Viime kesän yksi mieleenpainuvimmista yleisurheilumenestyjistä Suomessa oli Annimari Korte ja hänen paluunsa arvokisojen mitalitaistoihin. Vuonna 2014 vakava sairastuminen pirstaloi pika-aiturin unelmat arvokisamenestyksestä. Kesken jäänyt urheilijaura pika-aitajuoksijana sekä ajatus siitä, että omat kyvyt jäivät maailmalle näyttämättä, saivat Korten palaamaan lajin pariin.

Huoliteltu ulkonäkö, aktiivinen sometus sekä pika-aiturin kommentoinnit #metoo-kampanjaan ja artikkelit entiseen parisuhdekuvioihin liittyen, saivat varmasti monet arvostelemaan sekä kyseenalaistamaan Korteen todellisen kyvykkyyden pika-aiturina.  Urheilijan nimi yhdistettiin viime kauden alussa lähinnä vain someen. Kun kovia tuloksia alkoi sadella, myös uutisoinnit kääntyivät keskittymään itse suorituksiin, kertoo Korte haastateltaessa. Hän haluaa keskittyä vain urheiluun.

Annimari Korte vaihtoi seuraa FC Barcelonasta Valenciaan.

Aitajuoksussa tärkeimmät osat ovat aidalle tulo sekä aidalta poistuminen. Aidalle tulo tulee tapahtua mahdollisimman korkealta ja jalan tulee olla painopisteen alla. Poismenossa tärkeintä on laskeutua mahdollisimman ylhäältä ja eteen, jotta aita jää pystyyn. Lähdöt ovat myös kriittisen tärkeässä osassa.

-Lähdöt ovat kehittyneet viime syksynä ja talvella todella paljon. Viime kesänä jäin reilusti muille aitureille ja nyt olemme samalla viivalla lähtöjen kanssa.

-FC Barcelonassa saan kaikki lääkäripalvelut ilmaiseksi, koska se on jalkapallojoukkeen alla oleva kokonaisuus. Mutta FC Valenciassa saan fysiikkapalveluja ja valmentaja on suoraan seurasta. Molemmissa on siis paljon hyvää, kertoo Korte seuroista kysyttäessä.

2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä Annimari Korte osoitti menestymisensä kautta olevansa vakavasti otettava tulevaisuuden arvokilpailija lajissaan. Veikkolan Veikkojen kasvattina ja Anne Suontaustan sekä Olga Hämäläinen  valmennettavana Korte kilpaili nuorten arvokisoissa vuosina 2005-2009. Taskuun urheilijalle jäivät Kalevan kisoista 2007 kolmas sija sekä semifinaalipaikat nuorten eri ikäluokissa EM- ja MM-tasoilla.

– En ole luonnostaan yhtään nopea. Olin lapsena todella hidas.  Nyt kun olen treenannut pelkästään ammatiurheilijana, odotan kovia tuloksia. Viime kesänä oli niin kova tahtotila eikä ollut mitään takapuomia, että jos en juoksisikaan kovaa.

Espanjan Valenciaa ja Suomen HIFK:ta edustavan pika-aitajuoksijan kehitystä haittasi vuonna 2009 alkaneet oireet ruokailujen yhteydessä. Allergiset reaktiot ruokatorvessa turvottivat kurkun, josta seurasivat vakavat hengitysvaikeudet. Tilanne ei helpottanut, vaan vuonna 2012 urheilija koki kovaa kipua rintalastassaan ja Korte joutui lopettamaan nousukiidossa olevan uransa. Lukuisten tutkimusten ja kolmen-neljä vuoden sairastelun jälkeen, vuosina 2015-2016 vaivoihin löytyivät syyt: rintalastan alaosan tulehdus sekä ruokatorven pitkittynyt allerginen tulehdus.

Korte aitoi Kalevan kisoissa 2018 ajalla 13,15 SM-hopealle.

Aitajuoksu-ura vaihtui urheilutoimittajan opinnoiksi Yhdysvalloissa Clemsonin yliopistossa, josta Korte valmistui urheilutoimittajamaisteriksi. Alalle aituri päätyi oltuaan työharjoittelussa USA:n Fox-kanavalla. Annimari Korte toimi urheilutoimittajana niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin. Tulevaisuudessa, urheilu-uran jälkeen, aituri mainitsee kiinnostuksen kohteekseen markkinoinnin.

Maaliskuussa 2018 aituri päätti jatkaa urheilijan uraansa espanjalaisvalmentaja Rafa Blanquerin kanssa ja jätti päivätyönsä. Annimari Korte kertoo olevansa onnekas, sillä kokoaikaisen treenaamisen mahdollistavat useat sponsorit. Suomessa sponssien saaminen on haasteellista. Tästä Korte on keskustellut useasti muiden urheilijoiden kanssa. Ei riitä, että on hyvä, vaan täytyy erottua massasta.

Annimari Kortteen Berliinin EM-kisojen ajaksi jäi 13,31. EM-välieriin vaadittiin 13,21.

Kuinka Annimari Korte käsittelee omaa henkistä hyvinvointiaan haasteiden edessä?

-En pystynyt  viiteen vuoteen juoksemaan ollenkaan. Pienet loukkaantumiset eivät ole niin paha asia. Olen todella onnellinen, että pystyn urheilemaan. Ja jos on joku pieni juttu iskee, se ei ole maailmanloppu. On varmasti vain paremmassa kunnossa kesällä, niin ettei tule mitään siihen kohtaan uudestaan, pika-aituri summaa nauraen.

Vuonna 2017 urheilija ei pystynyt treenaamaan täysin terveenä, sillä muun muassa etureisilihasrevähdykset vaivasivat aituria. Pika-aituri teki lisäksi yhdeksän tuntia töitä ja illat hän treenasi päivän päätteeksi.

-Siihen nähden kun asiaa pohtii, niin tulokset ovat olleet todella hyviä viime kaudella, aituri toteaa.

Nyt alla on ehjä treeniputki kausien välissä ja odotukset menestykseen ovat korkealla.

-Tavoitteenani on juosta alkava kausi alle 13 sekunnin. Haluan juosta mahdollisimman monta kertaa alle sen kolmentoista ja se on realistista. Maajoukkueleirillä otimme aikoja. Olen kehittynyt huomattavasti viime kesästä ja viime kesänähän meni kuitenkin todella lähellä sitä 13 sekuntia.

Skotlannin Glasgowssa maaliskuussa kisatut hallin EM:t jäivät Annimari Kortteelta väliin. Aiturilta löydettiin magneettikuvauksissa reisilihaksesta repeämä. Noin kaksi viikkoa repeämästä otetuissa kuvissa repeämä näytti paljon suuremmalta, mitä se lopulta oli. Lihas on jälleen tikissä ja helmikuun puolen välin paikkeilla pika-aituri on pystynyt jälleen treenaamaan normaalisti. Hallikisoihin osallistuminen olisi kuitenkin ollut riski.

Kilpakumppanit Nooralotta Neziri ja Reetta Hurske edustivat Suomea kilpailuissa.  Hurske ylsi lopulta kisoissa neljänneksi, ohi kuudenneksi sijoittuneen Nezirin. Lotta Harala puolestaan joutui jättämään arvokisat välistä selkäleikkauksen vuoksi.

Aurinkoinen urheilupersoona on yksi ennakkosuosikeista tulevalle kaudelle naisten 100 metrin aitoihin.

Ammattiurheilijan päätavoite siintää vielä edessä päin 2020 Tokion olympialaisissa. Mediassa uutisointiin loppuvuodesta Annimari Kortteen ja Lotta Haralan urien mahdollisesta jatkosta tyystin eri lajin, rattikelkkailun, parissa. Uumoiltiin, olisiko kyseessä Kortteelta ja Haralalta vitsi, vai todellinen tavoite Pekingin 2022 olympialaisiin. Vastaavanlaisen loikkauksen lajin pariin on tehnyt brittiläinen spintteri Joel Fearon. Fearon on juossut 100 metriä 9,96 sekuntiin.

-Brittien ja USA:n olympiajoukkueiden johtohenkilöt ovat sanoneet, että heidän radat, valmennus ja muut varusteet olisivat käytettävissä. Bobsleigh-liitolta saisi rahoitusta tähän, jos siihen ryhdyttäisiin. Se olisi pariksi vuodeksi ihan mahdollinen, jos tätä haluaisi.

Jäämme odottamaan, kuinka onnistuneesti suomalaisnaiset pärjäävät kesällä alkavalla yleisurheilukaudella. Ja erityisesti, kuinka kirkkaana tämän pirtsakan ja päämäärätietoisen ammattiurheilijan tähti vilkkuu urheilumaailman arvokisojen taivaalla.

Toimittaja: Anna Nylund

Kuvat: Tiina Valavaara

 

 

 

Please follow and like us:
RSS
Follow by Email
Twitter
Visit Us
Follow Me
Instagram