Kevät tulee ja jalkapallokentät alkavat vihertää. Veikkausliigakauden on määrä alkaa 24.4 kahdella kamppailulla. Isolla yleisöllä päähuomio menee tottakai pelaajiin, mutta ihan samalla tavalla kauden alkua odottavat erotuomarit. Suomalainen huipputuomari Mohammad Al-Emara on valittu pelaajien toimesta kolme kertaa peräkkäin Veikkausliigan Vuoden erotuomariksi. Sanavalmis ja avoin Al-Emara avasi tarinaansa ja suomalaisen jalkapallon tilaa Henri Niemelän haastattelussa.

 

Neljäs kausi Veikkausliigassa alkamassa, valmistautuminen on täydessä käynnissä

 

Mohammad Al-Emara (s.1992) on valmistautumassa neljänteen kauteensa Veikkausliigan erotuomarina. Suomalainen huipputuomari on valittu pelaajien toimesta kolmesti peräkkäin Veikkausliigan Vuoden erotuomariksi. Erotuomarina työskentelyn lisäksi tulkkina toimiva Al-Emara on erittäin innoissaan uuden kauden alla:

– Odotan kauden alkua ihan älyttömän paljon. Tämä on minun ensimmäinen kausi kansainvälisenä erotuomarina. Odotan sitä, että pääsen johtamaan omaa tiimiäni kansainvälisillä kentillä. Sen eteen on tehty paljon töitä, sanoo Al-Emara hymyillen.

Erotuomarin ammatti on Suomessa yleisesti väärinymmärretty. Uuteen kauteen Al-Emara valmistautuu monin eri tavoin ja erittäin ammattimaisesti:

– Olen pyrkiny pistämään fysiikan kuntoon. Olen kiinnittänyt huomiota muun muassa liikkuvuuteen ja voimaan. Tottakai myös säännöt ja tulkinnat on laitettu ajantasalle. Käsivirhetulkinnasta olen katsonut varmaan yli 1000 klippiä ja analysoinut ne.

Al-Emara painottaa ammatissa ammattimaisuutta ja valmistautumisen tärkeyttä. Videoiden ja klippien katselu sekä analysointi ovat ammatissa iso tekijä, josta ei puhuta tarpeeksi:

– Nuoret tuomarit kysyy, että miten pystyn reagoimaan tilanteisiin noin nopeasti? Tai että miten osasin odottaa, että noin tapahtuu? Se tulee siitä, että nousu Ykköseen vain vuoden Kakkosessa olon jälkeen oli iso kohu erotuomaripiireissä. Ykkösessä minulla oli sitä myöten valtavat paineet ja tajusin, että jos valmentajat katsovat ja analysoivat pelejä, niin miksei me erotuomarit tehtäisi samoin. Siitä lähtien olen analysoinut tosi tarkasti tulevat joukkueet ja heidän pelitavat. Olen yrittänyt katsoa sarjoja ja pelejä sillä tavalla, että oppisin tästä lajista enemmän ja enemmän. Erotuomarin työ ei saa olla pelkästään sitä, että jaetaan vaan oikeutta ja osataan sääntökirja ulkoa.

– Ilman valmistautumista minullakin olisi vaikeaa, vaikka olen kokenut ja koen olevani keskivertoa parempi erotuomari. Valmistautuminen on todella iso osa tätä työtä. Tiedän tuomareita, jotka menevät valmistautumatta viheltämään pelejä. Itselle se tuntuu mahdottomalta ajatukselta.

 

Mohammed Al-Emara on pelaajien tapaan aloittanut kautensa Suomen Cupissa ja harjoitusotteluissa. Kuva: Mira Lönnqvist

 

Jalkapallosta tuli pelastus

 

Al-Emara syntyi pakolaisleirillä Saudi-Arabiassa ja muutti perheensä kanssa Kuopioon 2-vuotiaana. Elämä alkoi Kuopiossa sujua, koska hän löysi rakkauden jalkapalloa kohtaan:

– Jalkapallolla oli lapsuudessani valtava merkitys. Minä en edes uskalla ajatella, että mitä minä olisin ilman jalkapalloa. Kuopiossa olin alussa yksin. Mummot tuli kaupassa silittämään päätä, kun eivät olleet nähneet aikaisemmin pakolaista. Jalkapallokenttä oli 5-vuotiaasta lähtien todella tärkeä osa minun elämää. Se auttoi lapsena ja nuorena pitämään kiinni identiteetistä. Jalkapallon kautta sain olla osa porukkaa,

– Mietin hiljattain, että miksi niin harva haluaa olla erotuomari? Tulin siihen tulokseen, että ei kukaan halua olla yksin 22 ihmisen seurassa, joista jokainen on sinua vastaan. Minun on helppo olla kentällä, koska olen ollut nuorena niin paljon jalkapallon ulkopuolella yksin. Koulussa ennen 5-luokkaa minä en rehellisesti muista kenenkään nimeä. Onneks silloin oli jalkapallo vastapainona. 

Kuopiosta Al-Emaran perhe muutti Turkuun, jossa nuori poika jatkoi pelaamista aluksi Turun nappulaliigassa päätyen pelaajana aina B- ja A-junioreiden SM-sarjaan sekä myöhemmin miesten Kakkoseen asti.

– Turussa oli vastassa uusi koulu sekä uusi ympäristö ja se oli minulle erittäin vaikeaa aikaa. Silloin pääsin taas jalkapallon kautta mukaan porukoihin. Jalkapallokenttä oli minun turvapaikka. Murrosiässä se korostui, kun osa lopetti harrastuksen ja ajautui muihin piireihin. Onneksi itse pidin kiinni jalkapallosta, joka lopulta pelasti minut.

 

Ammattijalkapalloilijan sijaan ammatiksi valikoitui jalkapalloerotuomari

 

Al-Emarasta ei kuitenkaan tullut ammattijalkapalloilijaa vaan hänestä tuli valmentamisen kautta erotuomari:

– Ei minun taidot riittäny pelaajaksi. A-SM:ssä ja Kakkosessa pelatessa vielä elättelin toiveita jalkapalloilijan urasta. Sopimuksettomien maajoukkueessa 2011 näin kuitenkin todellisuuden siitä, että mitä suomalaisen jalkapalloammattilaisen arki oikeasti on. Pelaajana joutuisin miettimään jokainen talvi, että missä pelaan seuraavaksi. Nostan hattua kaikille niille, jotka tavoittelee unelmia sillä saralla ja jaksaa painaa hommia. Nimittäin se, jos joku on duunia.

– Minä valmensin junioreita ensin Turussa pelaajauran jälkeen. Minä olen haukkunut koko elämäni tuomareita ja se jatkui myös valmentajana. Mietin, että miksi tuomarit ei tee hommiaan tosissaan, että ei se voi olla noin vaikeaa. Lähdin siitä itse tuomarikursseille ja huomasin, ettei se ollutkaan niin helppoa.

Al-Emara kävi tuomaroinnin peruskurssin Turussa, mutta vielä silloin se ei tuntunut omalta.

– Olin ollut Turun kentillä aikaisemmin pelaajana ja sitten yhtäkkiä samoilla kentillä olinkin tuomari. Se tuntui tosi vieraalta, eikä se silloin ollut siistiä.

Al-Emara muutti vuonna 2013 Helsinkiin opiskelemaan ja opiskelua edeltävänä kesänä hän päätyi viheltämään Nelosen pelejä. Siitä kesästä muodostui miehen käännekohta kohti ammattimaisuutta:

– Vihelsin silloin ihan älyttömän paljon. Sain siitä rutiinin tekemiseen ja siitä lähtien minun on ollut helppo olla kentällä. 

– Sen koko kauden minä laittelin sähköpostia Helsingin piirin erotuomaripäällikölle, että jumalauta nostakaa minut Kolmoseen, minä olen oikeasti kova tekijä ja tiedän mitä teen. Hän tuli lopulta ilmoittamatta katsomaan minun kauden viimeistä peliä, joka oli nousukarsintapeli Bollis 6:lla ison yleisön edessä. Molemmat joukkueet sanoivat pelin jälkeen, että olin ylivoimaisesti kauden paras tuomari. Sillon tajusin, että ei helvetti, minä tulen pääsemään vielä pitkälle. 

Al-Emara tunnustaa, ettei tuolloin osannut vielä kaikkia sääntöjä. Seuraavana talvena hän pääsi Helsingissä erotuomariakatemian ykkösryhmään, jossa hän sai säännöt ja ammattimaisuuden kuntoon:

– Silloin minä en enää ajatellut jalkapalloa niin kuin pelaaja, vaan niin kuin tuomari. 

Sen jälkeen Al-Emaran nousu erotuomarina oli todella nopeaa. 2014 vyölle tuli viisi ottelua Kolmosessa ja ensimmäinen Kakkosen peli. Vuosi 2015 meni Kakkosessa, 2016 Ykkösessä ja 2017 Ykkösessä kera Veikkausliigadebyytin. Vuonna 2018 Al-Emara pääsi Veikkausliigaan ja hänet valittiin pelaajien toimesta heti ensimmäisellä kaudella Vuoden erotuomariksi.

– Se meni ihan suunnitelmien mukaan, kertoo Al-Emara nauraen.

 

Al-Emaralle tuleva kausi on hänen ensimmäinen kansainvälisenä erotuomarina. Kuva: Mira Lönnqvist

 

Ihmisläheinen ammatti

 

Al-Emarasta tuntui aikanaan pelaajana, ettei tuomarit olleet otteluissa peliä varteen vaan sitä varten, että pääsivät kyykyttämään pelaajia. Tätä hän pyrkii itse välttämään viimeiseen asti:

– Minä pyrin aina olemaan pelaajien tasolla. Minä en missään vaiheessa anna ottelun mennä niin, että pelaajat on minun yläpuolella tai toisinpäin. Tämän ympärille minä rakennan oman toiminnan. Minä haluan tehdä jokaisesta pelistä tekemiselläni paremman. 

Erotuomarin ammatti on hyvin ihmisläheinen työ. Al-Emaran mukaan ammatissa tulee todella hyväksi ihmistuntijaksi. Hän pyrkii kehittämään itsessään sitä puolta jatkuvasti:

– On paljon kirjallisuutta ja fiksuja ihmisiä, jotka puhuvat johtamisesta ja ihmistuntemuksesta. Pyrin pitämään silmät ja korvat auki asian suhteen. Asian suhteen kehittyy kunhan pelaajat eivät ala viemään sinua pelikentällä 100-0. Pelaajiin pitää pitää tietty etäisyys, ei saa missään vaiheessa päästää liian lähelle. 

Vaikeimpia käsiteltäviä pelaajia ovat erotuomarin mukaan mukavat tyypit, jotka härnäävät tuomarilta piilossa. Rääväsuut taas ovat helppoja käsiteltäviä:

– Tämmöinen sniikki jätkä on vaikea, koska se tekee juttuja, mitä harva huomaa katsomosta tai telkkarin välityksellä. Jos et ole tuomarina pelissä sisällä niin sinä et itsekään huomaa niitä. Räiskyvät persoonat, jotka huutelee on helpoimpia, koska kaikki näkee ja kuulee niiden teot.

Erotuomarin ammatti on välillä erittäin epäkiitollinen, eikä sillä Suomessa elätetä perhettä. Mikä saa sinut erotuomaroimaan otteluita jalkapallokentille päivästä toiseen?

– Minä yksinkertaisesti nautin tuomaroinnista äärettömän paljon. Nautin olla kentällä, kun saa elää ja hengittää jalkapalloa noin läheltä. Lapsuuden unelmana minulla oli, että saan olla huippujalkapallon kanssa tekemisissä. Jumala antoi minulle tämän lahjan ja olen todella kiitollinen siitä.

 

VAR ja tyhjät katsomot muokkaavat ammattia jatkuvasti

 

Huippujalkapalloa on nyt pelattu viime ajat Veikkausliiga mukaan lukien enemmän tai vähemmän tyhjille katsomoille. Tuomaritkin ovat vain ihmisiä ja Al-Emara myöntää, että se ei voi olla vaikuttamatta tuomarin työhön:

– Tyhjät katsomot muuttaa tuomarointia. Ennen koronaa menin viheltämään piirin pelejä, joissa ei ollut paljoa katsojia ja se näkyi heti omassa tekemisessä. Katsojien kanssa tämä on paljon helpompaa, sillä pääsen siten helpommin fiilikseen ja yleisö auttaa pääsemään pelin sisälle alkaen minuutista yksi. Nyt tilanne vaatii enemmän mielikuvaharjoituksia ja psyykkistä valmistautumista. Ihan sama vaikka yleisö buuaisi minulle täydet 90 minuuttia, sillä pääasia on se, että siellä on yleisöä. 

Kritiikin saaminen ja vastaanottaminen on olennainen osa erotuomarin työtä. Muun muassa otteluissa palautetta antavat puolueelliset fanit, jotka näkevät tapahtumat niin kuin haluavat nähdä. Al-Emara on itse hyvin avoin rakentavalle kritiikille:

– Minä olen aina valmis kuuntelemaan kritiikkiä. Yleisön antaman kritiikin arvo ottelun aikana on minulle täysi nolla. Minä puhun ja pyrin välittämään omat ratkaisut siten, että kritiikille jää mahdollisimman vähän tilaa. Kritiikki mikä eniten vaikuttaa meihin on itsekriittisyys. Me erotuomarit ollaan tosi itsekriittisiä. Meille ei riitä se, että sadasta tuomiosta 99 onnistuu. Osa kritiikistä tulee tarkkailijalta, joka on läsnä jokaisessa pelissä. Kritiikki pelaajilta ja joukkueilta kentän ulkopuolella on aina tervetullutta. Se kertoo vain siitä, että me välitetään futiksesta ja halutaan kehittyä siinä.

Video Assistant Referee, VAR on jalkapallomaailman uusin erotuomarin työskentelyä auttava työkalu. Veikkausliigaan tämä systeemi on huhujen mukaan tulossa mukaan kaudeksi 2022. Paljon kritiikkiä osakseen saaneen innovaation perimmäinen idea on kitkeä jalkapallosta karkeat tuomarivirheet pois ottelun videokuvaa hyväksikäyttäen. Al-Emaran näkemyksen mukaan VAR on isossa kuvassa hyvä asia, mutta samaan aikaan hänellä on huoli erotuomareiden tulevaisuudesta:

– Tuomarit tekevät kentällä isoja päätöksiä ja oikeusturvan kannalta on tärkeää, että ne saadaan oikein. Oikeusmurhiin pitää jalkapallossa puuttua, mutta tulkinnanvaraisiin tilanteisiin ei VAR:lla pitäisi olla mitään asiaa. Rajaa näiden kahden asian välille on kuitenkin vaikea vetää. 

– VAR on meille erotuomareille työkalu, mutta miten se pitkällä tähtäimellä vaikuttaa meihin tuomareihin? Miten meidän tekeminen muuttuu? Asian suhteen ollaan saatu ensimmäisiä viitteitä siitä, että vastuuta siirrellään VAR:n myötä sinne sun tänne.

 

Alhainen arvostus erotuomareita kohtaan ongelma Suomessa

 

Erotuomari on Suomessa vähän puhuttu ja arvostettu ammatti. Monesti erotuomari on urheiluseuroille pelkkä kuluerä. Al-Emaran mielestä arvostus ammattia kohtaan on monella mittarilla liian vähäistä:

– Ison yleisön negatiivinen suhtautuminen erotuomareihin on jo viimeisen vuosisadan ollut sama, eikä se siitä mihinkään ole muuttumassa. Isoin kysymys on, että arvostaako meitä ne, joiden kanssa ollaan jatkuvasti tekemisissä eli pelaajat ja joukkueet. Minua ainakin arvostetaan heidän puolelta. Erotuomareiden keskinäisessä arvostuksessa meillä on myös iso parannuksen paikka.

Al-Emaran isoin kritiikki kohdistuu johtotasolle organisaatiolle ja lajiliitolle: 

– Arvostaako organisaatio tai lajiliitto meitä vai ollaanko me heille pelkkä kuluerä? Tämä on asia, joka on otettava vakavasti, jos me halutaan olla oikea jalkapalloyhteiskunta. Tuolla huipulla puhutaan asioista, jotka ovat niin pieniä ja välinpitämättömiä, että minä koen loukkauksena sen, että niistä ylipäätään puhutaan. Jos minä näen epäkohtia niin minä haluan puuttua niihin.

– Suomessa puhutaan, että meillä on erotuomaripula, niin onko silloin mitään järkeä suorittaa kymmenen euron kurssimaksu jatkokursseille? Tällä hetkellä piiritason erotuomarit maksavat siitä, että saavat toimia seuraavalla kaudella erotuomarina. Halutaanko tästä harrastuksesta tehdä oikeasti houkutteleva ja halutaanko me Suomessa nostaa erotuomareiden tasoa? Liian moni asia halutaan ajatella vaan rahan kautta. Kymmenen euroa ei ole iso summa, mutta moni vaakalaudalla oleva erotuomari jättää menemättä kursseille sen takia.

Al-Emaraa arvostetaan todella paljon suomalaisissa erotuomaripiireissä ja hän on pelaajien keskuudessa erittäin pidetty. Siitä osoituksena on kolme peräkkäistä pelaajien valintaa Vuoden Erotuomariksi: 

– Se tuntuu hyvältä tottakai. Toi on Suomessa hienoin palkinto, mitä erotuomari voi saada. On iso kunnia, kun pelaajat arvostaa sinua. Minun tavoitteet ovat maailman huipulla, joten vaikka Suomessa minut valittiinkin parhaaksi niin se ei itsessään tarkoita vielä sitä, että minä olen voittanut itselleni asettelun sinne maailman huipulle. 

 

Erotuomarit ovat jalkapallokenttien todellisia sotureita. Kuva: Mira Lönnqvist

 

 

Glen Kamaran esimerkki sen osoittaa, rasismi on edelleen läsnä jalkapallokentillä

 

Yhteiskunnan ikuinen vitsaus rasismi on valitettavasti edelleen läsnä jalkapallokentillä. Käsittämättömällä tavalla viikoittain saa lukea jalkapallossa tapauksista, joissa mustaihoista pelaajaa solvataan rasistisesti. Romelu Lukakun, Mario Balotellin, Moussa Maregan ja viimeisimpänä Mouctar Diakhabyn tapaukset ovat jalkapallon seuraajille valitettavan tuttuja lähiajoilta. Suomalaisia kosketti isosti 18.3. tapahtunut hyökkäys Suomen maajoukkuepelaajaa Glen Kamaraa kohtaan. Kamaran edustama Rangers pelasi Eurooppa-liigan neljännesvälieriä Slavia Prahaa vastaan, kun ottelun loppuhetkillä tapahtui selkkaus Kamaran ja Ondrej Kudelan välillä. Selkkauksessa Kudela kuiskutteli jotain Kamaran korvaan laittaen käden suunsa eteen. Tästä Kamara suivaantui ja kertoi pelin jälkeen joutuneensa rasistisen hyökkäyksen kohteeksi. Rasismia vastaan taistelevaa Al-Emaraa tilanne tottakai liikutti ja harmitti kovasti:

– Jokainen tapaus jalkapallossa harmittaa, ihan sama missä päin maailmaa se tapahtuu. Toivon, että tapaukseen reagoidaan lajiliitoissa, UEFA:ssa ja FIFA:ssa, sillä nyt on viimeistään aika alkaa toimimaan. Rasismia on heidän kampanjoiden avulla tuotu hienosti esille, mutta nyt on aika tehdä myös konkreettisia asioita.

– On ollut mahtavaa nähdä, kuinka Palloliitto on seissyt asiassa Kamaran takana. On ollut kaunista nähdä, kuinka koko Suomen jalkapalloyhteisö on ollut tapauksen myötä yksi iso tiimi. Se on paras tuki, minkä ala-arvoisen rasistisen hyökkäyksen kohteeksi joutunut voi saada.

 

 

Rasismia esiintyy jalkapallossa myös Suomen kentillä. Viime kaudelta nousee esiin kaksi tapausta, joissa erotuomari on joutunut rasistisen hyökkäyksen kohteeksi sekä yleisön, että pelaajan toimesta. Al-Emara vaatii isoilta tahoilta vastuun ottamista, jotta näiltä tapauksilta tulevaisuudessa vältytään:

– Viime kaudella Ykkösessä erotuomaria haukuttiin yleisöstä rasistisesti ja erotuomarin sanaan ei uskottu. Rasistiset tapaukset ei saa mennä niin, että me reagoidaan yleisön paineen mukaan. Joka ikinen kerta, kun Palloliiton alaisissa sarjoissa on tapahtunut jotain rasistista niin tuntuu, että siellä menee ensimmäisenä paniikkinappula pohjaan. Rasismi pitää tuomita näkyvästi sanktioiden kautta. 

– Toisessa tapauksessa nuori 18-vuotias erotuomari haukuttiin rasistisesti pelaajan taholta alasarjaottelussa. Haukkuja sai teosta yhteensä neljän ottelun pelikiellon, joista yksi ottelu tuli suorasta punaisesta kortista. Palloliitto puolusteli päätöstä sanomalla, että neljä ottelua on kauden neljästätoista ottelusta lähes puolet. Tuolla lauseella suorastaan vähätellään rasismia. Tekojen ja puheiden on oltava samalla tasolla, jos me halutaan kitkeä rasismi pois pelikentiltä. Ilari Äijälä ja kumppanit ovat tehneet ihan älyttömän hyvää työtä asian eteen ja sillä on ollut iso vaikutus siihen, että mihin suuntaan me ollaan menossa. Mutta ne joilla on suurin valta, niin on myös suurin vastuu. Nyt on viimeistään aika herätä.

Al-Emaraa ärsyttää suomalaisessa jalkapallossa myös eriarvoisuuden näkyminen lasten harrastamisessa:

– Nuorten lasten harrastaminen on tosi suuri epäkohta. Jalkapallon pitäisi olla halpa harrastus ja mahdollista kaikille, mutta se ei sitä valitettavasti ole. Se harmittaa todella paljon. On paljon lapsia, jotka haluaisivat harrastaa ja pelata, mutta se on heille kustannuskysymys.

– Tulkkina olen joutunut valitettavan paljon kääntämään sitä, että lapsi haluaisi harrastaa, mutta vanhemmilla ei ole varaa. Sosiaalityöntekijän vastaus on usein, että etsi toinen harrastus. Herranjumala, jokaisella lapsella kuuluu olla oikeus ohjattuun ja laadukkaaseen harrastamiseen. Se ei saa olla etuoikeus.

 

Nyt Veikkausliiga, tulevaisuudessa MM-kisat

 

Al-Emara aloittaa neljännen kauden Veikkausliigassa. Sarjan kiinnostavuudesta on ollut paljon keskustelua viime aikoina. Paikalliskamppailut eli derbyt ovat tällä hetkellä selvästi sarjan suola. Al-Emara suosittelee näitä pelejä lämpimästi kaikille:

-Ne on hienoimpia pelejä missä olen saanut itse olla mukana. Menkää näihin peleihin, ne on isoja juttuja.

Al-Emaran omat tavoitteet ovat korkealla. Tavoitteellisen ja hyväntuulisen erotuomarin selvä ykköstavoite on jalkapallon MM-kisat:

– Näen sen täysin realistisena tavoitteena. Tiedostan, mitä olen tehnyt ja mihin suuntaan olen menossa. Haluan uskoa, että se on vain ajan kysymys.

 

 

Henri Niemelä

henri.niemela18@gmail.com

@henekka18

 

Artikkelikuva: Mira Lönnqvist

Share