HEOn draamaopiskelijoiden näytelmä Kaukasialainen liitupiiri esitettiin pienessä ja sympaattisessa Valtimonteatterissa.
Näytelmän ohjaaja Petra Pälmä, 33, on opiskelijoidensa kanssa tarttunut melko ajattomaan aiheeseen. Näytelmä on alunperin saksalaisen Bertolt Brechtin (1898-1956) kirjoittama. ”Bertolt Brecht ja eeppinen teatteri ovat teatterihistorian kulmakiviä, joihin jokaisen draamaopiskelijan tulisi tutustua. Aikaisempina vuosina HEOssa olen ohjannut Anton Tšehovin ja Henrik Ibsenin näytelmät, nyt Brecht tuntui selkeältä valinnalta”, kertoo Pälmä syyksi, miksi työstettäväksi on otettu näinkin eeppinen ja painava teos.
Sota alkaa.
”Heti synnyttyäni haukuin imettäjän.” Vaikka tämä repliikki on tässä täysin irti kontekstistaan, kuvaa se hyvin näytelmän sanomaa.
Huolimatta siitä, että tapahtumat sijoittuvat kauas menneeseen aikaan, entiseen Gruusiaan, nykyiseen Georgiaan, on se tavattoman ajankohtainen tarina siitä, miten eliitti luulee aina pääsevänsä kuin koira veräjästä, teki se mitä hyvänsä. Onkin sanottu, että Brechtin näytelmien sanoma kirkastuu poikkeusaikoina, taloudellisissa ja yhteiskunnallisissa kriiseissä, kuten nyt.
Tarina alkaa, kun kansalaissodan syttyessä hallitsijaperhe joutuu pakenemaan pääkaupungista ja unohtaa pienen lapsensa ja perijänsä palvelijakolonnansa hoiviin. Yksi palvelustytöistä, hyväsydäminen ja hieman naiivi, mutta rohkea Gruše, ottaa kapinallisten etsimän lapsen mukaansa ja tästä alkaa pakomatka läpi kylmän talven ja sodan runteleman maan.
Gruše ottaa äidin roolin.
Nykyajastakin tuttu epäoikeudenmukaisuus on alati läsnä. Ihmisiä tapetaan ja rusikoidaan syyttä suotta niin kuin sodassa aina.
Saako paha sitten palkkansa? Onko äidinrakkaus täysin mustavalkoista? Voiko pieni ihminen muuta kuin polvistua rahan ja vallan edessä? Näihin kysymyksiin saamme vastauksen erinäisten sattumusten sarjalla, jotka vievät tarinan kohti oikeudenmukaista loppuaan.
Vaikka aihe onkin vakava, on tarinassa mukana varsin hauska hahmogalleria. Esimerkiksi amerikkalaisista sotaelokuvistakin tuttu karjuva ja irstas kersantti ja hänen vähämielinen apurinsa, jota kersantti kutsuu osuvasti puupääksi. Myös Madonnan Like a virginiä tulkitseva munkki kirvoitti hersyvät naurut yleisössä. Toisella puoliajalla humoristisen pääroolin ottaa kaupungin juoppolalli tuomari, entinen kirjuri Azdak, joka käyttää lakikirjaa lähinnä takapuolensa alustana.
Kersantti ja puupää.
Koko kaksituntinen näytelmä pitää hyvin otteessaan. Vaikka välillä tuntuukin, että mutkia vedetään suoriksi, mopo ei missään vaiheessa lähde keulimaan niin, että katsoja putoaisi kyydistä.
Muutenkin opiskelijaryhmä suoriutuu raskaasta aiheesta mallikkaasti. Lavalla nähdään oikeita kyyneliä, raivokkaita purkauksia sekä aitoa onnellisuuden pilkettä silmäkulmissa. Vaikuttavimpia hetkiä oli sodan alkua kuvannut kohtaus, jossa näyttelijät liikkuivat hidastetusti ryhmässä, musiikin tehostaessa sanatonta viestintää. Opiskelijat olivat selkeästi sisäistäneet ohjaajan taiteellisen vision.
Lavalla nähtiin aitoja kyyneliä.
”Kaukasialainen liitupiiri haastaa rakenteellaan ja tarinan välittääkseen on ensemblen täytynyt luoda yhteinen flow, luottamus ja ymmärrys tekstiä kohtaan”, ohjaaja Petra Pälmä sanoo.
Tämä flow ja luottamus välittyy myös opiskelijoiden hyvästä yhteishengestä. Esitys on opiskelijaryhmän eheä ja kollektiivinen suoritus.
Lopputulos on tunteikas, selkeästi draamankaarta noudattava näytelmä. Se naurattaa, se panee ajattelemaan ja saa katsojan muistamaan, että jos on nykyaikana maailmassa paljon pahaa, on myös hyvää ja näin on ollut ja tulee aina olemaan.
KAUKASIALAINEN LIITUPIIRI
Ohjaus ja dramaturgia: Petra Pälmä
Rooleissa: Ilana Pamgren, Laura Torkkel, Anna Reini, Jussi Koski, Carinella Jääskeläinen, Jasir Osman, Henna Haapanen, Kaisa Merelä, Miia Raitakangas, Mikko Veijalainen, Emilia Kettunen, Kaisa Koivisto, Hilda-Justiina Arola, Fanny Paananen, Jussi Pitkänen
Teksti Jukka Leskinen, Kuvat Danae Delikouras