Lumi on sulanut yleisurheilukentiltä ja kevät aurinko paistaa mukavasti lämmittäen. Ihmisillä on hymy kasvoilla, kun mennään taas kohti valoisia kesäpäiviä. Sitä samaa valoisuutta saa hakea Suomen miesten keihäänheiton rintamalta vuosien takaa.

Valonpilkahduksia ei ole ollut tällä rintamalla vuosiin. Voidaankin sanoa, että miesten keihäänheiton taso rypee sellaisessa pohjamudassa, että muut lajit vievät sitä sata nolla, niin houkutusvoimassa, kuin tulostasollisesti.

Palataan ajassa viime vuoden Kalevan Kisoihin Turkuun. Kisan voittaneen Lassi Etelätalon voittoon johtanut kaari oli 82,20 metriä. Etelätalo oli ainut heittäjä, joka ylitti 80 metriä kisassa. Kertoo paljon tasosta, missä tällä hetkellä mennään.

Tämän tuloksen kuullessaan pyörähtäisi toissa vuonna edesmennyt keihäslegenda Jorma Kinnunen haudassaan ja voisipa häneltä tulla muutama painava sananenkin kilpailun tuloksen tiimoilta. Kisassa viime vuonna mukana olivat kuitenkin kaikki muut Suomen ykkösheittäjät pois lukien Oliver Helander, jonka kausi jäi kokonaan väliin olkapääleikkauksen takia.

Helander itse olikin ainut valopilkku tässä lajissa muitten heittäjien vetäessä täysin sumussa edellisillä kausilla. Helanderin vuonna 2018 heittämää 88,02 metristä voidaankin pitää kelpo kiskaisuna. Tämä tuleva kausi kuitenkin näyttää, missä tämän 23-vuotiaan taso todella on.

Yleensä paluu leikkauspöydältä huippukuntoon ottaa oman aikansa tässä hyvin raskaassa lajissa joten Helanderin tuloskunnon yllä on vahva kysymysmerkki.

Voidaan sanoa, että Suomesta löytyy Helanderin lisäksi ainoastaan toinen lupaava heittäjä Toni Kuusela, joka kyllä puhkaisee sen 80 metrisen, mutta kun se ei riitä. Tason pitäisi olla yli 85 metriä, jotta voitaisiin ruveta puhumaan mitaleista ja mieluusti vielä joka kisassa.

Kuuselan ennätys viime kesältä on 83,40 ja se pitäisi olla se tulos, jolla kisa aina avataan. Tuntuu välillä, jopa hieman turhauttavalta, kun mediassa uutisoidaan kausittain Suomalaisten hirmukiskaisuista tai kaarista, kun tulos on  82,47  metriä tai jotain sitä luokkaa. Seurataanko mediassa yleensäkään, missä keihään kärki huitelee nykypäivänä maailmalla.

Tekisi mieli kuulla näistä otsikoista legendaarisen Seppo Rädyn mielipide. Se ei varmasti olisi kovinkaaan ylistävä. Hyvänä päivänä Räty kiskaisi rautakangella kasikymppisiä nappiverkkareissa Tohmajärven pelloilla aamutuimaan.

Itseäni jotenkin huvittaa, tämä tilanne kun hehkutetaan jotain päälle 80 metristä. Keihäänheiton taso maailmalla on kuitenkin niin kova, että 90 metriä on ylitetty useana vuonna ja Suomessa hurrataan median tiimoilta 80 metrisiä ”kaaria”. Tarkemmin asiaa tutkaillessa ysikymppinenkään ei ole itseasiassa edes nykyään mikään ihmetulos, koska saksalainen Johannes Vetter kiskaisi viime vuonna ennätyksensä 97,76 m ja maamies Thomas Röhlerkin on kiskaissut 93,90 metrisen kaaren muutama vuosi takaperin.

Sitten on tapaus Antti Ruuskanen. Pielaveden mannekiini, sympaattinen koko kansan mies. Lontoon olympialaisten vuoden 2012 keihäänheiton hopeamitalisti ja Zurichin vuoden 2014 euroopanmestari. Todellinen arvokisajyrä, jonka ura vaan jatkuu tälläkin kaudella. Ruuskasesta ei voi pahaa sanoa. Hän on tehnyt palveluksensa Suomalaiselle keihäänheitolle pitkän uransa aikana ja ansaitseen synninpäästön.

Onkin hienoa, että Ruuskanen kertoi talvella jatkavansa uraansa vielä tämän kauden ja tavoittelevansa mitalia Tokion olympialaisista. Taisi Ruuskanen kertoa haaveilevansa vielä 90 metrisestä heitostakin siinä samassa.

Itse en kyllä usko, että Ruuskanen enään mitalia Suomelle tuo tai puhkaisee 90 metrin rajan keihäällään. Ruuskanen on kuitenkin niin kova kilpailija ja jättänyt aina kaiken kentälle ja tuonut ilonhetkiä koko Suomen kansalle, että annan hänelle sen mahdollisuuden, että yllätä Antti meidät positiivisesti tai ole ainakin mukana arvokisoissa kerran vielä meidän ilonamme.

Ruuskasen uran ehtoopuolta ovat varjostaneet loukkantumiset, jotka tässä lajissa ovat arkipäivää monelle ja lajin kovuuden takia niitä on vaikea välttää.

Vieläkö Antti Ruuskanen laittaa Pielaveden ennätyksen uudelle metriluvuille, ennen kuin ura laitetaan pakettiin

Mitä sitten uusi keihäskausi tuo tullessaan jää nähtäväksi. Odotusarvo ei ole korkealla, ei todellakaan. Keihäänheiton taso on ollut jo niin pitkään pohjamudissa Suomessa, että siihen on vaikea uskoa ja laittaa rahoja likoamaan suomalaisten puolesta. Itse toivon, että joku yllättäisi positiivisesti ja tulos olisi sellainen, jolla kehtaisi hehkutella, eikä mikään kasikymppinen, niitä nyt nakkelee harva se ukko maailmalla.

Suomen keihäsmenestys on Ruuskasen jälkeen nuorten parikymppisten harteilla, mutta mistä se menestys sitten löytyy onkin eriasia, ehkä onkin hyvä päättää keihäslegenda Seppo Rädyn neuvoihin nuorille keihäslupauksille vuodelta 2007 Ilta-Sanomien jutusta.

”Ajattele nyt parikymppistä ihmistä. Se jaksaa keskittyä kahteen asiaan. Jos yrittää opiskella, urheilla ja naida, niin siinä on yks liikaa. Opiskelemaan ehtii myöhemminkin.”

Teksti: Ilkka Tittonen

Kuva: Ilkka Tittonen

Video: Daredx