Kofeiinittoman kahvin plaseboefekti

Olen ollut pitkään koukussa kahviin, eikä haittaa ollenkaan. Minulla on omituinen viha-rakkaussuhde tähän Suomen suosituimpaan lailliseen päihteeseen, uskallan väittää. Pahimpina rillutteluvuosina tapanani oli juoda kahvia jo aamuyöhön saakka. Valvominen ja kahvin juonti sopivat kuitenkin huonosti yhteen. Seuraavana päivänä minulla oli hirvittävä väsymys ja yleensä nukuin alkuiltaan asti. Vähän erilainen vaikutus kuin olutkrapula, siis.

Nyt olen juonut lempikahviani, saksalaista merkkiä koko syksyn ja talven. Viikonloppuna tapanani on yhä valvoa yli puolenyön. Juon samalla tätä saksalaista kahvia. Tunnen oloni pirteäksi ja luulen olevani kovassa kofeiinipössiksessä. Ja mikä parasta, seuraavana aamuna minua ei laisinkaan väsytä enkä nuku kovinkaan pitkään.

Vasta viime viikonloppuna vaivauduin lukemaan kahvipaketin takakantta. Siinä luki, että kahvi on kofeiinitonta. Olen siis koko ajan luullut nauttivani kofeiinia, mutta olenkin luonut silkkaa lumekahvia. Pelkkää värjättyä vettä! Mutta ei se minua ja minun suhdettani tähän kahviin mitenkään haittaa. Olen nyt ostanut monta pakettia kofeiinitonta kahvia ja aion tästä lähin juoda sitä pelkästään. Sanotaan, että vain ensimmäinen kuppi vaikuttaa aivoihin ja seuraavan vaikutusta ei pahemmin edes huomaa. Tulos on siis plussan puolella! Olen juonut kahvia ja plaseboefektin takia luullut että siinä on kofeiinia.

Nyt ei enää väsytä aamuisin ja aamukahvikin tuntuu piristävän, vaikka kofeiinia siinä ei ole tipan tippaakaan. Mikään ei siis muutu, paitsi se että voin juoda kahvia mihin kellonaikaan tahansa. Sen lisäksi en ole enää koukussa mihinkään päihteeseen! Sanotaan, että joskus virheet voivat osoittautua onnistumisiksi.

Teksti: Aleksi Juvonen
Kuva: Kristiina Sievi-Korte