Kerttu Niskanen ja Krista Pärmäkoski olivat median parissa haluttuja kotiinpalaajia Pekingin olympialaisista helmikuussa. Kuva: Jaakko Servo

Suomi sai Pekingin olympialaisten hiihdoissa kaikkiaan kuusi mitalia. Suomi oli kisojen mitalitaulukossa 16:s. Viimeksi Suomi on saavuttanut talviolympialaisten hiihdossa saman verran mitaleita Naganossa, 24 vuotta sitten. Heijastuuko menestys hiihdon suosioon ja harrastajamääriin, ja miltä tilanne näyttää Niskasten sisarusten ja muiden huippujen takana?

Teksti: Jaakko Servo

Suomi oli vakuuttava Pekingin olympialaisten hiihdoissa. Suurimman osan kunniasta voi antaa Niskasen sisaruksille, jotka kahmivat kaikkiaan viisi mitalia. Lisäksi Joni Mäki venyi Iivo Niskasen kanssa hopealle parisprintissä ja Krista Pärmäkoski pronssille 30 kilometrin vapaan hiihtotavan yhteislähdössä. 

Niskasen sisaruspari on ponnistanut hiihtomaailman huipulle Pohjois-Savosta Vieremän kunnasta. Suomeen palattuaan Kerttu Niskanen antoi hyväntuulisena kommentteja Helsinki-Vantaan lentokentällä. 

“Toisen menestyminen alkoi tuntua hyvältä. Jopa se, että Iivo voitti jossain kädenväännössä minut, tuntui hyvältä.”

Kerttu Niskanen kertoo, että hänen ja Iivon mielestä he ovat aina olleet aivan tavallinen sisaruspari. 

“Molemmat meistä ovat käytännössä antaneet koko elämänsä hiihdolle, ja vanhemmat ovat siinä tukeneet meitä. Menestys on kai pohjautunut siihen. Olen pienenä sanonut, että haluaisin voittaa olympiamitalin ja pitää maailmancupin keltaista liiviä päällä. Tänä talvena olen tehnyt ne molemmat, täytyy olla tyytyväinen.”

 

Huimat katsojaluvut lähetyksillä

 

Joni Mäen ja Iivo Niskasen hiihtomitalia jännitti tv-ruudun ääressä lähes 1,6 miljoonaa suomalaista. Ylen tv-lähetykset tavoittivat yhtiön mukaan yhteensä 3,9 miljoonaa suomalaista. Naisia katsojista oli 51 prosenttia. 

Yli miljoonan tavoittavuuteen ylsi 20 lähetystä, joista kymmenen oli hiihtolähetyksiä. Ylen verkkopalveluissa olympiasisältöjä käytettiin miljoonilla eri selaimilla, ja videoiden katseluja kertyi 38 miljoonaa. Yhteensä audiovisuaalista sisältöä katsottiin 6,1 miljoonaa tuntia.

“Vaikka kisat käytiin vaikeassa koronatilanteessa ja poikkeuksellisissa olosuhteissa, ammattitaitoinen tiimimme niin paikan päällä kuin kotimaassa pystyi välittämään katsojille, kuulijoille ja lukijoille kaiken olennaisen.”

“Pääroolissa olivat suomalaisurheilijat, heidän suorituksensa ja tunnelmat, mutta koimme myös tärkeäksi taustoittaa Kiinan tilannetta kisojen isäntämaana”, kertoi Pekingin olympialaisten vastaava tuottaja Kristiina Kekäläinen Yle Urheilulle.

Hiihdon harrastus on ollut kasvussa jo pitkään. Kuva: Anna Kunnas

 

“Hiihtoliiton on tartuttava tilaisuuteen”

 

Vuoden 2014 olympiavoittaja Sami Jauhojärvi kommentoi Trombitille, kuinka Pekingin hienoon mitalisaaliiseen päästiin vahvojen yksilöiden ansiosta.

“Jos miettii kokonaisuutta, niin kolme tai neljä mitalia tuli samoilta yksilöiltä. Iivo Niskaselta, Kerttu Niskaselta ja Krista Pärmäkoskelta odotettiin mitaleita. Myös Joni Mäen osallistuminen pariviestiin oli melko varmaa. Mitaliodotukset Mäen ja Iivo Niskasen kanssa olivat melko selkeät. Sinänsä tässä ei mitään yllättävää ollut.”

“Jos peilaa historiaa, niin aina kun 15 ja 10 kilometrin hiihdot ja pariviestit ovat olleet perinteisellä hiihtotavalla, niin suomalainen mitalisaalis on selkeästi isompi kuin niinä vuosina, kun nämä matkat on menty vapaalla hiihtotavalla.”

Perttu Hyvärisen ja Joni Mäen suoritukset sen sijaan yllättivät Jauhojärven.

 “En olisi Pertulta uskonut kuutos- ja seiskasijoja. Joni Mäen nelossija sprintissä oli niin ikään yllätys minulle.”

Jauhojärvi kertoo hiihdon olleen kasvussa Suomessa jo pitkään.

“Harrastelajina hiihto on ollut nosteessa jo melkein 10 vuotta ja varsinkin nyt, kun on ollut muutama lumisempi talvi. Välinepuolella on myös tullut kehitystä esimerkiksi karvasukset, joita ei tarvitse pitovoidella. Se on lisännyt hiihdon suosiota merkittävästi”, hän muistuttaa.

“Jos kilpahiihtoa mietitään, niin esimerkin voima on valtava. Veikkaankin, että kilpahiihdossa tullaan näkemään muutamien vuosien kuluessa lisenssimäärillä mitattuna selvää nousua. Se tosin vaatii myös sen, että Hiihtoliitto pystyy muuttamaan strategiaansa ja tarjoamaan enemmän valmennusohjeita, voiteluohjeita, tekniikkavinkkejä ja vastaavia. Eli tilanteeseen pitää pystyä myös liittotasolla reagoimaan,“ nykyään hiihtoasiantuntijana työskentelevä Jauhojärvi painottaa.

Jauhojärvi kertoo, ettei ole varsinaisesti huomannut hiihdon harrastajamäärissä merkittävää kasvua olympialaisten aikana tai jälkeen. 

“Yhtä vahvaa on ollut hiihdon nousu jo pidempään, ei olympialaiset sillä tavalla vaikuttanut. Mutta muutaman vuoden viiveellä tullaan luultavasti näkemään positiivinen vaikutus kilpailulisenssien määrässä.“