Sunnuntaina Venäjän ja Suomen välinen jättistadionilla pelattu EHT-ottelu keräsi 71 381 katsojaa paikan päälle, vaikka ottelun panos oli olematon. Venäjä osoitti, että paskasta on toden totta mahdollista tehdä konvehteja.
Venäjä voitti ottelun tylysti 5-0. Jos jätetään pelilliset esitykset huomioimatta, tulos oli ansaittu pelkästään järjestelyiden sekä paikalle saapuneiden fanien takia. 1,1 miljardia dollaria maksaneen stadionin katsojakapasiteetti on jalkapallo-otteluissa 68 000, joten vapautunut tila oltiin käytetty erinomaisesti ja kentän laidoille oltiin saatu yli 3000 lisäpaikkaa fanaattisille venäläiskatsojille.
Tapahtuman koosta kertoo jotain se, että NHL:n Winter Classic-otteluihin on vain kerran saapunut enemmän katsojia paikalle. Stadium Krestovskille saapunut väkimäärä on myös täysin vertailukelpoinen esimerkiksi maailman suosituimman urheilutapahtuman Super Bowlin kanssa. Erona kuitenkin se, että Super Bowlissa ratkotaan amerikkalaisen jalkapallon maailmanmestari, eilen ratkottiin yksittäisen EHT-turnauksen voitto.
Miten tästä mitättömästä ottelusta saatiin maailmanluokan supertapahtuma?
Ensinnäkin, Venäjällä järjestettiin kesällä jalkapallon MM-kisat. Stadium Krestovki oli kisojen toiseksi isoin stadion katsojakapasiteetin perusteella, ja se rakennettiin MM-kisoja ja niiden esikisoja, vuonna 2017 järjestettyä Maanosaliittojen Cupia varten. Stadion on siis uusinta uutta, ja sen muuttaminen avoimesta jalkapallostadionista suljetuksi jääkiekkostadionista onnistuu käden käänteessä. Puitteet olivat siis kunnossa.
Toiseksi, Venäjä elää ja hengittää jääkiekosta. Jo Neuvostoliiton ajoilta asti jääkiekko on ollut yksi naapurimaamme suurimpia ylpeydenaiheita, ja sitä käytettiin jopa omanlaisena aseena ja mahdin mittarina kylmän sodan aikana. Kansaa ei sinänsä kiinnosta mistä ottelusta on kyse, kunhan Venäjä voittaa.
Kolmanneksi, tapahtuman järjestäminen vaati myös älyttömän rekkalastillisen rohkeutta ja itseluottamusta. Yksi kaikkien aikojen suurimmista maajoukkuetapahtumista olisi varmasti päätynyt kansainväliseksi naurunaiheeksi, jos paikalle olisi saapunut esimerkiksi vain 10 000 katsojaa, jota voidaan pitää jo todella hyvänä yleisömääränä kyseisiin otteluihin. Eikä Venäjä varmasti halua tahria ylpeydenaihettaan, jääkiekkoa.
Miksi vain Venäjällä?
Toki ottelun syntyyn vaikutti hiljattain yli miljardin hintalapulla valmistettu huippumoderni stadion, mutta en koe sen olevan tärkein avain onneen. Jos isolla rahalla ja hienoilla stadioneilla saataisiin tämän kaltaisia otteluita aikaiseksi, Yhdysvalloissa päästäisiin samanlaisiin lukemiin todella usein.
Tärkein seikka on rakkaus lajiin ja logoon rinnassa.
Venäläiset ovat kiistatta yksi maailman lätkähulluimmista kansoista, ja kuten jo mainitsin, vastustajalla tai ottelulla ei ole väliä. Kun venäläispelaajat pukevat kaksipäisellä kotkalla koristetun punaisen nutun ylleen, seisoo koko kansa heidän tukenaan. EHT-otteluita pidetään mitättöminä harjoitusotteluina kevään MM-kisoja varten, ja sitähän ne ovatkin. Eilinen ottelu oli kuitenkin kaukana mitättömästä harjoitusottelusta. Päinvastoin, eilinen oli yhden kansan juhlaa ja näytös siitä, mitä jääkiekko tarkoittaa venäläisille.