• Tilastot Amazonin sademetsän tuhoista julki, presidentti syyttää Leonardo DiCapriota

    Raportit paljastavat kuluneen vuoden sademetsätuhot suurimmaksi lähes vuosikymmeneen. Brasilian presidentti syyttää tuhoista Hollywood-tähti Leonardo DiCapriota. 

     

    Kuvituskuva: Amazonin sademetsä. Kuvaaja Arja Kangasniemi.

    Brasilian kansallinen avaruustutkimusinstituutti INPE on julkaissut tilaston, joka paljastaa Amazonin sademetsää tuhoutuneen 10 100 neliökilometriä vuoden pituisen mittajakson sisällä. INPE:n tuottama raportti pohjautuu satelliittikuviin. 

    Vuoden sisällä tapahtuneet rajut metsäpalot Brasiliassa ovat olleet suuri tekijä sademetsien tuhoutumisessa. Tämän vuoden metsäpalot ovat olleet tuhoisimmat sitten vuoden 2010. 

    Heinäkuuhun mennessä Amazonin sademetsän raportoitiin tuhoutuneen jo 10 000 neliökilometriä. Vastaavia lukuja on mitattu viimeksi vuonna 2008, jolloin metsätuhon kooksi arvioitiin noin 12 000 neliökilometriä.  Vuoden 2019 metsätuhon nopeutta voidaan verrata kahden jalkapallokentän kokoisen alueen tuhoutumiseen joka minuutti. Amazonin sademetsistä 60% sijoittuu Brasiliaan. 

     

     

    Aiemmin Brasilia kieltäytyi avusta

     

    Brasilian oikeistolaispresidentti Jair Bolsonaron tiedetään vahvasti tukevan metsien raivausta maatalouskäyttöön ja kannattavan kaivostyömaiden lisäystä.

    Bolsonaron ympäristöpolitiikka aiheuttaa pahennusta myös Euroopassa. G-7 maat tarjosivat Brasilialle elokuussa metsäpalojen sammuttamiseen apua 20-miljoonan euron edestä. Brasilian hallitus kuitenkin kieltäytyi silloin avusta. Bolsonaro syyttää metsäpaloista kansalais- ja hyväntekeväisyysjärjestöjen lisäksi Hollywood-tähti Leonardo DiCapriota.

    Bolzonaron mukaan DiCaprio on lahjoittanut rahaa ympäristöjärjestöille Amazonin polttamisesta. Bolsonaron väitteille ei ole todisteita. 

    DiCaprio kommentoi tapausta seuraavasti Instagramissa: “Tällä Amazonin kriisin hetkellä, tuen Brazilian kansalaisia, jotka työskentelevät luontonsa ja kulttuuriperintönsä suojelemiseksi.”

     

    Amazonin sademetsät sitovat itseensä suuren osan ilmaston hiilidioksidista ja päästävät sen happena ulos. Amazonin on arvioitu poistavan 20 – 25% ilmakehämme hiilidioksidista.

     

    Henna Korhonen

     

     

     

  • Loukkaantujien sukupolvi

    Tänä päivänä tuntuu muoti-ilmiönä olevan palkokasvin siemenen vetäminen hengityselimeen milloin mistäkin syystä. Välillä tuntuu jopa siltä, kun käynnissä olisi kilpailu siitä, kuka loukkaantuu pienimmästä asiasta. Useimmiten loukkaannutaan vieläpä jonkun toisen puolesta, vaikka itsellä ei olisi minkäänlaista tekemistä asian kanssa. 

     

    Uusimmaksi keskustelun aiheeksi on noussut näyttelijä ja kansanedustaja Pirkka-Pekka Peteliuksen julkinen anteeksipyyntö saamelaisille. Tunteita pintaan on nostattanut Peteliuksen  Aake Kallialan kanssa 80-luvun loppupuolella ja 90-luvulla tekemät sketsisarjat, joissa naurettiin saamelaisille ja romaneille. Nämä, kuten monet muutkin sen aikakauden television sketsiohjelmat, olivat sen ajan mukaisia. Ei välttämättä tämän päivän mediamaailmaan sopivia. Olen tämän aikakauden kasvatteja ja ehkä siksi nykyiset viihdeohjelmat vaikuttavat väkinäisiltä ja joskus suorastaan jopa tylsiltä. 

     

    Suomalaiset ovat kertoneet vuosikymmeniä vitsejä “kieroista” savolaisista. Pohjalaisia pidetään yleisesti jäyhinä puukkojunkkareina. Ruotsalaisia on aina mollattu tarinoissa ja vitseissä. Väittäisin, että edellä mainitut ihmisryhmät kertovat yhtälailla vitsejä  “meistä” naapureista ja ulkopuolisista kansanryhmistä. Pitääkö meidän kaikkien nyt loukkaantua toistemme ja itsemme puolesta ja pyytää samaan hengenvetoon anteeksi kaikkea ennen, nyt ja tulevaisuudessa sanomaamme?

     

    Onko niin, ettei enää voi vitsailla mistään aiheesta, etteikö joku loukkaisi mieltään? Onko meistä tullut näin huumorintajuttomia? Tästäkö johtuu ihmisten yleinen paha olo ja ahdistuneisuus? Olisiko aika hieman löysätä pään ympärillä kiristävän vanteen ruuvia ja ottaa hieman rennommin? 

     

    Mitä jos kaikki opettelisimme ihan ensin nauramaan itsellemme. Luopuisimme hetkeksi omista, ehkä tiukoistakin asenteista ja ennakkoluuloista. Antaisimme itsellemme luvan nauraa ihan kaikille asioille. Olisiko elämä hieman helpompaa ja hauskempaa? Minä ainakin uskon näin. Siksi aion tulevaisuudessakin nauraa joidenkin mielestä rasistisille, sopimattomille ja raaoille vitseille ja vanhoille huumoriohjelmille. Enkä aio sitä pyytää keneltäkään anteeksi. Ohjeeni mielensäpahoittajille on, että opetelkaa erottamaan fakta fiktiosta ja totuus huumorista. Vinkkinä voin sanoa, että raja on useimmiten hyvinkin selkeä, jos ne vain itse haluaa toisistaan erottaa.

     

    Kiitos ja anteeksi!

     

    Kuva: Arja Kangasniemi

    Kirjoittaja on vuonna 1971 syntynyt, radio- ja tv-journalismin opiskelija, Iiro Hakaluoto

  • U20-kisat: Suomen joukkueen läpikäynti, Kanadan tähtien esittelyt

    Jussi, Veikko ja Samuli ennakoivat tulevia U20-kisoja. Pelaajat käydään tarkasti läpi ja puhutaan myös kovimmista kilpakumppaneista! Continue Reading…

  • Kolumni: NHL:n voimahyökkääjät ja tappelijat ovat kohta vain muisto menneisyydestä

    Gordie Howe, Wendel Clark ja Bob Probert ovat kautta aikojen pelätyimpiä hyökkääjiä NHL:ssä, mutta heidän pelitapansa on katoamassa.

    Continue Reading…

  • Kolumni: Huuhkajat täydelliseen koeajoon ennen EM-kisoja – ketkä ansaitsevat vielä näytönpaikan?

    Suomen A-maajoukkue ansaitsi marraskuussa historian ensimmäisen pääsylippunsa jalkapallon arvokisoihin. Railakkaiden torijuhlien jälkeen pelaajat saivat palata omien seurojensa riveihin, mutta Suomen Palloliitolla ja Huuhkajien valmennusjoukoilla on nyt edessään täysin uudenlainen tehtävä.

    Continue Reading…

  • Linnanjuhlapukua tehdessä maltti on valttia

    Vuoden 2019 Linnan Juhlien teema oli tieto ja yhteiskunnallinen keskustelu. REMAKE Ekodesign valmisti tänä vuonna neljä pukua kierrätysmateriaaleista itsenäisyyspäivän juhlavastaanotolle.

    11.12.2019  klo 09.30           @Jesse Ryynänen

    Saana Tynin puvun siivousliinoista tehty ruusuke-elementti valmistettiin käsityönä.  Kuva: Aino Ahola

     

    REMAKE Ekodesignin Ompelijamestari Paula Malleuksen mukaan kaikki tänä vuonna heille tulleet pukutilaukset itsenäisyyspäivän Linnan Juhliin olivat jokainen omanlaisiaan prosesseja suunnittelun ja työmäärän sekä yhteistyön ja kommunikaation osalta.

    Valmistetut puvut tulivat vasemmistoliiton kansanedustaja Mai Kivelälle, siivousyritys Koti Puhtaaksi Oy:n toimitusjohtaja Saana Tynille, torniolaisen kaivosyritys Tapojärvi Oy:n toimitusjohtajalle Mari Pilvennölle sekä edellisen pääministeri Antti Rinteen puolisolle Heta Ravolainen-Rinteelle.

    Malleus arvioi, että verrattuna vaikkapa hääpukuun tai artistin esiintymisasuun on itsenäisyyspäivän vastaanotolle valmistettavissa iltapuvuissa mietittävä erityisen tarkkaan puvun käyttäjän oman persoonan ja brändin lisäksi myös laajemmin esimerkiksi hänen edustamansa yrityksen arvoja ja imagoa.

     Sen lisäksi, että puvun toivotaan istuvan miellyttävästi päälle on sen myös edustettava henkilön itsensä lisäksi hänen taustallaan olevaa yritystä tai organisaatiota. 

    Itsenäisyyspäivän vastaanotolla käytettävän puvun työprosessissa on kolme pääasiallista elementtiä joiden välinen kompromissi näkyy lopputuloksessa. 

    • Pitää pystyä pelaamaan vaatteen muodon, materiaalin sekä materiaalin taustan ja sen välittämien arvojen välillä, Malleus Toteaa.

    Lisähaastetta työprosessiin voivat lisätä myös pukutilauksen taustalla olevat erilaiset yhteistyökumppanit. Malleuksen työstämistä puvuista esimerkiksi vasemmistoliiton kansanedustaja Mai Kivelän puvun taustalla ovat kestävää hyvinvointia edistävä Jatkumo Ry sekä Suomen Kansallismuseo.

    Materiaalien osalta on mietittävä joissain tapauksissa myös tekijänoikeuksia, kuten Kivelän puvussa käytetyn banderollielementin osalta, joka oli osa Nick Brandtin juuri päättynyttä näyttelyä Kansallismuseossa.

     

    Remake Ekodesign valmisti  yhteensä neljä pukua vuoden 2019 Linnan Juhliin.  Kuva: Josefiina Turkulainen

     

    Saana Tynin pukutilaus oli esimerkki siitä, miten toimivalla kommunikaatiolla on merkitystä jo pukua suunniteltaessa ja toteutettaessa alusta loppuun. Yhteisen näkemyksen löytyminen helpottaa työprosessia kokonaisuudessaan. Koti Puhtaaksi Oy:n toimitusjohtajan ehdotukset pukunsa ulkomuodosta olivat saaneet epäröivän tyrmäyksen muualla ennen päätymistään REMAKE:n ompelijamestarin työpöydälle. Malleuksen ideasta lähdettiin toteuttamaan pukuun kiinnostavana yksityiskohtana myös vanhoista siivousmopeista tehtyä turkkia. Taustalla tämänkaltaisten kokeilevien ideoiden karttamiseen voi olla usein pelko itsenäisyyspäivän juhlavastaanoton kaltaisten arvokkaiden tilaisuuksien pukeutumisetiketin rikkomisesta.

    Yleisesti ottaen puvun suunnittelu ja toteutus on lopulta erinäisten sattumusten summa, jossa on taustalla vahva ammattitaito, selkeä visio ja luotto omaan tekemiseen.

    • Monesti tällaisetkin puvut konseptoivat ikäänkuin itse itsensä, kunhan osaa pysyä kuulolla heti suunnittelutyön alusta lähtien, Malleus kertoo.

    Vuoden 2019 yrittäjäpalkinnon saaneen teollisen kiertotalouden edelläkävijän, torniolaisen kaivosalan perheyritys Tapojärvi Oy:n toimitusjohtajan Mari Pilvennön puvusta puhuttaessa, Malleus myös muistuttaa, että kyse on loppupeleissä kokonaisuudesta. Pukutilauksen tehnyttä pyritään ohjeistamaan ja auttamaan myös esimerkiksi korujen ja kampauksen suunnittelussa jotta ne saadaan sovitettua osaksi valmiin puvun luomaa teemaa.

    Joidenkin iltapukujen pohjana Malleus käytti kierrätysasemalta saamiaan vanhoja hääpukuja. Kuva: Josefiina Turkulainen

    • Jouduin myös ensimmäistä kertaa pysähtymään ja miettimään ennen Marin tilaukseen tarttumista omaa arvopohjaani, kun kyse oli kuitenkin kaivosalan yrityksestä. Tulin kuitenkin siihen lopputulokseen ettei kaivosala ole mihinkään häviämässä, joten on tärkeää nostaa esiin myös positiivisia esimerkkejä alalta, Malleus sanoo.

    Perusteellisella suunnittelupalaverilla asiakkaan kanssa mahdollistuu luottamuksen synnyttäminen sekä yhteisen vision löytäminen. Tällöin puvun toteuttaminen helpottuu ja vaatteen valmistajan on mahdollista ehdottaa tarvittaessa myös vaihtoehtoisia toteutustapoja.

    Kierrätystekstiilien näkyvyys linnassa ei Malleuksen mukaan ole enää vain ohimenevä trendi vaan seuraa maailmanlaajuista muutosta ilmastonmuutoksen keskellä johon liittyy tekstiili- ja muotialalla merkittävällä tavalla pikamuodin ja halpatuotannon synnyttämä hallitsematon tekstiilijätteen määrä.

    • Me kertakaikkiaan ehdytämme tämän meidän maapallomme ja siinä sivussa myös itsemme jos kyse olisi pelkästä trendistä, Malleus toteaa.
  • Janne Katajan pieni lelukauppa

    Videolla Janne Kataja kertoo hänen Riihimäen pienestä lelukaupasta, joka on osa heidän tuotantoyhtiö Hihhihhii Oy:ta. Janne kertoo myös miten hän on nuoresta asti halunnut olla lelukauppias ja onko lelukauppiaana olo nyt ollut sellaista kun hän on kuvitellutkin.

     

    Toimitus, kuvaus ja editointi: Karoliina Lievonen

  • Itä-Helsingin Kulttuuripaja Kupla kannustaa nuoria aikuisia ohjaamaan toisiaan

    Sosped-säätiön alla toimiva Itä-Helsingin Kulttuuripaja Kupla vietti avajaisiaan marraskuun lopulla. Vertaisohjaajaksi koulutettuja on jo kuusi.

    Kulttuuripaja Kuplan toimitilat ovat hyvien kulkuyhteyksien varrella ja kivenheiton päässä Puotilan metroasemalta. Kulttuuripaja Kuplan kävijöiden ja vertaisohjaajien lisäksi avajaisiin oli kutsuttu Sosped-säätiön ammattilaisia. Taustalla pyöri reaaliajassa Sosped-säätiön Mieletöntä Valoa-hankkeen nuorten aikuisten tekemä pop up- radio-ohjelma ja tarjolla oli seisovan pöydän herkkuja.

    Kulttuuripaja Kuplan toiminta pohjautuu kulttuuripajamalliin, jossa keskitytään osallistujien voimavaroihin ja vahvuuksiin. Kulttuuripajamalli mahdollistaa myös uuden oppimisen. Kuplan kohderyhmään kuuluvat helsinkiläiset 18-35 -vuotiaat nuoret aikuiset, joilla on jokin mielenterveyden haaste. Diagnoosia ei vaadita. Toiminnassa keskitytään saamaan onnistumisen kokemuksia kivan ja mielekkään yhteisöllisen ryhmätoiminnan kautta. Samalla omat voimavarat vahvistuvat.

    Vertaisohjaajan työkirjaan tutustumista. Kuva: Susanne Salin

    Kulttuuripajalla voi kouluttautua vertaisohjaajaksi

    Vertaisohjaajien ohjaamien ryhmien teemoissa vain luovuus on rajana. Toimintaan osallistuminen on vapaaehtoista ja maksutonta, eikä mitään ennakkotaitoja tarvita. Kulttuuripaja on syrjinnästä vapaa matalan kynnyksen paikka.

    Kulttuuripaja Kupla tarjoaa puitteet, joissa jokainen osallistuja voi halutessaan kokeilla erilaisia toiminnallisia ryhmiä, kuten lautapelejä, sisustamista, askartelemista, kirjoittamista, luovaa valokuvausta ja musiikillista toimintaa. Musiikin tekemiseen on hyvät puitteet, sillä Kuplalla on käytössään kerran viikossa laadukas studio, jossa voi tehdä esimerkiksi rap-musiikkia tai soittaa musiikkia bänditilassa.

    Lautapeli-iltapäivä. Kuva: Susanne Salin

    Kulttuuripaja Kuplan kävijä voi halutessaan hakea vertaisohjaajakoulutukseen, jonka suorittamisen jälkeen on mahdollista alkaa ohjata omaa harrasteryhmää. Kukin vertaisohjaaja päättää ryhmänsä teeman itse. Vertaisohjaajakoulutuksia järjestetään noin kaksi kertaa vuodessa.

    Sosped-säätiö kannustaa nuoria aikuisia löytämään vahvuutensa vertaisuuden ja yhteisöllisyyden kautta. Sosped-säätiö, jonka alla kulttuuripajat toimivat, toimii turvatakseen ihmisten tasa-arvoiset mahdollisuudet osallistua yhteiskunnan toimintaan ja yhteisöihin. Sosped-säätiön tavoitteena on keskittyä sellaisten ihmisryhmien tukemiseen, jotka ovat ajautuneet elämässään erilaisiin haasteisiin tai jääneet ilman julkista tukea. Sosped-säätiön kulttuuripajatoiminta pyrkii vahvistamaan nuorten aikuisten omia voimavaroja sekä kannustaa heitä ohjaamaan toisia vertaisiaan samassa ikäryhmässä. Kulttuuripajatoiminnassa yhdessä tekemisen hengellä on merkitystä.

    Emma Lehtovuori
  • Kolumni: Aleksib astuu suuriin saappaisiin – näin hän tulee nostamaan OG:n maailman huipulle

    Aleksib:n johtama OG on ollut CS:GO skenen puheenaiheena jo pitkän tovin. Tuleeko joukkue nousemaan kirkkaimpien joukkueiden seuraan?

    Continue Reading…

  • ”Suuren maailman meininkiä!” – Stadin Derby saa jalkapallokansan liikkeelle

    Mitä Stadin Derby merkitsee HJK-järjestölle? Haastattelussa seuran mediapäällikkö Jupe Väre.

    Roni Ylä-Jussila & Jesse Wahlsten

cialis kopen online Köpa Viagra på nätet i Sverige Osta Viagra Priligy kaufen ohne rezept Køb Cialis på nettet Danmark Køb Viagra uden recept Danmark Köpa Cialis säkert på nätet Sverige