieman yllättäen Joensuun Kiekko-Pojat niin ikään 4-1-otteluvoitoin. Uutta nousua tekevä Kiekko-Espoo kaatoi Kajaanin Hokin puhtaasti 4-0 ottelusarjassaan. Forssan Palloseura ja KeuPa HT ratkovat vielä neljättä välieräpaikkaa seitsemännessä ottelussa.
