-
-
Kalliossa rytisee ja työmaat vaikeuttavat kulkemista.
Tekevätkö uudistukset naapurustosta kuitenkin entistä houkuttelevamman.Lämmin kevätaurinko hehkuu vaalean sinistä taivasta vasten kirkkaana. Raitiovaunut kolistavat Porthaninkatua pitkin ylös kohti kukkulan päällä komeilevaa kirjastorakennusta. Karhupuiston penkeillä on jo tungosta.
Helsingin Kallion kaupunginosa on ollut jo pitkään nuorten aikuisten suosiossa. Erityisesti eri aloilla vaikuttavat taiteilijat ovat löytäneet tiensä Kallioon jo vuosikymmenien ajan. Naapuruston ainaisella suosiolla ei näytä olevan loppua näkyvissä, päin vastoin.
Kallio on Suomen tiheimmin rakennettu alue ja asukkaita sinne on änkeytyneenä lähes
30 000. Useimmiten Kallioon muuttavatkin ensiasuntoaan etsivät yksineläjät, sillä suurin osa alueen huoneistoista on pienasuntoja, yksiöitä ja kaksioita.Onko työväen asuinalueenakin aikaisemmin tunnettu Kallio sitten muuttanut ulkoisesti muotoaan? Jotakin täytyy epäilemättä olla koko ajan tekeillä, jotta titteli Suomen tiheimmin rakennettuna alueena säilyisi.
Jatkuva rakentaminen ärsyttää
Hakaniemestä kohti Arabiaa kiemurteleva Hämeentie on ollut vuoden päivät ärsytystäkin herättäneessä remontissa. Kadun uudistus on nyt saatu päätökseen, mutta uudet remontit ympäri Kalliota aiheuttavat jo nyt muutoksia ja keskustelua.
“Lähinnä mua ärsyttää, että ympäristö ei ole sillä tavalla esteettinen”, Kallioon pari kuukautta sitten muuttanut Iris Parkkinen summaa.
“Mua ärsyttää, että nytkin tuossa Hesarilla on hirveesti kaikkia tietöitä ja mun talon vieressä puretaan kalliota. Mä en pidä siitä, että joitain asioita on keskeneräisenä. Toivoisin, että ympäristö olisi kliini ja siisti”, Parkkinen jatkaa.
(Tähän) ajatukseen yhtyvät varmasti monet muutkin kalliolaiset. Esteettisen haitan sekä vaikeakulkuisuuden lisäksi remontit ja rakennustyömaat aiheuttavat huomattavia meluhäiriöitä.
Vaikka Kallioon onkin rakennettu tiiviisti, varsinaisia uusia asuintaloja nousee alueelle harvoin. Poikkeuksen tekee Kaarlenkadulle vuonna 2022 valmistuva kerrostalo. (Poikkeuksellisesti) taloon rakentuu useampi perheasunto pienten yksiöiden ja kaksioiden sijaan.
Kallion uusi palvelukeskittymä Lyyra
Yksi varmasti odotetuimmista muutoksista Kalliossa on Hakaniemen metroaseman kupeeseen rakentuva palvelukeskus Lyyra. Sekin tulee vielä pitkään aiheuttamaan esimerkiksi häiritsevää melusaastetta, mutta tuo valmistuessaan Kallioon ihan uudenlaisia kohtaamispaikkoja ja sitä toivottua kliinisyyttä.
Koska Kallioon olisi varmasti jatkossakin muuttajia enemmän kuin asuntoja olisi tarjolla, Lyyra voi tulevaisuudessa tarjota tähänkin ratkaisun. Ainakin väliaikaisen.Kortteliin nousee uusien ravintoloiden ja toimistotilojen lisäksi nimittäin myös uusi hotelli.
Norjalainen hotelliketju Citybox avaa Kallioon Suomen ensimmäisen majoituskohteensa vuonna 2023.Asuinalueen uudistukset vaativat uhrauksia, mutta jospa tätäkin hyvää ja esteettisesti miellyttävämpää Kalliota kannattaisi odottaa.
Teksti: Elina Niemi
-
-
Balmuir liike Esplanadilla. Kuvaaja: Aksu Pollari. -
Kuvaaja: Aksu Pollari -
Tällä viikolla autoilun kuninkuusluokka on siirtynyt Italian Imolan Autodromo Enzo e Dino Ferrari moottoriurheilu radalle kisaamaan kauden toista osakilpailua Emilia Romagna GP:tä.
-
Kuvaaja: Jenny Tirkkonen -
Kevät tekee tuloaan ja kotimaisen kiekkokauden huipennus saadaan vietyä maaliin asti kaikesta huolimatta. Tätä juttua kirjoittaessani toivon todellakin, että en ole väärässä. Niin paljon tilanteet muuttuvat nykymaailmassa koronan aikana. Continue Reading…
-
FI kisojen legendaarinen selostaja Kyllönen
FI kisoja Kyllösen intohimoiset Formula 1 -selostukset on minulle jääneet elävästi mieleen. Meillä kotona, asutaan Kyllösen perintötilaa ja tunnen erittäin paljon Kyllösiä, muutamia miljönääriäkin on joukossa.
Kyllönen on yhä seitsemänkymppisenäkin tiukasti mukana työelämässä. Hän työskentelee tuottajana Moskito Televisionissa. Tuota en tiennytkään, vaikka olen niin paljon itse ollut töissä Moskito televisossa siis näyttelijäpuolella. Viime vuosina häntä on kuultu vielä selostajanakin F1-veneiden MM-sarjan lähetyksissä, sielläkin hän on.
– Tietyntyyppinen polte vetää yhä mukaan. Jos minulla on edelleen annettavaa, niin todella mielelläni olen auttamassa ja kouluttamassa selostamisessa ja siihen liittyvissä töissä. Nyt tiedänkin kehen pitää ottaa yhteyttä koulun loputtua, kun saan todistuksen sieltä postista. Jokainen selostaja on kuitenkin taiteentekijä ja kaipaa palautetta. Juu osuvasti sanottu, antaa tulla palautetta.
Vuosina 2005–2006 Kyllönen selosti DTM-kisoja Canal+-maksukanavalla yhdessä entisen F1-kuljettajan J. J. Lehdon kanssa. On muuten komea mies tämä J.J.Lehto, mielellään tekis yhteystyötä J.J. kanssa. Vuonna 2006 Kyllönen toimi Autot-elokuvan kilpa-ajoselostaja Matti ”Vauhti” Kallosen ääninäyttelijänä.
Vuonna 2007 Kyllönen palasi selostamaan Formula ykkösiä MTV3:lle jälkilähetyksinä yhdessä 1990-luvun ajan hänen kanssaan formuloita selostaneen Erkki Mustakarin kanssa. Kyllönen on sittemmin vuodesta 2010 lähtien ollut selostamassa muun muassa F1 Powerboat- ja DTM-kilpailuja URHOtv:llä. Vuodesta 2019 lähtien hän on selostanut naisten W Series -kilpailuja.
Matti Kalevi Kyllönen (s. 6. helmikuuta 1949 Savitaipale) on suomalainen urheilutoimittaja ja -selostaja. Hän on selostanut muun muassa Formula 1-, DTM-, CART ja W Series -sarjojen kilpailu.
Kyllönen opiskeli Helsingin Raamattukoulussa, josta valmistumisen jälkeen toimi Kerimäen seurakunnan nuoriso-ohjaajana 1960-luvun loppupuolella. Heo Evankelinen opisto todistus olis samansuuntainen todistus.
1970-luvun alussa luutnantti Kyllönen työskenteli Pääesikunnan tiedotusosastolla vastuualueenaan yhteydenpito julkiseen sanaan.
Pääesikunnan jälkeen työura kulki Lee Cooper -farkkufirman kautta Suomen Latuun, josta jälleen pääesikuntaan ja lopulta vuonna 1979 CreaVideon toimitusjohtajaksi. Tuolloin CreaVideo toimi pääasiassa videolaitteiden myyjänä ja vuokraajana. Yle ja MTV eivät vielä tuolloin juurikaan ulkoistaneet toimintojaan. Tätä nykyä Kyllönen asuu Vantaalla, Vantaan Myyrmäkeinen minäkin olin useat vuoden ennen kuin minusta tuli Helsinkiläinen.
Ura selostajana
Urheiluselostajana Kyllönen debytoi jo 1976 Salpausselän kisoissa, jonka jälkeen tulikin selostuksiin pidempi tauko. Vuonna 1985 Kyllönen selosti ensimmäisen formulakisansa, legendaarisen Monacon GP:n, tuolloin TV2:lle jossa kilpailu nähtiin koostelähetyksenä. Ennen tätä hän oli kuitenkin tehnyt F1-aiheisia ohjelmia muun muassa HTV:lle. Kaudella 1985 Kyllönen selosti myös muun muassa Belgian GP:n. Kyllönen selosti myös rallia 80-luvulla. Rallikisoja Kyllönen selosti Ylen ja Kolmostelevision puolella kausilla 1980-1989. Kauden 1989 Jyväskylän Suurajot jäivät viimeiseksi Ylen puolen lähetykseksi yhdessä Seppo Kaupin kanssa. Kyllönen selosti myös Ylen kanavilla kausina 1985-1988 Road Racingin MM-kilpailuja.No niin, minusta kuulette vielä.
Anne Kyllönen (tyttönimeltä)
Radio-ja tv-journalismi
rad.anne.kaski-klove@heoedu.fi -
Kuvaaja: Jasmin Juhola
