Määrätietoinen, järkevä ja rutinoitunut. Näillä sanoin kuvailee itseään hyväntuulinen, 21-vuotias pikajuoksija Oskari Lehtonen. Nurmijärven Yleisurheilua edustavan Lehtosen upea kehitys viime vuosien aikana on nostanut hänet jo Suomen yleisurheilumaajoukkueen kirkkaimpien nimien joukkoon, vaikka mutkia on ollut matkassa. Nyt kaikki alkaa olla jälleen parhain päin.

Missään lajissa menestyminen ei tule ilmaiseksi. Näin ollen vanha suomalainen sanonta “lahjattomat treenaa” alkaa olla jo todella kulunutta tavaraa suomalaisissa urheilupiireissä. Nuoren urheilijan tähdätessä huipulle valitsemassaan lajissa voi joutua tekemään helppoja tai vaikeita päätöksiä lajin suhteen, jos kiinnostavia lajeja on useampia. Oskari Lehtosen päätyminen pikajuoksun pariin on kulkenut kutakuinkin tällaisen kaavan mukaan.

– Mä oon tehnyt junnuna aika paljon kaikkea muutakin. Mä oon hiihtänyt, heittänyt moukaria ja tehnyt vähä sitä sun tätä. Pikajuoksu tuli vähä niinkuin sieltä mun koutsin kautta, mutta sitten taas toisaalta mun hyvät pohjat on auttanut siihen, että mä oon pystynyt treenaa kovaa.

Lehtosen kohdalla pientä ihmetystä on herättänyt se, että hän on pysynyt uskollisena kasvattajaseuralleen, Nurmijärven Yleisurheilulle (NYU). NYU:n verkkosivujen mukaan seura tunnetaan vahvasta nuorisovalmennuksestaan ja seuran urheilijat ovat menestyneet viimeisten vuosien aikana erinomaisesti nuorten SM-kilpailuissa ja nuorten maajoukkueissa. Siirtyminen suurempaan seuraan on kuitenkin käynyt hyvin lähellä.

– Nimetkin on ollut HIFK:n sopimusten papereissa, mutta en sitten lähtenyt vaihtamaan ja se on ollut hyvä päätös. En ole katunut yhtään, etten lähtenyt. Ei siitä ainakaan nyt enää ole mitään hyötyä, koska mä oon jo sen verran korkealla tasolla, että en mä siitä seurasta paljon hyödy. Mä juoksen maajoukkueessakin viestiä, niin ei se seuraviesti paljon siinä vaakakupissa paina.

Tukijoukot löytyvät monesti läheltä. Urheilijoilta kysyttäessä uran tärkeimpiä henkilöitä, vanhemmat ovat luonnollisesti listojen kärjessä, sillä vanhemmat haluavat löytää lapsilleen harrastuksen, jossa lapsi pääsisi liikkumaan säännöllisesti. Myöhemmin on suotavaa, että lapsi saa itse päättää kuinka pitkälle hän harrastuksen haluaa viedä. Lehtonen ei tee poikkeusta kertoessaan uransa tärkeimmistä henkilöistä.

– Tärkeimmät on juuri vanhemmat, koska ne on ollut messissä aina nuoresta lähtien. Ne on vienyt kaikkialle ja ollut tekemässä ruokaa ja kaikkea tämmöistä, mutta sitten itse urheilussa valmentaja, hieroja ja seura. Sieltä on kyllä tullut sen verran paljon tukea, että se on auttanut hyvin. Ei tässä yksin olisi menty yhtään näin pitkälle mitenkään.

Huippu-urheilussa saa olla jo rutkasti onnea matkassa välttyäkseen kokonaan loukkaantumisilta. Tällaisesta onnesta Lehtonen ei ole päässyt kuitenkaan nauttimaan. Parin vuoden takainen vamma pakotti miehen leikkauspöydälle asti.

– Mä en ole viimeiseen kolmeen kesään tainnut päästä lopettamaan kesää ehjänä. Mul on ollut pari vuotta sitten lonkkaleikkaus ja vuosi sitten meni takareisi viimeisessä kisassa. Tänä vuonna jalkapohja oli murtunut kun lopetin kauden. Suurempia loukkaantumisia ei ihan hirveästi ole ollut, mutta pitänyt vähän olla ajan hermolla, ettei unohda niitä kokonaan.

Olosuhteet Suomessa pikajuoksun kannalta eivät ole missään nimessä optimaaliset. Lehtonen toteaa suurimmiksi ongelmakohdiksi, että on kylmä ja vuodenajat vaihtelevat niin paljon. Viime kesä oli Suomessa poikkeuksellisen lämmin ja hyvät säät toivat iloa ja nautintoa suomalaisten elämään.

– Onhan se aivan eri asia lähteä 20 asteen pakkasessa hallille menemään, kun pääsisi etelässä 20 asteen lämmössä kävelemään kentälle. Se on lihaksillekin ihan eri asia.

Lehtonen on ikäisekseen saavuttanut jo useita arvokisamitaleja nuorten ja aikuisten sarjoista. Palkintokaapista löytyy muun muassa 17-vuotiaiden Suomen mestaruudet 100 ja 200 metriltä, sekä viime kesänä voitettu ensimmäinen aikuisten Suomen mestaruus Jyväskylän Kalevan kisoista 200 metriltä. Parhaaksi saavutuksekseen Lehtonen mainitsee kuitenkin vuoden 2018 Berliinin EM-kisojen 4x100m viestin kuudennen sijan, joka tuli uudella Suomen ennätysajalla. Lehtosen seuraava tähtäin on suunnattu kohti tulevan kesän alle 23-vuotiaiden EM-kisoja, joihin hän pääsee osallistumaan viimeistä kertaa. Kisat järjestetään Ruotsin Gävlessä.

– Siellä on 200 metrille asetettu tavoitteeksi, että otan mitalin. Jos pystyy ennätystä parantamaan tai juoksemaan sille tasolle, se voisi olla ihan mahdollista, Lehtonen arvioi omia menestymismahdollisuuksiaan.

Tulevat vuodet näyttävät mihin suuntaan Lehtosen ura lähtee etenemään ja kuinka kovia aikoja nurmijärveläinen lopulta päätyy juoksemaan tulevaisuudessa. Nuorten arvokisojen jäädessä Lehtosen osalta historiaan, tulosta täytyy tehdä vain aikuisten arvokisoissa. Suomen mittapuulla kirkkain ja kaunein on jo plakkarissa.

 

Toimittaja: Sampsa Suikkanen