Muutama viikko takaperin käydyn Rovaniemen MM-rallin yhteydessä saatiin suruviesti, joka kosketti koko ralliperhettä ympäri maailmaa. Vuoden 1983 ralliautoilun maailmanmestaruuden voittaneen Hannu Mikkolan viimeinen erikoiskoe oli tullut tiensä päähän.
Mikkolan taistelu syöpää vastaan päättyi hänen ollessaan 78-vuotias. Suru uutisesta kertoi hänen poikansa Vesa Mikkola Twitterissä. Mikkola kertoi viestissään tunteikkaasti menettäneensä isänsä, jota hän luonnehti aidoksi, rakastavaksi ja aina muita tukevaksi ihmiseksi.
Koko ralliperheessä Mikkola muistetaaan suuruutena, jonka saavutukset autourheilun parissa olivat merkittävät. Usein Mikkola yhdistettiin myöskin symbolisesti Audiin ja nimenomaan siihen legendaarisimpaan Quattro S1:seen.

Ralliura sai Mikkolan osalta alkunsa 1960-luvulla Volvon puikoissa. Ajokkina ensimmäisessä kilpailussaan hänellä oli Volvo PV444 Turun Hakkapeliitta rallissa, mutta ensimmäiset kansainväliset kisakokemukset sijoittautuivat 1960-luvun loppupuolelle. Tällöin tilille tulivat myös ensimmäiset voitot Jyväskylän Suurajoista vuosina 1968-1970. Uran ensimmäinen MM-rallin voitto napsahti tilille myös kotikisassa vuonna 1974 kilpailukalustona tällöin legendaarinen Ford Escort.
Hannu Mikkola voitti Jyväskylän Suurajot uransa aikana peräti seitsemän kertaa ja samaan saavutukseen onkin yltänyt vain Marcus Grönholm. Rallin MM-sarjassa Mikkola juhli uransa aikana 18 kertaa voittajana ja mestaruuden lisäksi tililtä löytyvät kolme hopeaan johtanutta kautta 1980-luvulta.
Ennen vuoden 1983 maailmanmestaruutta oli Mikkola lähellä voittaa maailmanmestaruuden jo kaudella 1979. Tällöin kisa maailmanmestaruudesta ratkesi lopulta yhden pisteen erolla ruotsalaisen Björn Waldegårdin eduksi.
Seuraavana vuonna Mikkola saavutti myös hopeaa, mutta kolme vuotta myöhemmin oli Mikkolan vuoro suihkuttaa kuohujuomaa podiumin ykköspaikalla. Kausi toi neljä osakilpailuvoittoa ja maailmanmestaruuden selvällä erolla toiseksi kaasuttaneeseen saksalaiseen Walter Röhrliin.
Mikkolan mittava ura päättyi vuonna 1993 ja hän kerkesi ajamaan useilla automerkeillä Audin lisäksi. Tallipaikkoina olivat Mazda, Ford, Toyota,Peugeot ja Mercedes-Benz.
Suurin työ Mikkolan uralla oli kuitenkin Audilla. Ei ole väärin sanoa, että Mikkola tekikin Audista voittaja-auton. Audi tuotiin rallikartalle periaatteessa standardiautosta ja siitä alkoi kehitystyö ja sen pääarkkitehtinä toimi Mikkola. Tämä nelivetoinen rallihirmu kehittyi Mikkolan aikana yhdeksi rallihistorian mestariluomukseksi.
Hannu Mikkolan kehitystyö pelkästään Audin tehojen ja ajo-ominaisuuksien parantamiseksi ei ollut hänen ainoa taidonnäytteensä. Mikkola kehitteli myös vasemman jalan jarrutustekniikan, jotta nelivetoista autoa ajettaessa saataisiin optimaalinen teho irti siitä.
Tehoja todellakin näistä autoista löytyi ja hevosvoimat huitelivat yli viidensadan, Mikkola totesikin ajaessaan legendaarisen Ouninpohjan erikoiskokeen maalissa 1980-luvun puolivälissä, että välillä mentiin niin kovaa ettei tuntunut enään, että istuisi autossa sisällä ollenkaan. Tähän aikaan elettiin rallimaailmassa aikoja, jolloin autojen tehot suhteessa autojen painoon alkoivat olla siinä mittakaavassa, että ne lensivät lähes ilmassa pikataipaleilla. olikin vain ajan kysymys, milloin tapahtuisi jotain peruuttamatonta.
Henri Toivosen kuolemaan johtanut onnettomuus vuonna 1986 olikin herätys koko rallimaailmalle B-ryhmän hirmutykkien vaarallisuudesta ja samalla se lopetti myös legendaaristen B-ryhmäläisten Audien kehitystyön. Traaginen onnettomuus oli myös loppu koko B-ryhmälle ja myös Hannu Mikkolan suurin polte ajohommiin oli hiipumassa Toivosen traagisen kuoleman myötä.

Mikkola ajoi kuitenkin urallaan vielä A-ryhmän aikaan ja oli eri talleissa kehittämässä autoja ja todella tärkeä palanen tiimessä. Hänen arvostuksensa johti useisiin eri tallisopimuksiin eri automerkkien kanssa.
Muun muassa Mazdan tehdastallissa aikaa vierähti peräti neljä vuotta 1980 -luvun lopulla. Toisaalta aika Mazdalla oli Mikkolalle, ehkä hänen uransa tuskallisinta, koska alitehoinen ja alati moottoriongelmista kärsinyt talli lähti Mikkolan johdolla neljän vuoden aikana 20 MM-ralliin mukaan. Näistä peräti 14 osakilpailua päättyi keskeytykseen moottoriongelmien vuoksi.
Suurin muisto Mikkolasta oli hänen rauhallisuus, maltillinen ja positiivinen suhtautuminen ajohommiin, joka välittyi hänen haastatteluissaan kesken kisojen ja niiden jälkeen. Mikkolaa tituleerattiin usein rallipiireissä ”gentlemanniksi”.
B-ryhmän tultua päätökseen ja Audien häviäminen pikkuhiljaa ralleista oli myös tietyllä lailla sinetti Mikkolan hienolle työlle Audilla. Moni muukin rallikuski koki heti B-ryhmän aikakauden jälkeen A-ryhmän kilpureiden olevan leikkikaluja B-ryhmän tykkeihin vertaillessa, tämän koki myös Mikkola ja polte ajamiseen ei enään A-ryhmäläisillä ollut entisenlaista.
Toisaalta kymmeniä vuosia ajaneelle kuskille lopettaminen ei ollut vielä vaihtoehto tässä vaiheessa. Rakkaus lajia kohtaan oli suurta. Mutta se työ, minkä Mikkola teki Audille sai hedelmänsä jo vuonna 1983 voitetulla maailmanmestaruudella ja oli Mikkolan uran unelmien täyttymys. Tehtävä oli niin sanotusti viety maaliin asti.
Mikkola olikin päättänyt jo ennen kautta, että tämä olisi vuosi jolloin tulosta olisi tultava ja kertonut julkisesti, että tämä on viimeinen vuosi jolloin hän ajaa täyden MM-sarjan.
Rovaniemen rallin yhteydessä Hannu Mikkolan muistoa kunnioitettiin hiljaisella hetkellä. Paikalla oli myös kansainvälisen autoliiton pomo Jean Todt. Hän tunsi Mikkolan jo nuoruusvuosilta ja oli toiminut, jopa Mikkolan kartturina 1970-luvulla. Todt oli surullinen kuullessaan Mikkolan menehtymisestä ja jakoi surun tunteensa koko ralliyhteisön puolesta.
Viimeisten vuosien aikana Todt oli ollut yhteydessä Mikkolaan ja tiesi hänen sairaudestaan ja oli ollut yhteydessä Mikkolan perheeseen.

Yksi historian suurimmista rallikuskeista on poissa ja muistot jäävät mieleen ikuisesti. Hannu Mikkola oli legenda ja herrasmies ja hänet on myös valittu itseoikeutetusti ralliautoilun kansainväliseen Hall of Fameen vuonna 2011.
Teksti: Ilkka Tittonen