Podcast: Vaihtoehtoinen ajatusmalli 12.3.

Raha.

On helppoa sanoa, että rahalla ei ole väliä, että ilman rahaakin pärjää. Tosiasia kuitenkin on se, että rahalla on väliä, vaikka se kuulostaakin kyyniseltä. Raha vaikuttaa moneen asiaan jo ihan yksilön elämässä. Se vaikuttaa siihen, missä ihminen asuu, miten hän syö ja miten hän viettää vapaa-aikaansa vai viettääkö hän sitä ollenkaan. Vähälläkin rahalla yksilö voi olla onnellinen. Isommassa kuvassa se kuitenkin tuottaa ongelmia.

Ensimmäinen edellytys elämälle on se, että on rahaa, että on jotain, millä pysyä hengissä, vaikka sitä olisikin vähän. Sitten kun rahaa on sen verran, että se riittää hengissä säilymiseen, mutta ei sen enempään, alkavat ongelmat. Koska kun ei ole mitään, ei ole mitään menetettävää. Kun mikä tahansa muu on parempi kuin sen hetkinen tilanne, on helppo lähteä mukaan ihan mihin vain: kapinaan, väkivallantekoihin, vallankumoukseen ja sisällissotaan.

Tästä syystä yleensä kaikista köyhimmät valtiot ovat kaikista epävakaimpia. Toki taustalla on usein epäonnistunut hallinto, korruptiota ja byrokratian puutetta, mutta kipinä kapinaan kumpuaa usein köyhyydestä.

Sama näkyy kuitenkin myös meillä länsimaissa. Oikeistopuolueet ovat usein sitä mieltä, ettei sillä ole väliä, vaikka tuloerot kasvaisivatkin. Sillä kuitenkin on väliä. Tuloerojen kasvaessa myös köyhyyden raja muuttuu. Mitä rikkaampia jotkut ovat, sitä useammat ovat heihin suhteessa köyhiä. Ruotsin Mälmön mellakoilla keväällä 2013, Yhdysvaltojen Fergusonin mellakoilla viime marraskuussa ja viime itsenäisyyspäivän mellakoilla Suomessa on yhteys. Ne tapahtuivat kaikki eri syistä, mutta liikkellä olivat köyhimmät. Liikkellä olivat ne, joilla on vähiten hävittävää.

Siksi rikkaiden olisi hyvä pitää huolta köyhistä. Jos ei kykene ihan aidoisti välittämään heistä, niin ainakin itsensä takia sitten. Vaikka oma asema olisikin hyvä, se ei pysy hyvänä, jos köyhien ihmisten osuus kasvaa, sillä silloin kasvaa myös epävakaus.

Vilma Mannermaa,

Radio- ja tv-journalismi