”Tämä on Jari-Matin vuosi” on tuttu markkinointilause silloisen rallin MM-sarjaa näyttäneen tv-yhtiön mainoksesta, joka jo silloin herätti pitkälti ivallista naurua. Suomalainen rallikansa on kokenut jo viidentoista vuoden ajan kovia. Voittajia, saati mestareita, ei ole vuoden 2002 jälkeen nähty. Ollaanko nyt kuitenkin menossa uuden sukupolven myötä kohti parempaa huomista?

Maailmalla Suomi tunnetaan muutamasta asiasta. Talvisota, joulupukki ja moottoriurheilu tulevat ihmisille ensimmäisenä mieleen, kun Suomesta kysytään. Nyt tämä viimeisenä mainittu on kokenut kovia niin Formula 1:ssä kuin varsinkin rallin MM-sarjan osalta.
Paras esimerkki rallin huonosta tilanteesta on se, että aktiiviuransa jo 2007 lopettanut Marcus ”Bosse” Grönholm johtaa edelleen suomalaisten osakilpailuvoitoissa 30 voitollaan. Hän on myös edellinen suomalainen rallin maailmanmestari vuodelta 2002.

Päättyneellä kaudella rallin pääsarjassa eli WRC:ssä ajoi kolme suomalaista: Jari-Matti Latvala, Esa-Pekka Lappi ja Teemu Suninen. Suomalaisten välisen pistetaiston voitti Latvala 94 pisteellä. On kuitenkin hyvä huomioida, että kolmikosta vain Latvalalla on kilpailukykyinen auto. Kausi oli kuitenkin suuri pettymys jälleen kerran. Monetta vuotta putkeen kauden alla puhuttiin siitä, kuinka vain mestaruus oli tavoitteena.

Fakta on kuitenkin se, että neljän viime kauden MM-sarjan kokonaispisteissä sijoitukset ovat olleet vaatimattomia autoon ja tavoitteisiin peilaten (6, 4, 4, 7). Viime marraskuussa tulikin uutinen, jota oli odotettu rallimaailmassa jo pidempään. Latvala, jonka edellinen voitto on marraskuulta 2018, menetti tallipaikkansa moninkertaisen maailmanmestarin Tommi Mäkisen johtamasta Toyota-tallista. Tällä hetkellä näyttää jopa siltä, että Latvalan WRC-ura on vähintäänkin joutumassa katkolle, koska uutta vakituista tallipaikkaa ei ole vielä tähän päivään mennessä löytynyt. Latvala pääsi ajamaan ennen koronaviruksen keskeyttämää kautta, kun hän vuokrasi Mäkisen tallista auton itselleen käyttöön. Tulos oli keskeytys teknisen vian vuoksi.

Huolestuttavinta suomalaisen rallin osalta on se, että vaikka Latvalan ura on säännöllisesti näyttänyt kohti etelää, hän on silti ollut paras suomalainen jo pidemmän aikaa. Nyt on kuitenkin uuden sukupolven aika.

Kohti parempaa huomista

Viime kaudella nähtiin jotain positiivistakin suomalaisten suhteen. Toisen polven rallitähti Kalle Rovanperä nimittäin voitti WRC2-sarjan. Rovanperä on noin muutenkin nostanut tasaisesti profiiliaan kohti tähtistatusta. Potentiaali on kova, mutta odotukset ovat myös sen mukaiset. Onnistuneen kauden jälkeen Rovanperä sai palkinnon suorituksistaan, kun hän nappasi WRC:stä tallipaikan Mäkisen Toytotalta. Näin ollen hän pääsi debytoimaan Rallin MM-sarjassa.

Rovanperältä pystyi odottamaan heti ensimmäisellä kaudella palkintopallisijoituksia. MM-sarjan kokonaisvoitosta ei kuitenkaan kannata vielä puhua, sillä kyseessä on erittäin nuori kuski, joka on vasta matkalla menestykseen. On selvää, että tämä kunnianhimoinen moottoriurheilukansa himoitsee suomalaisvärien paluuta kärkisijoille. Voittaminen nuoressa kuskissa on kuitenkin verissä – onhan hänen isänsä Harri Rovanperä itsekin Rallin maalimanmestari. Kallen omat tavoitteet ovat varmasti päästä vähintään samaan.

Taustajoukoista tai tallista menestys tuskin jää kiinni. Maailmanmestari-isän lisäksi esimerkiksi tallipäällikkö Mäkinen on moninkertainen maailmanmestari ja viime kaudella hänen Toyota-tallinsa autolla voitettiin kuljettajien maailmanmestaruus virolaisen Ott Tänakin ajamana.

On selvää, että parin vuoden sisällä voidaan Rovanperästä puhua jo realistisesti maailmanmestarisuosikkina, kunhan kaikki menee nappiin. Nyt pitää antaa hänelle ja taustajoukoille työrauha toimia. Ajettavanaan Rovanperällä on kuitenkin sarjan vaativin auto.