Matka Kuubaan on hyppy aikakoneeseen. Perillä odottava näkymä on kuin suoraan vanhasta elokuvasta kiiltävine maantielaivoineen ja siirtomaa-aikaa henkivine rakennuksineen.

Pääkaupunki Havanna on viehättävä sekoitus rapistuvaa siirtomaatyyliä, 30-luvun Art Decoa ja betonista neuvostoarkkitehtuuria. Kerrostumia Kuuban monivaiheisesta historiasta.

Havanna on perustettu espanjalaisten toimesta vuonna 1519. Vanha kaupunki on täynnä kauniita siirtomaatyylisiä rakennuksia menneiltä vuosisadoilta.

Täällä eli aikanaan myös Nobel-kirjailija Ernest Hemingway, mistä kuubalaiset ovat ylpeitä.

Vain pieni osa rakennuksista on entisöity. Rappioromantiikasta nauttiville on paljon nähtävää.

Jos haluat pienen aikamatkan vuosikymmenten taakse tai omalaatuinen vallankumoushistoria kiehtoo sinua, Kuubaa voi lämpimästi suositella matkakohteeksi.

Saaren etelärannikolla sijaitsee sympaattinen Trinidad, kuin pieni toisinto Havannasta ja silti omanlaisensa. Talot ovat värikkäitä, kadut siistejä ja mittakaava pienempää.

Keskustan autoilta rauhoitetuilla mukulakivikaduilla kävellessä voi ihastella värikkäitä rakennuksia ja taustalle levittäytyvää vuoristoa.

Trinidadissa on maankuulu Casa de la Musica, missä soi elävä musiikki joka ilta. Tuntuu, että vauvasta vaariin kaikki osaavat tanssia.

Trinidadissa käsityöperinne on voimissaan. Myynnissä on käsin kirjottuja pöytäliinoja ja vaatteita, koruja ja jalopuisia koriste-esineitä.

Etukäteen oli hankala hahmottaa, kuinka suuri ja monimuotoinen maa Kuuba on. Saarivaltiolla on pituutta yli tuhat kilometriä. On vuoristoa, tasankoa, viidakkoa ja soita. Viikon mittaisella kiertomatkalla ehtii nähdä vain murto-osan. Bussin ikkunasta vilisti mm. kahvi- ja sokeriplantaaseja, tupakkaviljelmiä ja riisipeltoja. Kuva Viñalesin laaksosta.

Vierailimme Sikojenlahden maihinnousupaikalla sekä Ernesto ”Che” Guevaran hautamausoleumissa Santa Clarassa.

Alberto Kordan upeita valokuvia. Vallankumousromantiikkaa, jolta Kuubassa ei voi välttyä.

Kuubalaisten köyhyys hieman varjosti matkasta nauttimista. Sosialismi on luonut sääntöjä, joita länsimaalainen ei ymmärrä.

Keskimäärin kuubalainen tienaa kuukaudessa noin 20 euroa, moni vain 15 euroa ja esimerkiksi poliisit noin 25 euroa. Kahden erikoisalan lääkärin kuukausiansio on noin 65 euroa. Keskimääräinen eläke noin 7 euroa. Sillä pitäisi sitten pärjätä.

Todellisuudessa ihmiset joutuvat hankkimaan lisätuloja kuka mitenkin. Turismi on tärkeä tulonlähde, paitsi valtiolle, myös tavalliselle kansalle. Taksinkuljettajat ja casanpitäjät (majoitusta turisteille tarjoavat) tienaavat helposti päivässä sen, minkä ”hyvätuloinen” kuubalainen tienaa kuukaudessa.

Ihmiset tarjoutuvat mielellään valokuvattavaksi pientä tippiä vastaan.

Vaikeuksista ja köyhyydestä huolimatta kuubalaiset ovat onnistuneet säilyttämään elämäniloisuutensa sekä rakkauden musiikkiin. Perhesiteet ovat tärkeitä ja myös matkailijalle ollaan ystävällisiä ja avuliaita.

Kuuba on elänyt pitkään eristyksissä mutta on pikkuhiljaa avautumassa muulle maailmalle. Etenkin kiinalaisyritykset ovat viime vuosina tehneet suuria investointeja eri puolille maata. Esimerkiksi vanhaa palatsia oltiin kunnostamassa kauppakeskukseksi. Jos haluaa nähdä Kuuban aidoimmillaan, kannattaa sinne matkustaa nyt. Kannattaa vierailla myös rantalomakohteiden ulkopuolella, sillä siellä on todellinen Kuuba.

Kuvat: Anne Mattsson