-
HEO:n mediaopiskelijoiden loppuprojekti Trombit on toiminnassa vielä viikon ajan. Trombitin sisällöt näkyvät sivuillamme ja kuuluvat radiossa. Mutta mikä sitten on HEO, kansanopisto, jossa olemme opiskelleet viime elokuusta lähtien? Radio Trombitin toimitus keräsi yhteen joukon mieltä askarruttavia kysymyksiä ja esitti ne miehelle, joka tietää – HEO:n rehtorille Teijo Mathlinille
Mikä on kansanopisto?
Kansanopisto on vapaan sivistystyön oppilaitos. Toisin kuin muut vapaan sivistystyön oppilaitokset kansanopistot ovat sisäoppilaitoksia ja niillä on opiskelija-asuntolat. Muilla vapaan sivistystyön oppilaitoksilla kuten työväenopistoilla, kansalaisopistoilla tai oppimiskeskuksilla ei ole velvoitetta ylläpitää asuntolaa. HEOn asuntola sijaitsee opiston yhteydessä Castréninkadulla. Meillä on myös asuntoja muualla Kalliossa opiston lähettyvillä. Voimme tarjota asuntolapaikan noin 80 opiskelijalle.
Miten kansanopistossa opiskelu eroaa muista oppilaitoksista?
Kaikilla kansanopistoilla on koulutusohjelmassa vapaan sivistystyön opintoja. Nämä eivät ole ammatillisiin loppututkintoihin valmistavia opintoja vaan näihin tutkintoihin valmentavia opintoja. Joillakin kansanopistoilla on vapaan sivistystyön koulutusten lisäksi ammatillista koulutusta, esim. hierojan tai koulunkäyntiavustajan ammattitutkintoihin valmistavaa koulutusta. Toisilla kansanopistoilla voi olla lukiokoulutusta tai mahdollisuus suorittaa kymppiluokka.
HEO on erikoistunut pelkästään vapaan sivistystyön koulutusten järjestämiseen ja olemme olleet jo pitkään Suomen suurin vapaan sivistystyön kansanopisto. Koulutuksemme ovat siis tutkintoon tai ammattiin valmentavaa koulutusta, jota toteutamme yhteistyössä mm. avointen yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa. Kun miettii opiskelua kansanopistossa, kannattaa tehdä vertailua ja tutustua hyvin opintojen sisältöihin.
Kenelle suosittelet HEOa opiskelupaikkana?
Kaikille, jotka haluavat oppia siitä alasta, johon me koulutamme. Tarjontamme on valtavan laaja. Ensi lukuvuotena
kuva: Veera Kannisto meillä on 27 opintolinjaa; uusia opintolinjoja ovat Fysioterapian linja, Oikeustieteen linja ja Sosiaalialan linja.
Edellyttääkö HEOssa (Helsingin Evankelisessa Opistossa) opiskelu uskonnollista vakaumusta?
Ei edellytä. Opiskelijamme tulevat kaikista mahdollisista aatteellisista ja uskonnollisista taustoista. HEO on perustettu kristillisille arvoille ja toimimme edelleen tältä arvopohjalta. Keskeisiä arvojamme ovat mm. toisten kunnioittaminen ja oikeudenmukaisuus.
Paljonko HEOssa on tällä hetkellä opiskelijoita?
Noin 400 päätoimista opiskelijaa. Aloitamme kesällä 2015 vapaan sivistystyön lyhytkurssina lisäksi kesälukion. Siihen on ilmoittautunut jo nyt noin 30 nuorta. Kesälukiossa kerrataan lukion kurssien oppimääriä ja valmistaudutaan ylioppilaskirjoituksiin.
Miksi HEO on maksullinen?
HEO saa rahoitusta Opetus- ja kulttuuriministeriöltä, mutta ministeriö on jatkuvasti pienentänyt rahan määrää. Erityisesti kansanopistojen rahoitusta on supistettu erittäin paljon viimeisen 10 vuoden aikana. Siksi mekin joudumme keräämään opiskelijamaksuja, joilla ylläpidämme laatua ja kehitämme koulutusta. On häpeällistä, että valtio ei tue kansanopistoja riittävästi.
Miten HEOssa opiskeleva voi rahoittaa hänen opiskelunsa?
Kansanopistossa opiskeleva voi hakea Kelan opintotukea. Tämä on oikeus, joka perustuu lakiin opintotuesta. HEOn opiskelijoista useat tekevät lisäksi osa-aikaista työtä. Sijaitsemme keskellä Helsinkiä, jossa nuorten on aika helppo löytää ilta- ja viikonlopputyötä. Parhaimmillaan lukuvuosi HEOssa antaa mahtavan opiskeluvuoden ja vuoden työkokemuksen!
Antaako opiskelu HEOssa valmiuksia siirtyä suoraan työelämään?
Opintovuosi HEOssa antaa hyviä valmiuksia siirtyä myös suoraan työelämään. Varsinkin kulttuuri- ja mediaopintolinjoilta osa saa työtä juuri siltä alalta, jolle he ovat meillä kouluttautuneet. Kuten edellä mainitsin, HEO ei kuitenkaan valmista ammattitutkintoon – olemme vapaan sivistystyön koulutuksiin erikoistunut kansanopisto, josta saa erinomaisia valmiuksia työelämää varten tai ammatillisiin opintoihin esim. ammattikorkeakoulussa.
Kuvaile HEOa kolmella sanalla
Suomen paras kansanopisto.
Mikä on paras muistosi HEOn opiskelijoiden parissa?
Parasta ja iloisinta on saada syksyisin oma opintolinja täyteen ja aloittaa matka uusien opiskelijoiden kanssa. Lukuvuoden käynnistyminen elokuun lopulla on vuoden jännittävin aika niin rehtorille kuin opettajille. Opintolinjamme kestävät yhden vuoden ja opiskelijat vaihtuvat joka vuosi. Jokainen opiskelijaryhmä on ainutlaatuinen.
Miksi pyöräilet töihin läpi vuoden?
Olen kulkenut koulu- tai työmatkat aina kävellen tai pyöräillen, ympäri vuoden. Se on tapa, joka antaa päivän perusliikunnan ja mahdollisuuden tukea kestävää kehitystä ja toimia ympäristöystävällisesti. Harrastan pyöräilyä muutenkin. Kesäisin teen pyöräretkiä, käyn viikonloppulenkeillä Helsingin Polkupyöräilijöiden kanssa ja osallistun kuntoajoihin.
Haastattelun kokosi Radio Trombitin vastaava nettitoimittaja Tiina Svensk
Lisää tietoa HEO:sta osoitteessa www.heo.fi
-
“Äiti, äiti, mistä banaanit tulee?!”. Trombit ei valitettavasti kyennyt – budjetin niukkuuteen vedoten – tähän vastaamaan, mutta yritimme kuitenkin parhaamme. Tänä vuonna HEO:n kuvajournalismilinjan opiskelijat pyrkivät kuvareportaaseillaan näyttämään, mitä kulutusyhteiskuntamme kulisseissa tapahtuu; kuka tai mikä on joutunut naapuri-Alepan hyllyltä mukaan poimimaasi jauhelihapakettiin, mistä lohet ovat kotoisin, tehdäänkö viski oikeasti yksisarvisen selkäydinnesteestä?
Me länsimaiset, urbaanit kuluttajat joudumme hyvin harvoin pohtimaan kaikkea sitä työtä ja sen seurauksia, jotka mahdollistavat elämäntyylimme nykyisellään. Lähikaupan viimeisen päälle brändätyt “vapaan” kanan munat ja Atrian perhetilan jyväporsaan sisäfilepaketit hymyilevine Babe-porsaineen eivät anna kovin kattavaa kuvaa asioiden todellisesta laidasta. On hyvin helppo sulkea silmänsä todellisuudelta, kun lähin kontakti, johon oman ruokamme kanssa joudumme, on paketin kylkeen painettu lastenkirjamainen animaatioeläin, joka kaiken lisäksi näyttää onnellisemmalta kuin me itse. Välillä voi tehdä hyvää säilyttää edes jonkinlainen kosketuspinta omaan ravintoomme, jonka vuoksi Trombit päättikin tänä vuonna tutustua hieman tarkemmin ravintoketjumme alkutuotantopään toimijoihin.
Kalastus, nuoruutemme kullatuista mato-onkikokemuksista huolimatta, rajoittuu useimmilla aikuisilla kalatiskillä tapahtuvaan sormella osoittamiseen. Totuus on kuitenkin hieman erilainen, ja matka jonka kalat kulkevat ennen saapumistaan valittavaksesi on usein hyvin moniportainen ja työläs.
Vierailimme tätä selvittääksemme Söderbyn kylässä, noin 20 km Loviisasta kaakkoon meren rannalla. Siellä toimivan Söderby Laxin omistaja Mikael Lindholm on osa yhä harvenevaa yksityiskalastajien joukkoa. Hän kalastaa lähinnä lohta ja siikaa ympäri vuoden – talvella jään alla olevilla verkoilla ja kesäisin katiskan sukuisten, joskin huomattavasti isompien rysien avulla – ja sanookin viettävänsä n. 300 päivää vuodesta merellä. Rysillä tapahtuva kalastaminen täyttää WWF:n suositteleman MSC-sertifikaatin (Marine Stewardship Council) kriteerit kestävästä kalastuksesta, koska pyydykseen jääneet kalat voidaan vapauttaa vahingoittumattomina tarvittaessa.
Mikael myy pyytämänsä kalat itse suoraan kauppohin, lähinnä lähialueen K-kauppiaille, jättäen näin tukkuportaan kokonaan välistä. Söderby Laxilla on kalastuksen ohella myös paljon jalostustoimintaa, ja kesäisin Mikaelin pyytämät kalat tyydyttävätkin lähialueen kesäasukkaiden kalantarpeet mm. savustetun, graavatun ja muiden erilaisten kalatuotteiden muodossa.
Kävimme myös tutustumassa Kalatukku Erikssonin toimintaan Helsingin Herttoniemessä, joka on yksi pohjoismaiden vanhimmista alan yrityksistä. Eriksson toimii väliportaana kalastajien ja kuluttajien välillä, toimittaen erilaisia mereneläviä ravintoloihin sekä vähittäiskauppohin. Erikssonilla on perinteisten kalafileiden, katkarapujen yms. raakatuotteiden lisäksi laajamittaista jatkojalostustoimintaa, ja heidän valikoimistaan löytyykin lähes 1000 erilaista tuotetta.
Kuva ja tekstit: Uwa Iduozee
