”Kell’ onni on, se onnen kätkeköön. Eino Leinon yli sadan vuoden takaisen Laulu onnesta -runon ensimmäinen säe on piirtynyt suomalaisten sieluihin elämänohjeeksi. Tästä ajattelusta ja turhasta vaatimattomuudesta on nyt viimein päästävä eroon. Sen sijaan kannattaa pyrkiä kaikin tavoin hyödyntämään onnellisuuden kärkimaan mainetta Suomen ja suomalaisten tuotteiden markkinoinnissa.”
Mediatalo Keskisuomalainen toteaa julkaisuissaan, että Maailman onnellisuusraportissa Suomi on neljättä vuotta peräkkäin maailman onnellisin maa. Olen töissä IRO Reaches Oy- tutkimusfirmassa, joka kuuluu Media Keskisuomalainen konserniin, missä näitä tutkimuksia tehdään.
”Kansainvälisen raportin tiedote toteaa, ettei tulos ole yllätys. Somesta voi lukea monenlaisia kommentteja tästä tutkimuksesta. Suomen kärkipaikka 149 maasta kerätyn datan pohjalta perustuu tiedotteen mukaan siihen, että Suomi on aina sijoittunut korkealle molemminpuolisen luottamuksen mittareilla. Tämä demokraattisen hyvinvointiyhteiskunnan vahvuus on nyt pandemian aikana merkinnyt muun muassa ihmishenkien suojelua ja toimeentulon turvaa.” HS 23.3.2021
”Neljä vuotta sitten Suomessa moni kyseenalaisti tai vähätteli onnellisimman maan titteliä. Kärkipaikan lunastaminen kerta toisensa jälkeen alkanee vakuuttaa kriittisimmänkin suomalaisen siitä, että jotain erityistä kotimaassamme on.” HS 23.3.2021
Suomessa ei suuresti hypetetä omaa onnellisuutta, tanssita ja meluta – oma ego ei tule ensimmäisenä. Ollaan vieraanvaraisia ja pienestä onnellisia toisin kuin isoissa Euroopan elintasomaissa, missä ihmiset eivät ole tyytyväisiä luksuselämäänsä. Suomalaisille riittää sauna, mökki, mustikkamaa, oma perhe ja oma työ.
”Tänä vuonna onnellisuusraportissa arvioitiin myös Covid-19 -pandemian vaikutuksia. Raportin mukaan Suomi on menestynyt maailman mittakaavassa koronapandemiassa toistaiseksi erittäin hyvin, käytettiin mittareina tartuntalukuja tai ihmisten omia kokemuksia.” HS 23.3.2021
”Huomionarvoista Maailman onnellisuusraportissa on myös se, että kaikki Pohjoismaat ovat mukana listan kärkikymmenikössä. Yksi syy on se, että tasa-arvostaan tunnetuissa Pohjoismaissa myös onnellisuus on tasa-arvoisempaa kuin monissa muissa maissa. Etelän maiden machokulttuuri ei Suomessa ole saanut jalansijaa ja hyvä niin tasa-arvon kannalta. Tästä pitävät huolen muun muassa panostukset sosiaaliturvaan ja koulutukseen, yhteiskunnan tasolla.” HS 23.3.2021
”Tätä ihmisten keskinäistä luottamusta sekä luottamusta yhteiskunnan instituutioihin on Suomessa syytä yhä vaalia. Demokratian taso Suomessa on korkealla. Yksittäiseltä kansalaiselta se edellyttää vastuuta omasta käytöksestä, ja yhteiskunnalta kansalaisten vapauksia ja oikeuksia vaalivaa, avointa ja vuorovaikutteista demokratiaa.” Jutussa lähteenä HS.23.3.2021
Kirjoittaja: Anne Kaski-Klöve
