Mitä jätteillemme tapahtuu sen jälkeen, kun olemme vieneet ne taloyhtiön yhteiseen jätteidenkeräykseen?

Lähdin selvittämään asiaa Espoon Ämmässuolle jätteenkäsittelykeskukseen, jossa pääsin tutustumaan jätteiden jälkikäsittelyyn HSY:n Käyttöpäällikkö Tiila Korhosen opastuksella. Tutustuimme aiheeseen ja HSY:n toimintaan ensin keskustellen, jonka jälkeen puimme turvavaatteet päälle ja lähdimme itse kentälle tutustumaan tarkemmin aiheeseen. Kentällä ollessaan täytyy olla päällä aina turvakengät sekä huomioliivi turvallisuuden takaamiseksi. Kuljimme kentällä sähköautolla ja pysähdyimme useasti eri kohteisiin tutkimaan jätteiden jälkikäsittelyä lähemmin ja tarkemmin. Ja haisiko kaatopaikalla – no ei oikeastaan. Koko Ämmässuon alue oli hyvin siisti ja alue oli organisoitu hyvin selkeästi.

 

 

Ämmässuon vanha kaatopaikka perustettiin vuonna 1987 ja sitä käytettiin vuoteen 2007 asti. Vanha kaatopaikka on laajuudeltaan 11 miljoonaa kuutiota. Vanhassa kaatopaikassa on jätettä noin 40 metrin korkeudelta.

 

Taustalla näkyy vanhaa kaatopaikkaa joka on 30 vuotta vanha ja laajuudeltaan yli 50 hehtaarin kokoinen.

 

 

Mitä lasinkeräykseen saa laittaa? Lasinkeräykseen saa laittaa ainoastaan ​​v​ärillisiä ja värittömiä lasipulloja ja lasipurkkeja. Lasituotteet pitäisi huuhdella ennen lajitteluun jättöä sekä poistaa niistä mahdolliset korkit tai kannet. Etikettejä, kaulusrenkaita tai muita kiinteitä osia ei tarvitse poistaa.  Mitä lasinkeräykseen sitten ei saa laittaa? Lasinkeräykseen ei saa laittaa ​juomalaseja, kahvipannuja, uunivuokia, kristallia, posliinia, keramiikkaa tai ikkunalasia.

 

 

Suomessa jätteiden lajittelu on tehty meille todella helpoksi. Melkein jokaisen isomman marketin edestä voit löytää jätteidenkierrätyspisteen. Näistä kierrätyspisteistä löydät jätteille omat kategoriat mm. vaatteet, lasi, pahvi ja metalli. Pienillä oman elämän rutiinien muutoksilla onnistuu meistä jokainen kierrättämään omat jätteemme oikein.

 

Mitä metallinkeräykseen sitten saa laittaa? Pien​​metallia jotka mahtuvat keräysastiaan. Näihin kuuluvat mm. ​​säilyke- ja juomatölkit, alumiinivuoat ja -foliot, metallikannet ja -korkit, tuikkukynttilöiden metallikuoret ja kuivat maalipurkit.

 

 

Pääkaupunkiseudulla on paljon vanhoja täytemaita, joita kaivetaan ja niiden joukossa on usein rakennusjätettä. Tämä jäte myös seulotaan, jota voidaan maa hyödyntää uudestaan.

 

Ensiksi seulotaan, jotta saadaan materiaali puhtaammaksi. Esimerkiksi murskattu asfaltti pääsee uudelleenkäyttöön.

 

Ämmässuon uusi kaatopaikka otettiin käyttöön vuonna 2007. Uutta kaatopaikkaa on täytetty noin 12 hehtaaria reilussa kymmenessä vuodessa.

 

Metalliteollisuus käyttää kierrätettyä metallia raaka-aineena uusien metallituotteiden valmistuksessa. Metalli murskataan ja seulotaan, jonka jälkeen siitä saadaan uutta metallia kun se sulatetaan.  Jokaisessa metallipakkauksessa on yli neljännes kierrätettyä ma​​teriaalia.

 

 

Metallin jalostaminen malmista kuluttaa yli kaksi kertaa enemmän energiaa kuin metallin valmistaminen kierrätysraaka-aineesta.

 

 

Työkoneet täydessä tohinassa murskaamassa ja seulomassa palamatonta jätettä. Näistä syntyy eri jakeita mm. puumurskaa, betonia ja metallia.

 

Nykyään sekajäte poltetaan Vantaan Energialla, mutta huoltoseisakkien aikana jäte voidaan paalata Ämmässuolla. Paaleja säilytetään enintään vuoden ajan ja sekajäte poltetaan seuraavana lämmityskautena. Sekajäte paalataan, jotta jäte ei haisisi ja ettei eläimet tulisi niitä syömään.
Tiila Korhonen vastaa HSY:llä Ämmässuon tuotannon pyörittämisestä taloudellisesti sekä henkilöstön osalta. Korhosen vastuu alueisiin kuuluu myös että käsiteltävät jätteet käsitellään alueella ympäristölupamääräysten mukaisesti.

 

Oli suuri ilo päästä näkemään konkreettisesti mitä niille minun roskilleni tapahtuu, kun olen ne laittanut jätteenkeräykseen. Todella inspiroiva käynti ja opin aivan valtavasti kaikkea uutta jätteenkierrättämisestä ja sen käsittelystä. Kuvat ehkä kertovat enemmän kuin sanat tästä aiheesta. Mutta sen oivalsin, että ihan pienillä asioilla voimme kaikki vaikuttaa. Koska loppujen lopuksi kaikki mitä teemme vaikuttaa meidän yhteiseen elämään ja ympäristöön.

 

 

 

 

 

 

 

Kuvat ja teksti

Heidi Väisänen

 

 

 

 

Please follow and like us:
RSS
Follow by Email
Twitter
Visit Us
Follow Me
Instagram