Suljettu -kiekkoliiga on ollut paljon tapetilla viime aikoina. Pelaajat haluavat totta kai kilpailla, ja se mahdollisuus uupuu liigan häntäpään joukkueilta. 

Teksti: Olavi Ryhänen

Pelaajayhdistyksen puheenjohtaja Teemu Ramstedt kertoo, että suljettu liiga on puhuttanut myös yhdistyksen hallituksessa.

“Yhteyspelaajien kautta käydään paljon keskusteluja. Itse en ole pukukopissa hetkeen ollut – en tiedä, mitä siellä puhutaan, ja kuinka paljon asia on siellä esillä. Tietenkin, kun sitä on mediassa paljon käsitelty, niin puheenaiheet leviävät myös muualle.” 

Jos pelaajien harras toive on se, että liiga olisi auki, niin kuinka paljon sitä todellisuudessa kuullaan isojen päättäjien keskuudessa?

“Jatkuvasti käydään palavereja ja erilaisia neuvotteluja monestakin asiasta. Päätäntävaltaa meillä ei ole suoraan tähän asiaan, mutta totta kai eri asioista neuvotellaan ja tuodaan sitä pelaajan ääntä. Meillä on sovittu jo liigahallituksen kanssa tapaaminen tälle keväälle. Uskon, että liigassakin halutaan kuulla pelaajia ja eri toimijoita. Yhtä jääkiekkoperhettä tässä kaikki ovat”,  Ramstedt summaa.

“Kaksipiippuinen juttu”

Nuoren pelaajan kehityksen kannalta luulisi, että kilpailu myös häntäpään joukkueissa olisi hyväksi, mutta asialla on kääntöpuoli. Nuori pelaaja, jolle on kauden alla suunniteltu tietty rooli, voi tyhjennysmyynnin kautta saada isomman roolin joukkueessa. 

“Hyvin kaksipiippuinen juttu. Toki yksittäisessä tilanteessa voi olla hyvä näytönpaikka, että pelaaja pääsee keväällä pelaamaan, ehkä jopa toiseen sarjaan ratkaisuotteluita. Kyllä minä näen parempana, että olisi kilpailua, myös sarjan alemmissa joukkueissa”, Ramstedt arvioi

Hänen mukaansa avoin liigakaan ei estäisi siirtoja ennen siirtotakarajaa.

Mikäli liiga jonain päivänä aukeaa, niin liittyykö siihen joitain riskejä pelaajien kohdalla?

“En näe siinä isoa riskiä. Kun mahdollisesti putoava seura pelaa karsintapelejä, niin toki siinä kohtaa sopimukset lähtökohtaisesti purkautuvat, jos seura putoaa”, Ramstedt sanoo.

Hän muistuttaa, että pelaajat vaihtavat tänä päivänä muutenkin tiuhaan seuroja, ja monilla on loppukaudesta jo sopimus toiseen paikkaan.

“En näe sitä ison kuvan ongelmana, että pelaajat menettäisivät siinä työpaikkoja. Kuuluu tähän ammattilaisjääkiekkoilijan arkeen muutenkin, että jatkuvasti tehdään aika lyhyitäkin sopimuksia moneen eri suuntaan. Aika tyypillistä on, että tehdään vuoden tai kahden sopimuksia”, Ramstedt kommentoi.

“Kilpailu kehittää”

Liiga haluaa kehittää nuoria pelaajia seuraavalle tasolle, ja on siinä onnistunutkin. Häntäpään nuoret pelaajat eivät näe kilpailua moneen kuukauteen. 

Mitä liigassa pelaava nuori, urallaan eteenpäin pyrkivä pelaaja saa merkityksettömien otteluiden pelaamisesta?

“Kilpailullisia pelejä jää pelaamatta. Pelimäärä liigassa on aika kova verrattuna muihin Euroopan sarjoihin. Uskoisin, että parempi systeemi olisi, että sarjan alapäässä olisi myös kilpailua. Kilpailu aina kehittää pelaajaa, oli sitten nuori tai kokeneempi.”

Ruotsista heitetty idea, että siirtotakaraja Suomessa olisi aiemmin kuin 15. helmikuuta, ei ole saanut tuulta alleen Suomen päässä. 

“Ei ole käyty sellaista keskustelua. Ihan hirvittävän aikaiseksi sitä ei voi siirtää. Jos me ajatellaan ihan lainsäädännöllisesti pelaajan vapaata liikkumista, niin siirtoraja ei voi ihan kauhean aikaisin olla. Työvoimavapaa liikkuminen tulee jo ihan EU-lainsäädännöstä”, Ramstedt pyörittelee.

“En osaa nyt sanoa, mikä olisi sellainen päivämäärä, mikä olisi vielä ok. Itse näen, että nykyinen helmikuun puoliväli on ihan fine.”

Mitä mieltä itse olet, pitäisikö liigan olla auki vai kiinni?

“Ehdottomasti pitäisi olla uudempi järjestelmä, jossa olisi kaksi sarjaa, ja niiden välillä olisi sitten karsinnat. Täytyy tehdä tosi monta muutosta samaan aikaan, jos liiga avataan.”

Ramstedt näkee,, että kahden sarjan pitäisi mahdollisesti olla saman brändin alla. Eli liigan alla oleva malllssa myös toisen sarjatason seuroille tulisi mediarahaa. 

“Tätä kautta lähtisin sitä kokonaisuutta rakentamaan. Ehdottomasti kannatan avonaista mallia, mutta siihen täytyy tehdä aika monta muutosta samalla.” Ramstedt kommentoi.

Olisiko nykymallilla Mestiksestä edes mahdollista nousta Liigaan?

“Jos puhutaan urheilullisesta noususta, niin ainahan se on mahdollista, että sinne saadaan kasattua sellainen joukkue, joka pystyisi nousemaan. Mutta kyllä etenkin taloudellinen kuilu on tällä hetkellä suuri.”

Ramstedt kertaa, että yleisöä käy Mestiksessä paljon vähemmän, eikä seuroilla ole rahaa käytettävissä liigajoukkueen kasaamiseen. 

“Taloudellista kuilua pitäisi pienentää huomattavasti, että saisi aidon kilpailun. Toisaalta, mikäli joku seura jossain vaiheessa putoaa, kun siinä olisi ne karsinnat välissä, niin se pudotus ei saisi olla niin dramaattinen taloudellisesti. Tässä ovat ne haasteet.”

“Jos Mestiksen tämänhetkiselle johtajalle löisi miljoonan lisää pelaajabudjettiin, se ei toisi yhtään parempaa tulosta: olet edelleen siinä Mestiksen kärjessä, ja et pääse siitä enää ylemmäs. Kun nousumahdollisuus puuttuu, kasvua on todella vaikea Mestiksessä seurojen tehdä.”