Hiihtourheilun historian havina on alati läsnä Lahdessa. Betonisen pääkatsomon puiset penkit ovat nähneet kerta toisensa jälkeen, kuinka urheilusankarit ovat nousseet korkeimmalle korokkeelle ja häviäjät kävelleet stadionin uumeniin. Joskus sankareista on tullut pettureita ja ilo on vaihtanut suruksi. Tämä on yksi hiihtolajien kuuluisimmista areenoista. Tervetuloa Salpausselän kisoihin.

Vuodesta 1923 lähtien Lahdessa järjestetyt Salpausselän kisat, on yksi perinteikkäämpiä hiihtolajien tapahtumia. Urheilukaupunki Lahti toivottaa tervetulleeksi maailmalta ja kotimaasta tulevat urheilun ystävät, ja tarjoaa heille kolmen päivän ajan huippu-urheilua talvilajien parissa. Kisat käydään legendaarisella Lahden hiihtostadionilla.

Kolmipäiväiset kisat alkavat jo perjantaina, jolloin yleisöllä on vapaa pääsy kisa-alueelle seuraamaan eri lajien harjoituksia ja karsintoja. Kisa-alue on vielä työn alla, mutta kaikki tulee olemaan valmiina viikonlopun urheilujuhlaa varten.

Perjantai on mitä mainioin päivä käydä tutustumassa alueen muuhun tarjontaan. Lahden suurhallin uumeniin on laitettu pystyyn lasten oma leikkialue, ruoka- ja anniskelualueita sekä esiintymislava, jossa muun muassa Pete Parkkonen viihdyttää yleisöä viikonlopun aikana. Nuotiopaikoilla voi seurata kisoja, paistaa omia makkaroita ja juoda kaakaota termospullosta. Kisaviikonloppua onkin yritetty kehittää enemmän karnevaalin suuntaan, jossa olisi jokaiselle jotakin. Kokeneet kisakävijät Kai Laakso ja Raini Leppäsalo ovat samoilla linjoilla kisajärjestäjien kanssa.

– Nykynuorisolle ei enää riitä pelkkä grillimakkara tai hiihtokisat. Kiinnostuksen kohteita tarvitaan lisää ja suurhallin esiintymislava on hyvä suunta, kertoo Kai.

Anniskelualueet, aidat, mainokset ja makkarakojut nousevat pystyyn vapaaehtoisvoimin. Kipakka pakkanen ei haittaa menoa, sillä ilmassa on tekemisen meininkiä. Jokainen vapaaehtoistyöntekijä nauttii selvästi olostaan kirkkaan auringon paistaessa heidän kasvoilleen. Jokainen henkilö kantaa jotain kainalossaan, heiluttaa vasaraa tai hörppii hyvin ansaittua kahvia tauollaan. Kaikki alkaa olla valmista viikonloppua varten.

Hiihtohistorian aikamatka

Alueella sijaitsevan hiihtomuseon uumeniin kätketyt aarteet tuovat jokaiselle hiihdon ystävälle tunteet pintaan. Hiihtovälineiden historia 1900-luvun alusta tähän päivään saakka, kultamuistoja arvokisoista, arvokisamitaleja ja mäkihyppy- ja ampumahiihtosimulaattori ovat vain osa siellä olevista tavaroista.

Hiihtomuseo on eräänlainen aikamatka hiihdon historiaan. Kun katsoo hiihtoasujen ja -välineiden kehitys villapaidoista nykyaikaisiin teknisiin ja hengittäviin asuihin ja puusuksien vaihtumista muovisuksiin on näky uskomaton.

Hieno elementti on myös seinälle heijastetut kuvat ja kuvasarjat. Ne vievät sinut matkalle Salpausselän ja suomalaisen hiihdon maailmaan. Esillä on sekä Siiri Rantasen voittokuvat että Paavo M. Petäjän surullisen kuulu tiedotustilaisuus. Valokuvien kaari käy kattavasti läpi koko Suomen hiihtohistorian.

Jos eksyy Salpausselän kisoihin, niin hiihtomuseo on pakollinen kohde. Matti Nykäsen ja Eero Mäntyrannan mitalikokoelmat ovat mahtavaa katseltavaa. Lisäksi koko suomalainen hiihtohistoria on esitelty mielenkiintoisella ja kiinnostavalla tavalla.

Fanien juhla

Aurinko on noussut lauantaiaamuna ja Lahden hiihtostadion kylpee auringon paisteessa. Hiihtokansa on jo kokoontunut kaupungin pubeissa ja urheilubaareissa hyvissä ajoin ennen kuin alue edes aukeaa. Toppahousut kahisten, reput täynnä kaakaota ja liput liehuen hiihtokansa aloittaa vaelluksen pitkin Paasikivenkatua kohti Lahden hiihtostadionia. Kuulutukset voimistuvat stadionin lähestyessä ja kisatunnelma alkaa nousta huippuunsa. Lähestyessä stadionin portteja Antero Mertarannan kaukainen ääni saattelee hiihtoväen kohti kisa-aluetta.

– Kisat näkyvät meidän kävijämäärissä. Kello on 11 ja tupa alkaa olla jo täynnä, kertoo Teija Suhonen Ravintola Iloisesta Kulkijasta.

Kilpailut alkavat vasta parin tunnin päästä, mutta väkeä on jo saapunut mukavasti. Mäkimonttuun ja ladun varsille ilmestyy sekä lippuja että kannustuslakanoita ja torvien pärisevä ääni soi ilmassa. Hiihtofanit ovat sulassa sovussa ja nauttivat kisojen tuomasta tunnelmasta ja kauniista talvisäästä.

– Täällä on aina mukava ihmisiä, ei järjestyshäiriöitä ja tunnelma on aina korkealla, kertoo Leppäsalo.

Fanit kuuluvat kuvaan, ilman heitä kisojen aito ja oikea tunnelma jää valjuksi. Aivan 1990- ja 2000-luvun alun menoon ei nykyään enää päästä, vaikka kävijöitä on tänäkin vuonna yli 32 000. Ennen kaupungin ravintolat olivat tupaten täynnä, iloiset kannustuslaulut soivat ja katukuva oli täynnä väriä. Nykyään aniharva eksyy enää kaupungille jatkamaan iltaansa yön pikkutunneille saakka.

– Norjalaisia on ylivoimaisesti eniten. He tykkäävät juhlia ja tämä on halpa maa heille, Laakso jatkaa.

Lahtelaiset Johanna Ristola ja Hanna Ojapalo ovat juuri tällaisia faneja. He tulivat heti aamusta kisa-alueella ja viettivät siellä koko päivän. Täältä lähdetään sitten kaupungin kautta kotiin päin, mutta yökerhot saavat jäädä väliin.

– Ollaan oltu täällä aamusta saakka. Välillä katsottu kisoja ja välillä oltu sisällä olutalueilla, naiset juttelevat.

Ennen kuin perinteinen ilotulitus kruunaa lauantai-illan, on ilmassa odottava tunnelma. Nuotioilta tuleva makkaran ja savun tuoksu leijuu hajureseptoreihin, valot sammuvat yksi toisensa jälkeen, kunnes kisa-alue on täysin pimeä ja hiljaisuus laskeutuu kisamonttuun. Viimeiset kisaturistit juoksevat mäkimonttuun nähdäkseen ilotulituksen. Lauantain kisapäivä saa arvoisensa lopun.

Koko kansan Iivo ja Krista

Näyttämö on katettu suomalaisella hiihtoyleisölle, kun sunnuntaiaamuna olympiavoittaja Iivo Niskanen ja kolminkertainen olympiamitalisti Krista Pärmäkoski vetävät hiihtoasun ylleen. Tätä yleisö on tullut tänne hakemaan, uusia suuria sankareita. Suomalaiset tarvitsevat urheilusankareita ja sitä Pärmäkoski ja Niskanen totisesti ovat.

Katsomot ovat tupaten täynnä ja koko viikonloppu on puhuttu vain Iivosta ja Kristasta. Muilla lajeilla tai urheilijoilla ei oikeastaan ole edes väliä. Kaikki haluavat nähdä edes vilauksen uusista sankareistaan. Ja aivan kuten hyvässä elokuvassa, on käsikirjoitus tällä kertaa kohdallaan. Pärmäkoski ottaa voiton naisten puolella ja Niskanen on hyvä kolmas miesten puolella.

Kun Pärmäkoski saapuu täydelle hiihtostadionille, Suomen liput heiluen ja yleisön mylvien, on 2001 kaukainen muisto vain. Vaikka sen henki on piilotettu Lahden betoniin ja tulee aina hiihtostadionilla elämään. Uudet sankarit ottavat paikkansa Salpausselän kisojen ja suomalaisen hiihtourheilun historiassa.

Päivän sankari on kuitenkin Aino-Kaisa Saarinen. Saarinen, 39, saapuu maaliin yhtä kovien suosionosoitusten saattelemana, kuin kymmenen kilometrin matkaan lähtikin. Hollolalainen hiihtäjä lopettaa uransa tähän kauteen ja tämä on hänen viimeinen esiintyminen Salpausselän laduilla. Runsaslukuinen yleisö huutaa ja kannustaa seisaaltaan koko stadionin matkan ajan. Saarinen saa arvoisensa läksiäiset kotimaastoissaan. Suomalaisen hiihtoyleisön aplodit saattoivat kyynelehtivän hiihtäjän pääkatsomon uumeniin viimeisen kerran. Toinen sankari on laittanut kirjan kantensa kiinni.

Urheilu on osa lahtelaisuutta. Se näkyy myös Salpausselän kisoissa. Siksi se tuntuu jotenkin oikealta, että kisat järjestetään juuri täällä. Harva kilpailu on pystynyt pitämään tällaisen suosion vuodesta toiseen. Toki yli 100 000 kävijämääriin voi olla mahdotonta päästä nykyaikana, mutta kiinnostusta kisoja kohtaan silti on. Tahko Pihkalan alulle panema idea jatkaa kehittymistään vuosi vuodelta ja ensi vuonna uudet sankaritarinat odottavat kertojaansa.

Mikä saa ihmiset vuosi toisensa jälkeen Salpausselän kisoihin? Kokeneet kisakävijät Kai Laakso ja Raini Leppäsalo avasivat legendaarisen kisan viehätystä ja paljastivat omat kisataktiikkansa.

Toimittajat:

• Samuli Näveri
• Toni Lång

Kuvat:

• Toni Lång

Kuvankäsittely:

• Heidi Viitamaa