Saamenpukuun eli gáktiin liittyy paljon historiaa ja perinteitä. Se on tärkeä osa saamelaisten omaa kulttuuria. Suomen historian aikana tapahtuneen sulauttamispolitiikan vuoksi saamelaisia on yritetty saada luopumaan kielestään ja kulttuuristaan jotta heitä pidettäisiin suomalaisina, mutta tämä ei kuitenkaan onnistunut. Gáktiin pukeutuminen edustaa usealle sitä, että on ylpeä kulttuuristaan ja useat saamelaiset haluavat ottaa valtaa takaisin ilmaisemalla kulttuuriaan avoimesti muunmuassa gáktiin pukeutumisella ja etenkin nuoret kokevat gáktin pukemisen voimaannuttavana.

20-vuotias Pilke pitää gáktiä yhtenä rakkaimmista omistamistamistaan asioista.

Ennen saamenpuku oli arkivaate, mutta nykyään sitä käytetään lähinnä juhlatilaisuuksissa sillä jokainen aito gákti on saamelaisen käsityöläisen valmistama ja maksaa maltaita. Saamenmaassa puvut ovat lähes itsestäänselvyys sillä alueella on rutkasti perinteisen puvun valmistuksen taitavia käsityöläisiä.
Puvun kanssa käytetään koristeellisia soljuja sekä joko silkkiä tai villakankaista huivia jotka kietaistaan harteille.

Eri alueilta tulevilla saamelaisilla on erilaiset puvut ja monesti puku kertoo myös mihin sukuun sen kantaja kuuluu. Pilken suku on Tenojoen seudulta,  joten he käyttävät Utsjoen pukua.

Koristeelliset soljut ovat oleellinen osa saamenpukua.

Usein saamelainen saa ensimmäisen gáktinsä jo kasteessa.

”Minä edustan nuorempaa sukupolvea, joka on innoissaan perinteistä ja historiasta, kun taas vanhempi sukupolvi on valitettavasti elänyt surullisen sorron ajan. Saamelaisia sorretaan yhä, mutta nuoret saamelaiset muiden alkuperäisasukkaiden nuorten rinnalla ottavat askeleita kohti parempaa tulevaisuutta.”

Saamelaisnuorten katse suuntaa tulevaisuuteen.

”Tulevien saamelaissukupolvien tilanne näyttää kirkkaalta, sillä he perivät minun sukupolveni rakkauden omaan kulttuuriimme.”

Pilkelle gákti merkitsee iloa ja yhteenkuuluvuutta.

”Minulle gáktilla on iloinen mielleyhtymä — se on juhlapuku ennen kaikkea! On uskomattoman tärkeää että nuoret saamelaiset näkevät gáktinsä ylpeydenaiheena eivätkä häpeä sukujuuriaan.”

Kuvat ja teksti: Satu Lehtinen